Blogi

13. helmikuuta 2022 - 18.09
Kuva
Kuvituskuva

Ihmiset ovat todella huonoja tilastomatematiikassa. Tällainen kuva on jäänyt itselle lueskellessa somesta koronakeskusteluja tai ihan naamatustenkin jutustellessa. Tämä on sääli, sillä lääketiede – kuten tiede yleensäkin – sisältää paljon todennäköisyyslaskentaa. Käsittelemme suuria data-aineistoja ja muodostamme niiden pohjalta todennäköisyyksiä esimerkiksi sille, mikä on meille hyväksi ja mikä haitaksi. Jollekin yksilöllä tilanne voi olla jotain muuta, mutta näitä johtopäätöksiä ei voida tehdä massadatasta. Rokotteet ovat yleisesti ihmisille hyväksi, mutta jollekin, joka on vaikkapa allerginen jollekin rokotteen ainesosalle, tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

On jotenkin ihmeellistä lukea kommentteja, ettei koronarokotteita kannata ottaa, kun ne eivät estä tautia tai tartuttamista kokonaan. Tämä pätee aivan kaikkien rokotteiden, lääkkeiden, syöpähoitojen, turvavöiden ja muiden kanssa. Mikään niistä ei toimi 100 prosenttisella varmuudella, silti hyvin hyvin harva jättää syöpähoidot välistä (niitäkin kyllä löytyy).

Suomessa on tällä hetkellä (12.2.2022) varmistettuja koronatartuntoja 570 tuhatta. Kuolleita on vajaat 2200. Samaan aikaan rokotteita on maassamme annettu 11 miljoonaa kappaletta ja ymmärtääkseni näihin kuolleita on n. kaksi. Lyhyt matemaattinen lasku: korona tappaa todennäköisyydellä 2200 / 570 000 ja koronarokote 2 / 11 000 000. Tauti on siis 21 000 -kertaa tappavampi kuin rokote. Jotta rokote olisi tautia vaarallisempi olisi Suomessa täytynyt kuolla kymmeniätuhansia ihmisiä rokotteeseen. Kannattaa huomata, että nämä numerot ovat osin vain estimaatteja. Emme esimerkiksi tiedä tarkkaa tartuntamäärää, sillä kaikkia tartuntoja ei testata.

Vastaavaa logiikkaa sovelletaan lääketieteessä paljon. Mikäli jokin hoito on hyödyllisempi kuin sen aiheuttamat haittavaikutukset, sitä kannattaa käyttää. Jos taas hoidosta ei ole mitään hyötyä, vaan pikemminkin haittaa, ei sitä kannata käyttää. Näin siis tieteellisessä mielessä. Tietysti yhteiskunnan tulee vielä maksaa tämä, joten hyödyn täytyy olla perusteltavissa myös yhteiskunnan kustannussäästöillä. Usein näin onkin, sillä terve työkykyinen ihminen tuottaa esimerkiksi verotuloja ja sairas taas lisää kustannuksia.

Ei siis ole mikään ihme, että sairaalat ovat kuormittuneet rokottamattomista koronapotilaista. Ovatko he sitten ihmisiä, joilla todennäköisyyslaskenta ei ole hallinnassa? Sitä en tiedä.

Ymmärrän kyllä, että rokotteet pelottavat. Pelottavat ne itseänikin. Samoin kuin leikkaukset ja verenluovutuskin. Itseäni pelottaa tämän lisäksi moni muukin asia: autoilu, pyöräily ja matkustaminen ylipäätään. Pohdin kuitenkin varsin usein todennäköisyyksiä ja toimin sen mukaan, mikä pienentää tilastojen valossa riskiä onnettomuuteen. Käytän pyöräilykypärää ja turvavyötä. En aja ylinopeutta, enkä kävele päin punaisia. Ja otan rokotteet.
 

27. tammikuuta 2022 - 11.50

Viime vuosi oli ihan hyvä pyöräilyn näkövinkkelistä katsottuna. Kokonaiskilometrimäärä (2166) oli neljänneksi suurin jääden vai huippuvuosista 2015, 2017 ja 2020. Näistä kyllä jäätiinkin paljon. Tämä johtui paljolti huhti-toukokuun flunssakierteestä. Toukokuussa tuli ajettua vain 153 kilometriä, mikä on suorastaa surkea toukokuu, mutta minkäs teet. Kipeänä ei tule ajella. Kesäkuussa olikin sitten menohaluja oikein kunnolla. Kesään mahtui vain yksi saadan kilometrin lenkki, kun ajelin Kangasala-Valkeakoski-Lempäälä-kierroksen elokuun viimeisenä päivänä. Se oli kovavauhtisin lenkki kymmeniin vuosiin ja jalkoja pisteli koko illan, kun reidet olivat jo Lempäälän jälkeen aivan poikki. Hyvä lenkki kuitenkin.

Ajattelin, etten aivan hirveästi ajele tavarapyörällä, mutta kun katson tilastoja, niin 879 kilometriä oli tullut ajettua sähköavusteisesti – usein Felixin ja/tai Ainon kanssa. 701 kilsaa tuli omalla maantiepyörällä, 127 appiukon tsygällä ja loput 459 maastopyörillä.

Talvipyöräilijäksi ei vieläkään ole aikomus, mutta onhan tässä nyt kuitenkin talvellakin tullut kaupassa ja uimassa käytyä. Tavarafillari nastoineen toimii hyvin, vaikka olen kyllä kaksi kertaa sillä onnistunut rönyämään ja jälkimmäisestä kaatumisesta on jälki edelleen jalassa. 

Katsotaan millainen vuosi tästä sitten muodostuu. Tavoite on saada taas 2000 kilometriä kasaan, mutta pyrin myös siihen, että tänä kesänä menisi taas Näsijärvi ympäri ja myös vähän kovempivauhtisia lenkkejä tulisi ajettua.

