Blogi

22. joulukuuta 2019 - 19.07
Kuva
Marie Fredriksson

Marie Fredriksson nukkui pois 61 vuoden iässä. Ei nyt suoranaisesti nuorena, mutta liian varhain joka tapauksessa. Keväällä 2016 Roxette ilmoitti lopettavansa kiertuoinnin välittömästi ja sen jälkeen Mariesta ei kuulunut juuri mitään. Kuolema ei tullut täysin puskista; jo kerran voitettu syöpä ilmeisesti uusi jossain muodossa. Lääkärit antoivat Marielle syksyllä 2002 vuoden elinaikaa, joten siihen nähden hän sai elää vielä pitkään ja nähdä lastensa varttuvan täysi-ikäisiksi. Samalla tuli myös uutta musiikkia ja satoja Roxette-keikkoja sekä oma soolokiertue.

Me kaikki jäämme kaipaamaan yhtä Ruotsin suurinta ääntä.

En tunne Marien tuotantoa alkuunkaan niin läpikotaisin kuin Gesslen – Roxettesta nyt puhumattakaan. Olen tietysti soittanut kaikki levyt lävitse moneen kertaan, mutta silti pääsääntoisesti olen keskittynyt albumeihin Efter stormen ja Den ständiga resan, jotka ovat Marien parhaat kiekot 80- ja 90-lukujen taitteesta. Varsinkin jälkimmäinen on todella vahva ja koskettava paketti. Sellainen joka kertoo tekijänsä sen aikaisesta vaikeasta elämäntilanteesta biisi biisiltä.

Ajattelin kuitenkin listata omat suosikkini Marien tuotannosta. Tämä on hieman helpompaa kuin Roxetten tapauksessa, sillä materiaalia ei ole aivan niin paljoa ja pari albumia on sen verran mitään sanomattomia, etten niiltä voi kuvitella juurikaan biisejä nostavani listalle. Katsotaan mitä löytyy.

Debyyttialbumi Het vind ei ole musiikillisesti kovinkaan kummoinen. Ei se mitenkään huono ole, mutten koe tarvetta nostaa sieltä kuin sinkkuna julkaistun kipaleen Ännu doftar kärlek. Se on ihan mukava.

Toinen albumi Den sjunde vågen (DSV) sitä vastoin on oikein hyvä kiekko ja sillä on monta hyvää biisiä. Nostan listalle kappaleet Värdighet, Mot okända hav ja Den bästa dagen. Albumina DSV on huomattavasti vahvempi kuin Het vind.

Kolmas levy Efter stormen osuukin sitten aikalailla napakymppiin. Se jatkaa DSV:n linjalla, mutta tuo vielä vähän enemmän rosoisuutta menoon. Listalleni nousevat nimikkoraidan Efter stormen lisäksi Om du såg mej nu, Aldrig som främlingar ja Låt mej andas. Aldrig som främlingar on aivan mahtava kappale, ehkä jopa Marien paras, vaikkei hän sitä olekaan itse kirjoittanut; kuten ei kirjoittanut monia muitakaan alkupään tuotannon biiseistään. Levyn ilmestymisen jälkeen Marie julkaisi sinkun Sparvöga, jonka myös nostan listalle.

Neljäs levy sitä vastoin on hyvin vahvasti Marien tekele. Den ständiga resanin kappaleet ovat kaikki Marien kynästä, suurin osa sävellyksistä on myös täysin Marien käsialaa ja hän osallistui myös levyn tuottamiseen Anders Herrlinin kanssa. Levy on oma suosikkini ja mukaan nousevat kappaleet Det regnar igen, Så stilla så långsamt, Så länge det lyser mittemot, Det jag verkligen ville ja Mellan sommar och höst. Viimeisin näistä on todella vaikuttava urkuintroineen. Marien kolmen parhaan kappaleen joukossa.

