Blogi

27. toukokuuta 2020 - 22.30

Kirjoitin 2012, miten käytän pikaviestimiä. Tuolloin Gtalk oli juuri syönyt Microsoftin Messengerin osuuden. MS sössi oman johtoasemansa, mutta firma oli tuolloin aivan eri mentaliteetilla liikenteessä. Sittemmin WhatsAppista tuli de facto tapa kommunkoida Googlen sössittyä Hangoutsinsa kanssa. Toivottavasti tulevaisuudessa avoimen lähdekoodin ratkaisut tulevat päihittämään Facebookin omistamat palikat. Esimerkiksi Matrixilla on potentiaalia. Itseni on vaikea nähdä, että EU suosisi yhdysvaltalaisia kommunikaatiovälineitä tulevaisuudessa. Aika näyttää ja olemme taas kahdeksan vuoden päästä viisaampia.

Kaaviossa näkyvien ohjelmien käyttö on siis täysin vapaa-ajan käyttöä. Slackkiä, sähköpostia ja jopa Teamssiä käytän (vapaaehtois)töissä, mutta ainoastaan Slack on näistä niin hyvä, että se on vallannut tilaa jopa myös vapaa-ajalla.

Pikaviestimien käyttöprosentit
Eri pikaviestimien käyttöprosenttini eri vuosina.
10. huhtikuuta 2020 - 22.34
Kuva
Maa avaruudesta käsin

Monet kirjoittivat vuodenvaihteessa yhteenvetoja menneestä vuosikymmenestä ja/tai ennustuksia alkaneelle kymmenelle. En itse tuolloin kerennyt mitään puskea eetteriin, mutta ajatuksia oli kyllä, joten pistin homman hautuman.

Sitten tuli korona, jota ei hirveästi vielä vuodenvaihteessa tietenkään ennusteltu ja se muuttaa nyt jo koko vuosikymmenen aikatauluja. Vielä ei tietysti tiedetä, kuinka paljon. Itse käsittelen tässä blogauksessa lähinnä teknologisia ennustuksia (mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita), mutta sivuan myös yhteiskunnallisia ajatuksia.

Hiili

Aloitetaan olennaisimmasta, eli kivihiilen alasajosta ja hiilidioksidipäästöjen saamisesta jyrkkään laskuun. Tässähän onnistuttiin nyt koronan varjolla oikein nopeasti. Ei ollut vaikeaa. Harmi, että talouden lähtiessä taas nousuun, fossiilista polttoainetta palaa entiseen malliin. Tällä erää maailman energiasta noin 20 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla. Sähköstä neljäsosa on tuotettu uusiutuvilla. Sekä aurinkoenergian että tuulivoiman määrät lisääntyvät koko ajan valtavasti, mutta työtä on tehtävä vielä paljon. Alkanut vuosikymmen tuonee entistä ikävämpiä ilmastokriisin konkreettisia ilmiöitä: lämpimämpiä talvia, kuumempia kesiä ja tuhoisampia myrskyjä. Kuvittelisin näiden herättävän ihmisiä äänestämään ilmastosta huoltapitäviä poliitikkoja ja ostamaan CO2-kompensoituja tuotteita.

Vaikka esimerkiksi Skotlanti näyttää mallia ja sulki viimeisen hiilivoimalan jo muutama vuosi sitten, on Kiinalla, Intialla ja Yhdysvalloilla vielä paljon voimaloita auki – ja lisää avataan edelleen. Onneksi panostus on siirtymässä enenevässä määrin uusiutuvaan.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut parissa sadassa vuodessa 280 ppm:stä (parts per million, miljoonasosa) rutkasti yli 400:n. Ilmakehästä pitäisi alkaa imeä hiilidioksidia pois. Tätä kasvit tietysti tekevät koko ajan, mutta ne myös mädäntyessään vapauttavat hiiltä. Ihminen on kaivanut maan uumenista sekä kivihiiltä että öljyä, joista kertyneet hiilet pitäisi tulevina vuosina saada imettyä pois ilmakehästä. Esimerkiksi Microsoft pyrkii olemaan hiilineutraali 2030 ja haluaa imeä kaiken yrityksen tuottaman hiilidioksidin pois ilmakehästä vuoteen 2050 mennessä. SSAB ilmoitti tammikuussa tuovansa hiilivapaan teräksen jo 2026, kun aiemmin tähtäin oli vuodessa 2035. Teräksen tuotanto tuottaa Suomessakin valtavat hiilidioksidipäästöt, joten tällaiset uutiset ovat loistavia. Tällaista asennetta kaivattaisiin useammalta yritykseltä. Tällä erää on olemassa prototyyppilaitoksia, jotka imevät hiilidioksidia ilmasta teollisesti ja voi olla, että tällä saralla tekniikka kehittyy entisestään ja vuosikymmenen loppupuolella tätä tehdään jo enemmän.

