Tässä kerkesinkin mennä jo neljä vuotta, kun viimeksi näin Gesslen hoilaamassa lavalla. Tällä kertaa Gyllene Tider siis laajensi Ruotsin-kiertuettaan kahdella keikalla Suomeen. Edellisistä visiiteistä olikin jo aikaa yli 40 vuotta.

Suuntasimme siis Vaasaan koko viikonlopuksi kahdestaan. Ihanan rauhallinen reissu kaikin puolin ja Vaasan Sokos-hotelli Vaakuna oli kyllä todella hyvä! Mahtava aamupala ja mukava henkilökunta. Ja alle sai myös fillarit kypärillä. Ei valittamista todellakaan.

Gyllene Tideriltä pukkasi ulos uusi albumi Hux Flux. Levyltä oli jo julkaistu muutama sinkku, jotka eivät nyt oikein kolahtaneet. Tuntuivat vähän sellaisilta mitäänsanomattomilta midtempo-paketeilta. Nyt kun albumia on muutaman kerran tullut pyöriteltyä, niin se tuntuu huomattavasti vahvemmalta kuin oletin.

Heinäkuussa oli taas pitkästä aikaa tilaisuus käydä ulkomailla keikkamatkalla. Gyllene Tideriä käytiin kurkkimassa Uppsalassa. Reissu oli vähän kaksiajakoinen, kun oli aika sateista, meiltä meni AirBnB alta ennen lähtöä ja olin varannut paluumatkan väärään laivaan... Mutta onneksi keikka oli kyllä hyvä ja sää suosi silloin!

Gyllene Tideriltä pyörähti viimeinen studioalbumi ulos ennen, nyt jo käynnissä olevaa, bändin jäähyväiskiertuetta. Samma skrot och korn on hieman ristiriitainen tapaus, mutta kuitenkin hyvä albumi.

Tuossa laittelin aiemmin Eskilstunan videopäiväkirjan linjoille ja kertoilin reissusta enemmän, mutta pohdinpa tässä nyt näitä jo käytyjä keikkoja. Mikä niistä on ollut paras? Ja tässä käsittelen ainoastaan Rox & related -setit. Muut artistit jääkööt jalkoihin tällä erää.

Tuli elokuun alussa käytyä katsomassa Gyllene Tideriä livenä - vihdoin. Edellisen kerran tätä herkkua oli tarjolla 2004 kesällä ja tuolloin eivät aikataulut antaneet ollenkaan mahdollisuutta tällaiseen. Nyt ostin keikkaliput heti vuoden vaihteessa, kunhan ensin selvisi mikä keikka olisi sopiva. Gävle, Stokis ja Eskilstuna olivat ajatuksissa ja lopulta päädyttiin Maran kanssa Eskilstunaan. Kiertueen viimeinen konsertti. Se oli viikonloppuna - eikä silloin ollut formuloita, joten kuulosti hyvälle. Ainut ongelma oli keikkapaikan etäisyys kaupungin keskustasta. 15km piti jollain hoitaa.

Gyllene Tider oli 80-luvun alussa käsittämätön ilmiö Ruotsissa. Jos sille etsii jotain vertailukohtaa, niin kotimaassa Dingomania pääsee lähelle ja maailmanmittakaavassa täytyy sitten jo puhua Beatlesistä. En ole suoranaisesti koskaan fanittanut bändiä samalla tavalla kuin Roxettea tai Gesslen soolotuotantoa, mutta kyllähän Gyllene Tiderillä on kasapäin loistavaa materiaalia. Sommartider, När vi två blir en, Flickorna på TV2 ja Gå & fiska! - jos nyt muutaman loistorallin halua nimetä.

Roxetten studioalbumit tulevat ensi viikolla ulos remasteroituna. En ensin niitä meinannut ostella, mutta kun lueskelin DailyRoxetten arvostelun kiekoista, niin kylläpä rupesi sitten himottamaan... Joten CDON saapi töitä.

Tarkoitus oli tässä kuitenkin kirjoittaa enemmänkin hyvästä musiikista, joten aloitetaan.

Roxette - Crash!Boom!Bang! (1994)