Roxetten pitäessä pientä breikkiä 90-luvun puolessavälissä Marie levytti miehensä Mikael Bolyosin kanssa viidennen sooloalbuminsa I en tid som vårin. Omaan korvaan levy on aika tasapaksu ja mitäänsanomaton – joskin levyllä oleva kappale Tro on Marien parhaimpia – ellei paras. Aivan mahtava kappale. Se on kuitenkin ainut, jonka levyltä nostan listalleni.

Vuonna 2000 Marie julkaisi ensimmäisen kokoelmalevynsä Äntligen ja sillä olevat uudet kappaleet Äntligen ja Det som var nu nousevat molemmat tälle listalle.

Toipumisprosessi aivokasvaimen jälkeen tuotti Marien ainoan englanninkielisen albumin. The Change ei ole kovin kummoinen levy, mutta otetaan sieltä mukaan kuitenkin nimikkoraita The Change, sillä se kuvaa taudin iskemistä hyvin ja antaa osviittaa siitä mikä hätä perheellä on tuolloin ollut.

Vuonna 2007 julkaistiin Tid för tystnad -kokoelma-albumi, joka sisälsi vain balladeja. Tälle levylle tuli uutena biisinä Order är farväl, joka ansaitsee paikkansa tällä listalla tarttuvan melodiansa takia.

Vuotta myöhemmin Marie levytti Där du andas -kappaleen ruotsalaiseen Arn – Pohjoinen valtakunta -elokuvaan. Kappale on hyvin ajaton ja en ollut aivan varma otanko sen listalleni mukaan, mutta kyllähän se tänne kuuluu.

Tämän jälkeen Marielta tuli kaikenlaista materiaalia, mutta seuraava – ja viimeiseksi jäänyt – pitkäsoitto Nu! tuli vuonna 2013. Kävin keväällä 2014 Tukholmassa katsomassa levyä seurannutta kiertuetta ja tämä oli ainut kerta, kun näin Marien soolona livenä. Nu! ei ole Marien parhaita albumeita, mutta se on huomattavasti The Change:ä parempi. Marie ei tehnyt itse levylle kuin yhden biisin. Nostankin tämän kappaleen, Sista sommarens vals, mukaan listalleni. Tämän lisäksi Kom vila hos mig ja Det är nu! ansaitsevat paikan listalla.

Tämän jälkeen Marie julkaisi vielä muutaman englanninkielisen biisin, mutten koe, että niillä olisi paikkaa tässä setissä. Lopulliselle listalle nousi siis 23 kappaletta. Ei ollut tämänkään listan tekeminen helppoa. Mariellakin on laaja katalogi biisejä laidasta laitaan. Mennään nyt kuitenkin tällä listalla.

  1. Ännu doftar kärlek

  2. Värdighet

  3. Mot okända hav

  4. Den bästa dagen

  5. Om du såg mej nu

  6. Efter stormen

  7. Aldrig som främlingar

  8. Låt mej andas

  9. Sparvöga

  10. Det regnar igen

  11. Så stilla så långsamt

  12. Så länge det lyser mittemot

  13. Det jag verkligen ville

  14. Mellan sommar och höst

  15. Tro

  16. Äntligen

  17. Det som var nu

  18. The Change

  19. Ordet är farväl

  20. Där du andas

  21. Kom vila hos mig

  22. Det är nu!

  23. Sista sommarens vals

Spotify-soittolista biiseistä:

28. lokakuuta 2019 - 20.39
Kuva
Starship

SpaceX:n BFR-raketti edistyy vauhdilla. BFR nimenäkin on jäänyt jo hieman historiaan ja raketti koostuu Super Heavy -kantoraketista ja toisesta vaiheesta nimeltä Starship. Kyseinen alus ei kuitenkaan ole oikeasti valmis tähtien väliseen matkailuun, koska ihmiskunnalla ei ole siihen käypää teknologiaa vielä olemassa. Spaceship olisi siis ollu osuvampi nimi, mutta Musk ja kumppanit ovat päätynyt tähtilaivaan, joten mennään sillä.