Ruotsissahan uutisoitiin jo 2005, että maa on öljyriippumaton vuonna 2020, mutta siihen ei kyllä päästy. 2030 on lähempänä, mutta kuvittelisin, että todellisesta öljyn kulutuksen marginalisoimista voidaan puhua vasta 2040-luvulla. Toivottavasti aikaisemminkin.

Sähköautoilu

Fossiilitaloudesta eroon pääsemisessä auttaa sähköautoilu. Siinä missä edellinen vuosikymmen toi muun muassa Linuxin jokaisen käyttöön, tulemme tällä vuosikymmenellä näkemään sähköautojen voittokulun. Tällä erää jo yli kymmenen maata rakentaa suunnitelmia polttomoottoristen autojen kieltämiseen lähitulevaisuudessa. Useimmiten ajatus on lopettaa uusien polttomoottoristen autojen myynti noin vuonna 2030. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan vuosikymmenen aikana alamme nähdä polttoaineen myynnin vähentymistä ja jakeluverkoston alasajoa. Samalla sähköautoja voidaan ladata yhä useammassa paikassa. Naapurin Lidliin tuli sähköautojen latauspaikka tuossa taannoin. Sellaisen rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin polttoaineen jakelun aloittaminen, joten muutos on tässäkin suhteen nopeampi toteuttaa, kuin kymmeniä vuosia kestänyt polttoainetta myyvien huoltamoiden rakentaminen. Joulukuussa 2019 sähköautojen myynti ylitti Euroopassa 10 prosenttia, joten tästä on hyvä lähteä rakentamaan 2020-lukua.

Sähköautoilun pioneereja ovat Tesla täyssähköisenä ja Toyota hybridipuolella. Tällä erää Volkswagen-konserni (VW, Audi, Skoda, Seat) panostaa todella paljon sähköiseen voimalinjaan. Valitettavasti VW:n ID.3:n markkinoille tulo on myöhästynyt softaongelmien johdosta. Toyota näytti pitkään veikanneet väärää hevosta panostaessaan vetyyn ja hybriditeknologiaan, mutta sittemmin käännös on tapahtunut täysiä sähköautoja kohti. Tästä viimeisimpänä ilmoitus yhteistyöstä kiinalaisen sähköautoja valmistavan BYD:n kanssa. Muilla autonvalmistajilla on – no hieman kiire saada Teslan etumatkaa kiinni.

Kasvissyönti

Kasvissyönnin lisääntyminen on myös merkittävä trendi, joka tuonee uusia tuulia ihmisten arkeen. Hesburger ilmoitti tavoittelevansa puolta myynnistään vuonna 2030 lihattomista tuotteista. Firma, joka on elänyt vuosikymmeniä sillä, että halpaa lihaa on saatu myytyä ihmisille sämpylän välissä, pistää tavoitteekseen myydä kasvipohjaisia tuotteita lihan sijaan. Tämä on merkittävää. Voimme olla muutenkin kymmenen vuoden päästä tilanteessa, jossa kasvisvaihtoehdot ovat nousseet vahvasti lihan rinnalle, mutta jossa myös keinolihan kustannukset ovat tulleet niin alas, ettei eläimiä ja ilmastoa kaltoinkohtelevalle karjataloudelle ole enää tarvetta. No, ehkemme niin disruptiivista muutosta vielä saa aikaan, mutta alkusysäyksen varmasti. Olen jo vuosia sanonut, että jos minulla olisi karjatila, olisin kiireesti etsinyt bisnekselle uusia muotoja. Lihan kasvatus ei ole tulevaisuuden ala.