Pyöräilyt vuosittain
Pyöräilyt vuosittain, taulukko

 

 

Aiheet:
21. joulukuuta 2021 - 22.57
Kuva
Miksauspöytä (kuvituskuva)

Olen elämäni aikana kuunnellut erilaisia radiokanavia, jotka ovat minut aamuisin herättäneet. 90-luvun alussa soi Radiomafia, vuosituhannen vaihteessa KissFM, sittemmin Iskelmä ja Radio Nova. Jokaisessa on ollut puolensa, mutta vuosi sitten tuli puolivahingossa palattua taas radioherätykseen hetken tauon jälkeen. Kelloradiolampussa oli defaulttina kanava, josta kuului Yle Puhe. En juurikaan kuuntele radiota herätyksen ulkopuolella (pl. Retroperjantai Okun sitä vielä juontaessa), joten Puhe ei itselle ollut tuttu, mutta kylläpä kolahti heti. Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon aamuinen ohjelma on ollut selkeästi parasta mitä olen aamuissani koskaan kuullut. Ei mainoksia, ei kuulijoiden puheluita, ei teennäistä mönjää. Oli kuin olisi tullut kotiin.

Siispä onkin sääli, että Yle lakkauttaa Puheen liveohjelmat. Nostan kuitenkin vielä Cream soda -tölkin mahtavalle aamuohjelmalle, jonka parissa olen saanut viettää aamuni viimeisen vuoden ajan.

30. marraskuuta 2021 - 14.31
Kuva
Kdenlive, kuvituskuva

Tunkkasin aamulla viimeiset opetusvideot YouTubeen ja syksyn Web applications -kurssi sai sisäänsä kaikkiaan 19 videota. Yhteensä tuotin syksyn aikana yli 12 tuntia opetusmateriaalia videoille. Yhden videon nauhoittaminen vei noin tunnin ja sen leikkaaminen ja editointi muutaman tunnin ja renderöinti keskimäärin kaksi tuntia. Suurin osa ajasta meni kuitenkin käsikirjoittamiseen. Yhden renderöitävän tunnin rakentaminen vei 20-30 tuntia aikaa.

Vaikka nämä videot ovat ylivoimaisesti parhaita, mitä olen koskaan ohjelmoinnin opetukseen tehny, en tietenkään ole ollenkaan tyytyväinen sisällölliseen laatuun, vaan parannuksille on tilaa tulevaisuuden materiaaleissa. Opetusvideoiden tekeminen on ollut mukavaa, mutta on nyt aika vetää hetki happea siitä hommasta.

Joulun jälkeen tulee opiskelijoiden palaute kurssista. Täytyy toivoa, että kurssi kehittyi viime vuodesta :)

8. lokakuuta 2021 - 21.49
Kuva
Windows 10, kuvituskuva

Windows 11 ilmestyi pari päivää sitten, joten ajattelin olla ajan hermolla ja kirjoittaa pari kommenttia Windows kympistä. Kymppi on paras Windows, jota Microsoft on saanut ulos sitten XP:n. En nyt aivan hirveästi kymppiä ole elämäni aikana käytellyt, mutta pari kuukautta se työkoneessa pörräsi viime vuonna.

Positiivisia huomaamiani asioita olivat natiivit virtuaalityöpöydät, tehtäväpalkin icon-only-moodi ja win+shift+s-näppäinkombo kuvakaappausten ottamiseen. Valitettavasti tämä lista oli vähän lyhyt. Virtuaalityöpöydätkin ovat käyttökelvottomia, sillä toiselle työpöydälle vaihtaminen ja palaaminen takaisin on muuttanut avoinna olevien ohjelmien järjestystä tehtäväpalkissa. WTF?

Pidän tehtäväpalkkia ruudun yläosassa ja vielä edelleen osa softista onnistui käynnistymään tehtäväpalkin alle. Ongelmahan on ollut vuodesta 1995 esillä, joten olisi sen jo luullun korjatun, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Tehtäväpalkin kokoa ei myöskään edelleenkään pysty hienosäätämään pikselin tarkkuudella. Nyt tarjolla on vain ennalta määrättyjä kokoja.

Ajatusviivan tekeminen näppiksellä ei ilmeisesti onnistu mitenkään (helposti) – ainakaan altgr+- ei sellaista tekstiin tuonut. Sääli. Windows media player on aivan fiasko, eikä win+r osaa edelleenkään tehdä juuri mitään. Ohjelmia sillä saa käyntiin, mutta esimerkiksi laskimena sitä ei näemmä voi käyttää. Olen hemmoteltu piloille.

Ja sitten vielä jatkuvat buuttaukset. Tökkäsin puhelimen kiinni koneeseen, jolloin Windows kehotti buuttaamaan koneen. Että kuinka?

Näiden havaintojen jälkeen pysyn edelleen Plasma5:n parissa. Pidän siitä, että ikkunointiympäristö toimii, kuten haluan, enkä joudu muuttamaan työtapojani käyttöjärjestelmän rajoitteiden vuoksi.

Tähän osin liittyy Microsoftin työpöytäsovellusten huonous muutenkin. En ole koskaan oppinut käyttämään Outlookia. Ei vaan mene meikäläisen selkärankaan sen logiikat mitenkään. Selainversio sitä vastoin toimii jokseenkin, kuten haluan ja on huomattavasti selkeämpi käyttää. Harmi, ettei samaa voi sanoa kaikista O365-tuotteista.

Jää nähtäväksi kuinka kauan Microsoft kehittää Windows-kerneliä, vai tuleeko eteen siirtymä johonkin muuhun, kuten Edgen puolella tapahtui. Odottavan aika on pitkä.