Alusta on nyt kehitetty noin 7 vuotta, mutta ensimmäiset vuodet kehitys oli hyvin hiljaista ja lähinnä konseptitasolla pyörinyttä ajattelua. Ensimmäisissä visioissa aluksissa käytettävät Raptor-moottorit olisivat käyttäneet vetyä ja happea polttoaineena, mutta sittemmin SpaceX päätyi suunnittelemaan moottorit käyttämään metaania. Syynä tähän lienee, että metaanin tuotanto Marsissa on helpompaa kuin vedyn, sillä Marsin kaasukehä sisältää hiilidioksidia samalla tavalla kuin Maankin ilmakehä. Yksi hienoimmista omaan korvaan kaikuneista uutisoinneista olisi SpaceX:n aikomus tuottaa aurinkoenergialla synteettistä metaania suoraan ilmakehän hiilidioksidista. Näin ollen tulevien rakettien päästöt eivät kasvata enää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Samaa ei voi sanoa nykypäivän kerosiinia käyttävistä raketeista (esim. SpaceX:n Merlin-moottorit polttavat kerosiinia ja happea).

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan Super Heavy -kantoraketti käyttänee maksimissaan 37:ää Raptor-moottoria ja Spaceship pitää niitä sisällään kuusi. Tähtilaivan moottoreista puolet on suunniteltu tyhjiöön – eli avaruuteen – ja puolet merenpinnan tasolle, eli maahan (tai muulle kaasukehällä varustetulle planeetalle) laskeutumiseen.

Moottoreita on testattu nyt jo useampi vuosi ja raketissa ne ovat olleet kiinni Starhopperin lentotesteissä kolme kertaa (lentokorkeudet 1m, 20m ja 150m). Seuraavaksi testiin tulee Starship:n ensimmäinen proto, jolla olisi tarkoitus päästä 20 kilometrin korkeuteen. Toivottavasti tämä testi tulee vielä tänä vuonna, mutta tietäen Muskin aikataulut en pidättele hengitystäni. Ensi vuonna pitäisi kuitenkin päästä testeissä kiertoradalle ja ensimmäinen kaupallinen lento olisi jo vuonna 2021 ja kuu sekä Mars seuraavana vuonna. Ihmisiä aluksen kyydissä ei tulla näillä näkymin näkemään ennen vuotta 2023, mutta en yhtään ihmettelisi, jos tästä lipsutaan vaikkapa parilla vuodella.

SpaceX:n tavoite on viedä ihmisiä Marsiin ensi vuosikymmenellä. Starship pystyy kuskaamaan Marsiin yli sata tonnia tavaraa tai kymmenittäin ihmisiä. SpaceX ei kuitenkaan ole ainut, joka pyrkii saamaan ihmisen kauemmas avaruuteen. Niin kiinalaiset, Blue Origin kuin NASA:kin kehittävät aluksia, joilla pääsee kuuhun. NASA:n Artemis-ohjelma ja sen Orion-avaruusalus ovat osin verrattavissa SpaceX:n aluksiin. Tähtäimet ovat kuitenkin hyvin erilaiset, kuten seuraava taulukko kertoo

 

 

NASA:n Orion

SpaceX:n Starship

Kuuhun lähtevän aluksen massa

33 000 kg

1 320 000 kg

Mukaan mahtuvien ihmisten määrä

2-6

Alle sata

Paineistettua tilaa

20 m³

1000 m³

Kuljetettavan tavaran määrä

100 kg

100 000 kg

Tulee huomata, etteivät numerot ole täysin vertailukelpoisia. Nasan kuualuksella on ilmeisesti tarkoitus kyetä tuomaan 100 kiloa kuukamaa takaisin maahan, mutta Starship:llä pystytään roudaamaan esimerkiksi 100 000 kiloa satelliitteja avaruuteen. Aluksien käyttötarkoitus ei ole yksi yhteen. NASA tähtää aluksella vain kuuhun, SpaceX:n Starship on yleiskäyttöinen laiva, jolla roudataan satelliitteja avaruuteen ja ihmisiä ISS:lle, kuuhun ja Marsiin. SpaceX ajattelee kuitenkin isosti; siinä missä NASAn näkemys on uusia 60-luvun tapahtumat vähän päivitetyllä kalustolla, haluaa SpaceX luoda jotain täysin uutta.