Suomalaisten lihankulutus ei juurikaan ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Oikeastaan ainoa merkittävä asia on ollut siipikarjan syönnin lisääntyminen. Viime vuonna lihankulutus kääntyi laskuun, mutta vielä on mahdotonta sanoa, onko käännös pysyvää. Ilmastokriisiä vastaan taistelussa on tietysti tärkeää, että lihankulutusta (varsinkin nautaa ja possua) vähennetään länsimaissa tuntuvasti (esim. 50 tai 90 prosenttia tai sellainen prosenttiluku, mikä itsestä tuntuu luontevalta).

Starlink

SpaceX rakentaa tällä hetkellä Starship:ä kovalla kohinalla, tästä olen kirjoittanut aiemmin. Tämä tulee olemaan ihmiskunnalle erittäin disruptiivinen teknologiapalikka. Avaruuden valloittaminen käynnistynee toden teolla tällä vuosikymmenellä. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa koko planeetan kattavaa Starlink-sateliittiverkostoa, jolla tultaneen tarjoamaan internet-yhteys kaikkialle. Tekniikka ei kilpaile kaupungeissa olevien 5G-tolppien kanssa, mutta se tarjoaa nopean internetin laivoihin, lentokoneisiin, autoihin ja muihin erilaisiin paikkoihin. Tällä hetkellä taivaalla on noin 350 toimivaa satelliittia ja toiminta alkanee Pohjois-Amerikassa, kun käytössä on tuhannenkunta kiertolaista. Lopullisessa rakennelmassa tulee olemaan 10 tuhatta - 50 tuhatta satelliittia. Tämä tulee muuttamaan ihmiskunnan tavan käyttää nettiä siinä mielessä, että vuosikymmenen loppupuolella signaalia pitäisi olla tarjolla aivan joka puolella. Ja samaa tekniikkaa viedään tietysti myös Marsiin ja Kuuhun.

Avaruuden valloitus tulee olemaan alkaneen vuosikymmenen yksi suurimmista asioista. Ihmiskunta palannee kuuhun ja tällä kertaa pysyvästi. Samoin laajennamme reviiriä kohti Marsia ja aloitamme elämisen avaruudessa ja muilla taivaankappaleilla kuin omalla kotiplanetallamme. Kansainvälinen avaruusasema ISS on tuonut paljon tutkimustietoa ja yli 50 vuoden kokemuksemme rakettien rakentamisesta on mahdollistanut, että pystymme vihdoin suuntaamaan avaruuteen.

Geenitekniikat

Mutta millainen ihminen avaruuteen suuntaa? Maapallon painovoima on verrattain suuri suhteutettuna lähimpiin kiertolaisiin (Kuu 17% maan painovoimasta, Mars 38%). Tämä tarkoittaa sitä, että me ihmiset surkastumme avaruudessa ja Kuunkin pinnalla. Marsista emme vielä tiedä tarkkaan, mutta tarvitsemme sielläkin jonkinlaista keinotekoista lisäpainovoimaa. Tällainen on teknisesti mahdollista esimerkiksi asumalla ympyrää ajavassa junassa. Mutta onko se tarpeen? Siinä vaiheessa, kun alamme oikeasti asuttaa Marsia ovat geeni- ja tekoälytutkimus ottaneet taasen muutaman askeleen eteenpäin. Ehkä laji, joka avaruutta asuttaa ei ole enää Homo sapiens, vaan olemme kehittäneet itseämme johonkin suuntaan. CRISPR-tekniikka geenimuuntelussa on mahdollistanut ensimmäiset ihmisen alkion muokkaukset lennossa, jolloin syntyviltä lapsilta on poistettu ominaisuuksia ennen kuin alkio on lähtenyt jakaantumaan. Samoin ihmisen “älykkyyttä” on annettu apinalle ja tämän todettiin parantaneen apinan muistia. Nämä ovat vasta ensimmäisiä askelia geenimuokkauksen saralla ja kuluvalla vuosikymmenellä tulemme varmasti näkemään lisää muokattuja ihmisiä. Toivottavasti myös paljon eettistä keskustelua asiasta. Toisaalta, kun Marsiin menemme ja siellä raskaaksi tulemme ja lastemme selviytyminen edellyttää geenisaksien heiluttelua, voi vanhemmilla olla aikamoinen dilemma edessä. Tässä vaiheessa 2020-luku on kyllä jo jäänyt taakseen.