Tämä näkyy myös kantorakettien puolella. NASA kehittää Space Launch Systemiä (SLS), jonka rakettimoottoreina käytetään avaruussukkulaohjelmasta ylijääneitä RS-25 moottoreita. Moottorit ovat kyllä hyviä, mutta ei niiden kanssa saavuteta esimerkiksi rakettien uudelleenkäytettävyyttä, vaan jokainen SLS-kantoraketti tuhoutuu laukaisussa. Raketti pohjaa muutenkin hyvin vahvasti avaruussukkulan teknologiaan. Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, tullaanko SLS-ohjelmaa edes koskaan viemään loppuun, mikäli kilpailijat tuovat parempia raketteja tarjolle nopeammin. Rahaa Yhdysvaltojen avaruushallinto on kuitenkin käyttänyt jo useita miljardeja. Verrataan kuitenkin seuraavaksi kuuohjelman käytössä ollutta Saturn V -kantorakettia Super Heavyyn ja SLS:iin.

 

Saturn V

Super Heavy

SLS

Korkeus (kuorman kanssa)

111 m

118 m

111 m

Työntövoima

33 MN

72 MN

39 MN

Polttoaineen ja hapen kierto

Avoin

Suljettu (full-flow staged combustion cycle)

Suljettu (polttoainerikas)

Polttoaine

Kerosiini + happi

Metaani + happi

Vety + happi (kantoraketti),

alumiini + ammoniumperkloraatti (sivuboosterit)

Hyötykuorma kuuhun

48 600 kg

100 000 kg (tankattuna kiertoradalla)

26 000 kg - 45 000 kg (aluksen eri kehitysvaiheet)

Uudelleenkäytettävä

Ei

Kyllä

Ei

Tässäkään numerot eivät aivan ole verrattavissa. Saturn V -kuuraketti oli kolmivaiheinen BFR:n ja SLS:n olessa kaksivaiheisia. BFR pystyy kuljettamaan huomattavasti suuremman kuorman kuin kilpailijansa, mutta avaruusalus on tarkoitus tankata kiertoradalla ja lähteä vasta tämän jälkeen kohti kuuta.

Kaiken kaikkiaan SpaceX:n Starship:ä on vaikea verrata NASA:n suunnitelmiin. SLS ja Orion koostuvat pienemmistä palasista, eivätkä ole uudelleenkäytettäviä siinä missä Starship on yksi lentävä hotelli maan kiertoradalta kuun pinnalle ja takaisin maahan. Ja sitten uudestaan sama homma.

Tällä hetkellä SpaceX toteuttaa Elon Muskin visioita vähintäänkin kohtuullisella tehokkuudella ja testit ovat tähän mennessä onnistuneet odotusten mukaan. Odotan innolla projektin edistymistä. Tavoitteeni on edelleen viettää eläkepäiviä Marsissa.

3. lokakuuta 2019 - 22.04
Kuva
Kuvituskuva: järvimaisema

Kouvolan Sanomat uutisoi kaupungin tekevän 22 miljoonan euron tappiollisen tuloksen ja Yle kertoo, että alijäämä kasvaa tänä vuonna 34 miljoonaan. Ei hyvältä näytä. Eikä varsinkaan sen valossa, että Kouvolan Sanomien otsikossa vielä mainitaan palaneen yhteiskoulun vakuutuskorvausten paikanneen kirjanpitoa. Ei todellakaan näytä hyvältä.

Kouvola – kuten niin moni muukin kaupunki/kunta Suomessa – kärsii muuttotappiosta. Kasvukeskukset, eli käytännössä yliopistokaupungit ympäristöineen, vetävät ihmisiä puoleensa maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista. Itse asiassa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 enää 12 kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Tämä on todella pieni luku ja kertoo karua kieltään, kuinka suomalaiset keskittyvät etelän kolmen kasvukeskuksen läheisyyteen.

Kouvolan väestänkehitys

Väestönkehitys Kouvolan alueella on ollut tappiollista jo 30 vuotta. Viime vuosina on ollut nähtävissä jopa pientä kiihtymistä. Tämä aiheuttaa painetta säästää jostain, kun verotulot pienenevät koko ajan. Vielä huolestuttavampaa on kuitenkin väestörakenne.

 

Kouvolan väestörakenne

 

Eläkeläisten osuus on kasvanut koko ajan, mutta tahti on vain kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys, vaan “eläkepommista” on puhuttu jo ainakin 20 vuotta. Suomessa syntyvyys laski alle kahden lapsen naista kohden 60-luvun lopussa, joten onhan tätä pedattu jo pitkään. Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun kymmenen vuoden sisään. Ja Kouvolassa on menty alaspäin siis jo 30 vuotta.

Jos vertaan synnyinkaupunkini (joka oli siis oikeasti Anjalankoski) väestörakennetta nykyisen asuinpaikkani Tampereen vastaavaan käppyrään, on helppo huomata, kuinka muuttovoittoinen kaupunki elää vakaammalla pohjalla. Eläkeläisten osuus on täälläkin kasvanut, mutta mitään kriisiä ei asiasta vielä ole tullut.

Tampereen väestörakenne

 

Kaupunkien väestöllinen huoltosuhde on hyvin erilainen. Kouvola on menossa vahvasti kohti kriisikuntaa.

Kouvolan ja Tampereen huoltosuhteet

Koska nykyinen Kouvostoliitto on usean eri kunnan ja kaupungin yhteenliittymä, on kaupungilla erikokoisia taajamia ja keskuksia. Muuttoliikenne maaseutumaisemasta kaupungin keskustaajamiin on jatkunut hiljaisena, mutta tasaisena, koko tarkastelujakson ajan.

 

Maaseutu- vs. kaupunkiasuminen

 

Eli Kouvolassa väki vähenee, vanhenee ja muuttaa lähemmäs toisia ihmisiä ja suurempaa palvelukavalkadia. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan Kouvola menettää 17% asukkaistaan seuraavan 20 vuoden aikana. Se on paljon se. Tämä johtaa palveluiden karsimiseen entisestään ja väestön ikääntyessä ensimmäinen karsinnassa oleva palvelu näyttää olevan peruskoulu.

Piirtelin Wikipedian tietojen (näissä voi siis olla hieman heittoa) mukaan kaavion, josta käy ilmi kuinka paljon Kouvola on karsinut kouluverkostoaan. Uusimpien uutisten mukaan sitä karsitaan vielä lisää ja kaupunginjohtaja puhuu tulevaisuudessa vain 12 koulusta kaupungin alueella. Käsite kyläkoulu ei mahdu tähän malliin. En nyt suoranaisesti tiedä onko kyläkouluja enää juurikaan Suomessa.

Kouvolan kouluverkoston muutokset

 

Ylen haastattelussa mainitaan myös Kouvolan intoa panostaa korkeakoulutukseen. Niinpä niin. Suomessa menestyvät tällä hetkellä lähinnä ne paikkakunnat, joilla on yliopisto. Kouvolassa on ollut sekä Helsingin yliopiston että Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintaa, mutta ilmeisesti arvostus (raha?) näitä kohtaan ei ollut tarpeeksi suuri, koska organisaatiot eivät enää Kouvolassa vaikuta. Tällä erää Kouvolassa toimii enää yksi XAMKin toimipisteistä. Mikäli jossain vaiheessa Kouvolasta lakkaa kokonaan amk-/yliopistotason koulutus, voi kaupunki lyödä välittömästi lapun luukulle ja odottaa hiljaista kuolemaa.

Raha ratkaisee Kouvolassa ja kun rahaa ei ole, niin ei ole ratkaisujakaan. Eihän Kouvolan tilanne nyt mitenkään hyvältä näytä. Ei todellakaan käy kateeksi kaupungin päättäjiä. Itselläni ei ole mitään osaamista tarjota tähän ratkaisuja, enkä osaa täysin sanoa syitäkään. Mitä nyt olen kouvolalaisten tuttujen kanssa jutellut, niin en ole vielä koskaan kehuja kuullut sanottavan Suur-Kouvolan kehityksestä. Mutta kukapa nyt kehuja antaisikaan, kun haukkuakin voi.