Kohti tulevaa

Tällaisia ajatuksia nousi ensimmäisenä mieleen pohtiessani kuluvaa vuosikymmentä ja mitä ihmiskunta sillä tulee saavuttamaan. Korona aloitti vuosikymmenen tarjoamalla jotain aivan muuta kuin ajateltiin, mikä heijastunee ihmisten työtottumuksiin ja yhteiskunnallisiin painopisteisiin, mutta tämän lopputuleman näemme vasta myöhemmin. Alkanut vuosikymmen tulee toivon mukaan olemaan kaikesta huolimatta ihmiskunnan paras!


 

27. maaliskuuta 2020 - 14.50
Kuva
Kauramaidot rivissä

Tuli maanantaina tehtyä viikoittainen kauppavisiitti ja ostin tällä kertaa eri valmistajien kauramaitoja testiin. Jääkaapissa oli sittemmin seitsemää erilaista kauramaitoa ja maistelimme näitä Ainon kanssa sokkotestinä. Pisteytimme juomat ja täytyy myöntää, että lopputulema pääsi vähän yllättämään – ainakin itseni.

Jääkaapista löytyi seitsemää eri juomaa. Osa on tarkoitettu enemmän kahvin kanssa nautittavaksi ja osa muuten vaan. Seuraavassa lyhyet speksit eri juomista.

 

Nimi

Valmistaja

Kauraa

Sokeria

Rasvaa

Energiaa (kJ/100g)

Hinta (€/l)

Yosa Natural 

Fazer

14,0%

4,80%

1,50%

260

1,95

Yosa Rich

Fazer

14,0%

4,80%

3%

315

2,35

Suomalainen kaurajuoma

Juustoportti

10,0%

2,10%

1,50%

180

1,75

Aito Barista

Kaslink

10,0%

3,50%

3%

243

1,99

Aito Luomu Kaurajuoma

Kaslink

12,0%

2,70%

0,60%

184

1,85

Oat Drink

Milbona

10,0%

4,40%

1,20%

154

1,39

Original

Oatly

10,0%

4,10%

1,50%

193

1,75

 

Kahvin kanssa nautittavat Yosa Rich ja Aito Barista ovat selkeästi rasvaisempia kuin muut vertailun juomat. Niissä on myös enemmän energiaa, mutta toisaalta myös Yosa Natural on energisempää kuin kilpailijansa. Yksikään kauramaito ei sisällä lisättyä sokeria, mutta silti sokerin määrissä on huomattavia eroja. Yosat sisältävät sokeria yli kaksinkertaisesti Juustoportin maitoon verrattuna. Näissä on myös enemmän itse kauraa juomassa, mutta toisaalta Kaslinkin tuotteessa ei ole sokeria yhtä suuria määriä, vaikka kauraa on enemmän kuin useimmissa kilpailijoissa. Hinnaltaan Lidlistä saa Milbonaa halvimmalla ja Fazerin maidot ovat sitten haitarin toisesta päästä. Entäpä sitten maku? 

Maistelimme siis sokkoutettuna maitoja ja pisteytimme ne ykkösestä vitoseen. Alla taulukko asiasta.