Aika näyttää meneekö Kouvola kohti hidasta kuolemaa vai löytyykö jostain mystisiä mustia joutsenia. Epäilen jälkimmäistä vahvasti.

 

Datat käppyröihin tarjosi Tilastokeskus.

Aiheet:
7. syyskuuta 2019 - 19.24

Heinäkuussa oli taas pitkästä aikaa tilaisuus käydä ulkomailla keikkamatkalla. Gyllene Tideriä käytiin kurkkimassa Uppsalassa. Reissu oli vähän kaksiajakoinen, kun oli aika sateista, meiltä meni AirBnB alta ennen lähtöä ja olin varannut paluumatkan väärään laivaan... Mutta onneksi keikka oli kyllä hyvä ja sää suosi silloin!

Uppsala oli myös kaupunkina oikein nätti. Siellähän voisi vaikka joskus kuvitella asuvansa. Yliopistolla vaikutti olevan ihan mielenkiintoisia tutkimushankkeitakin. Felix pärjäsi myös reissussa oikein hyvin ja isoisä ja -äiti olivat Kuutille seuraksi sen aikana, kun olimme Ainon kanssa nauttimassa musiikista.

Lyhyesti virsi kaunis, lisää juttua löytyy videolta.

 

28. elokuuta 2019 - 15.59
Kuva
Starhopper

SpaceX:n Starhopper lensi viime yönä Suomen aikaa toisen lentonsa. Ensimmäisen jäädessä tarkoituksella alle kahdenkymmenen metrin korkeuteen, käytiin nyt noin 150 metrissä. Starhopper-testialus – lentävä vesitorni – jää nyt eläkkeelle ja seuraavat lennot tullaan tekemään Starship-aluksen prototyypeillä.

On ollut hienoa nähdä kuinka SpaceX:n vuosien kehitystyö alkaa nyt tuomaan näkyviä tuloksia. Ensimmäiset maininnat uusien aluksien käyttämästä Raptor-rakettimoottorista ovat jo kymmenen vuoden takaa, mutta viimeisen muutaman vuoden ajan SpaceX – lähinnä Elon Musk – on alkanut hypettämään, kuinka uudella BFR-aluksella päästäneen Marsiin.

Viimeöinen testi oli hyvä askel kohti lopullista avaruudessa lentävää rakettia. Sen lisäksi, että Raptor-rakettimoottorit ovat todella tehokkaita, ovat ne ensimmäisiä käytössä olevat full flow staged combustion cycle -kombinaatiota (ai, mitä se on suomeksi?) käyttävät moottorit. Näitä ovat insinöörit visioineet jo 60-luvulla, mutta vasta nyt SpaceX:n insinöörit ovat onnistuneet tekemään toimivan version järjestelmästä (vaati muun muassa uuden metalliseoksen kehittämisen, jotta moottori kestää kasassa). Käytännössä moottorin tehokkuus on huomattavasti suurempi kuin open cycle Merlin-rakettimoottoreissa, joita käytetään nykyisissä SpaceX:n Falcon-raketeissa. Tämän lisäksi polttoaine on vaihtunut kerosiinista metaaniksi. Luonnollisesti raketit osaavat laskeutua ja niitä käytetään uudelleen useita kertoja.

Vielä on vuosia matkaa siihen, että päästään edes Kuuhun saati sitten Marsiin. Askeleita otetaan kuitenkin nyt koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Toivottavasti Starship saa ensimmäisen testilentonsa vielä tämän vuoden puolella.

Ihmiskunta on hiljalleen siirtymässä pelkän maapallon asuttamisesta kohti lajia, joka pystyy liikkumaan myös avaruudessa planeettojen välillä. Odotan tätä kuin kuuta nousevaa monesta syystä ja haluan päästä ennen eläkeikää Marsiin. Pelkkä menolippu riittää.