 

Nimi

Valmistaja

Ainon pisteet

Ernon pisteet

Keskiarvo

Kommentteja

Yosa Natural 

Fazer

5

5

5

nam nam

Yosa Rich 

Fazer

4

4

4

 

Aito Barista

Kaslink

4

3

3,5

paksua, kuin kermaa

Aito Luomu Kaurajuoma

Kaslink

3

3

3

aika neutraali maku

Oat Drink

Milbona

2

4

3

makeaa, laihaa

Original

Oatly

5

1

3

sopivan suolainen

Suomalainen kaurajuoma

Juustoportti

1

1

1

vähän kuin soijajuomaa, pahaa vettä

 

Voittaja ei jäänyt epäselväksi. Fazerin Yosa Natural oli molempien mielestä selkeästi paras. Myös Yosa Rich oli ok, mutta näin ilman kahvia juotuna se ei sisarelleen pärjännyt. Itse, kun en kahvia juo, niin en osaa näistä kahviominaisuuksista sanoa mitään. Oatlyn juoma jakoi mielipiteemme kaikkein eniten. Itselleni se ei kelvannut ollenkaan, mutta Aino diggasi. Toisaalta taas testin heikoin suoriutuja Juustoportti oli molempien mielestä todella huonoa. Juustoportin slogan on “Elämä on valintoja. Valitse paremmin.” Niin todellakin aion tehdä ja Juustoportin kauramaidot jäävät jatkossa hyllylle. 

Testin halvin juoma on on Lidlistä saatava Milbona, mutta itse rankkaan sen kuitenkin toiseksi parhaaksi maidoksi. Ainolle se ei aivan niin maistunut. Tässä on vain harmina, että juoma on valmistettu Italiassa, enkä näe mitään tarvetta roudata kauramaitoa Etelä-Euroopasta Suomeen, kun täällä tehdään yhtä hyvää juotavaa.

Olen juonut nyt viime kesästä lähtien kauramaitoa lehmänmaidon sijaan, eikä ole ollut tarvetta vaihtaa takaisin. Tosin, jos ostaa lehmänmaitoa, niin maku on aina hyvin tasaista, kun taas kauramaidot ovat hyvin erilaisia riippuen valmistajasta.

Tällaista tällä kertaa. Hyviä juomahetkiä itsensä kullekin.

16. maaliskuuta 2020 - 14.46
Kuva
Avaruusalus

SpaceX rakentaa Starship-avaruusalusta yhä kiihtyvällä tahdilla. Projekti alkoi näkyä ulospäin alkuvuodesta 2019, kun julkisuuteen tuli kuvia ensimmäisestä testialuksesta, Starhopperista. Starhopper teki testilentonsa kevällä sekä kesällä 2019 ja jäi sen jälkeen eläkkeelle. Samoihin aikoihin rakennettiin kahta seuraavaa prototyyppiä Mk1:tä ja Mk2:ta. Näistä ensimmäinen räjähti marraskuussa viime vuonna ja toisen kehitys lopetettiin myös välittömästi. Sittemmin siirryttiin Mk3:n pariin, joka samalla nimettiin SN1:ksi. Se räjähti helmikuun lopussa. SN2 läpäisi painetestit (ei siis räjähtänyt mistään hitsauksista) hetki sitten ja seuraava etappi olisi saada moottoritestejä sillä aikaa. Ja sitten SN3:n tulisi nousta ilmaan. Tämä kaikki kehitys on tapahtunut noin puolentoista vuoden aikana. Piirsin asiasta kaavion.

Prototyyppien kehitys aikajanalla
Prototyyppien kehitys aikajanalla (vihreä = eläkkeellä, keltainen = kehitys lopetettu, punainen = alus tuhoutunut, sininen = alus rakenteilla/käytössä, nuoli = onnistunut koelento, tähti = räjähtänyt prototyyppi).

Sen lisäksi, että SpaceX on taikonut tyhjästä avaruusalusten prototyyppejä pystyyn, on yhtiö myös rakentanut koko ajan uusia tiloja Texasiin. Ensimmäiset avaruusalusprotot rakennettiin taivasalla, mutta nyttemmin Boca Chicaan on hiljalleen noussut rakettitehdasta. Itseäni hymyilyttää katsella, kun tähtilaivaa kasataan hallissa samalla, kun hallin seiniä ruuvataan kiinni. Musk on tuonut ohjelmistoteollisuudesta tutun ketterän kehityksen niin Teslan kuin SpaceX:n käyttöön. Tällä hetkellä Texasissa paahdetaan töitä 24 tuntia päivässä 7 päivää viikossa. Ars Technica julkaisi mukavan tarinan, kuinka Boca Chican rakettitehdas kehittyy. Muskin tavoite on, että tuotantolinjalta tulisi ulos yksi uusi avaruusalus 72 tunnissa. Nyt ei siis puhuta puhelimista tai autoista vaan avaruusaluksista. Yksi alus 72 tunnissa. Ei ole kyllä ihan tämän vuoden juttu vielä ja tietäen Muskin aikataulut, voi olla, että tästä puuttuu nolla perästä (tosin vaikka siihen lisättäisiin nolla perään olisi tahti silti huimaa).

SpaceX:n tuotantotapa on täysin erilainen kilpailijoihin nähden. Oikeastaan on hyvin vaikea edes pohtia, ketkä ovat SpaceX:n kilpailijat. Aiemmin avaruuteen menivät vain valtiolliset avaruusjärjestöt (NASA, ESA, Roskosmos tai Kiinan avaruushallinto), mutta nyttemmin yksityiset toimijat ovat rakentaneet lukuisia raketteja. NASAn SLS-kantorakettia on rakennettu jo vuosia, mutta valmista ei ole näköpiirissä, vaan ensimmäistä laukaisua on taas siirretty jo pitkälle ensi vuoteen. Toisaalta, eipä SLS ole vielä räjähdellyt missään välissä. NASAn ja SpaceX:n toimintatapa on siis hyvin erilainen. SpaceX:n lähin kilpailija lienee kuitenkin Blue Origin, jonka uudelleenkäytettävän massiivisen kantoraketin New Glennin pitäisi lentää ensi vuonna. SpaceX:n avaruusalukset ovat kuitenkin – ainakin paperilla – huomattavasti parempia, sillä ne ovat 100 prosenttisesti uudelleenkäytettäviä.

Ulkopuolisen silmin SpaceX:n nopea prototyyppirakentaminen (rapid prototyping) on viihdyttävää. Joka viikko saa lukea uutisia kehityksestä; se todellakin on näkyvää. Toivottavasti ensimmäinen avaruuteen asti pääsevä lento saadaan aikaiseksi vielä tämän vuoden puolella. Ehkä 2026 lähtee Muskin mainitsema tuhannen avaruuslaivan armada kohti Marsia? Ehkä ei, mutta mukava tätä kehitystä on ainakin seurata.
 

Aiheet:
28. helmikuuta 2020 - 13.43
Kuva
Ruusut

Aina välillä on tullut mieleen, etten ole osannut kirjoittaa mitään Riitan poismenosta. Ei ole vain tullut sellaista tunnetta, että tämä juttu on se mitä haluan sanoa.

Tänään Gessleltä ilmestyi uusi kappale Around The Corner (The Comfort Song). Kappaleen teksti on viimeistelty päivä Marien kuoleman jälkeen. Gesslen anoppi nukkui pois samalla viikolla, joten kuolema oli läsnä. Kappale vangitsee tämän tunnelman erittäin hyvin. Kuuntelin biisin aamulla muutaman kerran ja päähän jäi soimaan kertosäe, joka kääntyi hiljalleen mielessäni suomeksi. Lähdin Felixin kanssa ulkoilemaan ja tullessani takaisin kirjoitin ylös, mitä mieleeni oli kulkeutunut Riitan kuolemaa ajatellessa.

Pitkin maailmaa

Kohtaat kuolemaa
Elämä loppua voi
Periks ei antaa saa
Muistot mieles' soi

Jos katsot kulman taa
Vielä pyörii maa
Sä elät sun omaa,
unelmaa

Kohti maailmaa
matkaa kuljetaan
Onnea valoisaa
talteen laitetaan

Kun katsot kulman taa
Vielä pyörii maa
Sä elät sun omaa,
unelmaa

Päivä kerrallaan
elämä helpottuu
Tunne mutkaltaan
Kevät edistyy

Kun katsot kulman taa
Vielä pyörii maa
Sä elät sun omaa,
Unelmaa

Kun katsot kulman taa
Vielä pyörii maa
Sä elät sun omaa,
unelmaa