3. lokakuuta 2019 - 22.04
Kuva

Kouvolan Sanomat uutisoi kaupungin tekevän 22 miljoonan euron tappiollisen tuloksen ja Yle kertoo, että alijäämä kasvaa tänä vuonna 34 miljoonaan. Ei hyvältä näytä. Eikä varsinkaan sen valossa, että Kouvolan Sanomien otsikossa vielä mainitaan palaneen yhteiskoulun vakuutuskorvausten paikanneen kirjanpitoa. Ei todellakaan näytä hyvältä.

Kouvola – kuten niin moni muukin kaupunki/kunta Suomessa – kärsii muuttotappiosta. Kasvukeskukset, eli käytännössä yliopistokaupungit ympäristöineen, vetävät ihmisiä puoleensa maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista. Itse asiassa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 enää 12 kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Tämä on todella pieni luku ja kertoo karua kieltään, kuinka suomalaiset keskittyvät etelän kolmen kasvukeskuksen läheisyyteen.

Kouvolan väestänkehitys

Väestönkehitys Kouvolan alueella on ollut tappiollista jo 30 vuotta. Viime vuosina on ollut nähtävissä jopa pientä kiihtymistä. Tämä aiheuttaa painetta säästää jostain, kun verotulot pienenevät koko ajan. Vielä huolestuttavampaa on kuitenkin väestörakenne.

 

Kouvolan väestörakenne

 

Eläkeläisten osuus on kasvanut koko ajan, mutta tahti on vain kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys, vaan “eläkepommista” on puhuttu jo ainakin 20 vuotta. Suomessa syntyvyys laski alle kahden lapsen naista kohden 60-luvun lopussa, joten onhan tätä pedattu jo pitkään. Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun kymmenen vuoden sisään. Ja Kouvolassa on menty alaspäin siis  jo 30 vuotta.

Jos vertaan synnyinkaupunkini (joka oli siis oikeasti Anjalankoski) väestörakennetta nykyisen asuinpaikkani Tampereen vastaavaan käppyrään, on helppo huomata, kuinka muuttovoittoinen kaupunki elää vakaammalla pohjalla. Eläkeläisten osuus on täälläkin kasvanut, mutta mitään kriisiä ei asiasta vielä ole tullut.

Tampereen väestörakenne

 

Kaupunkien väestöllinen huoltosuhde on hyvin erilainen. Kouvola on menossa vahvasti kohti kriisikuntaa.

Kouvolan ja Tampereen huoltosuhteet

Koska nykyinen Kouvostoliitto on usean eri kunnan ja kaupungin yhteenliittymä, on kaupungilla erikokoisia taajamia ja keskuksia. Muuttoliikenne maaseutumaisemasta kaupungin keskustaajamiin on jatkunut hiljaisena, mutta tasaisena, koko tarkastelujakson ajan.

 

Maaseutu- vs. kaupunkiasuminen

 

Eli Kouvolassa väki vähenee, vanhenee ja muuttaa lähemmäs toisia ihmisiä ja suurempaa palvelukavalkadia. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan Kouvola menettää 17% asukkaistaan seuraavan 20 vuoden aikana. Se on paljon se. Tämä johtaa palveluiden karsimiseen entisestään ja väestön ikääntyessä ensimmäinen karsinnassa oleva palvelu näyttää olevan peruskoulu.

Piirtelin Wikipedian tietojen (näissä voi siis olla hieman heittoa) mukaan kaavion, josta käy ilmi kuinka paljon Kouvola on karsinut kouluverkostoaan. Uusimpien uutisten mukaan sitä karsitaan vielä lisää ja kaupunginjohtaja puhuu tulevaisuudessa vain 12 koulusta kaupungin alueella. Käsite kyläkoulu ei mahdu tähän malliin. En nyt suoranaisesti tiedä onko kyläkouluja enää juurikaan Suomessa.

Kouvolan kouluverkoston muutokset

 

Ylen haastattelussa mainitaan myös Kouvolan intoa panostaa korkeakoulutukseen. Niinpä niin. Suomessa menestyvät tällä hetkellä lähinnä ne paikkakunnat, joilla on yliopisto. Kouvolassa on ollut sekä Helsingin yliopiston että Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintaa, mutta ilmeisesti arvostus (raha?) näitä kohtaan ei ollut tarpeeksi suuri, koska organisaatiot eivät enää Kouvolassa vaikuta. Tällä erää Kouvolassa toimii enää yksi XAMKin toimipisteistä. Mikäli jossain vaiheessa Kouvolasta lakkaa kokonaan amk-/yliopistotason koulutus, voi kaupunki lyödä välittömästi lapun luukulle ja odottaa hiljaista kuolemaa.

Raha ratkaisee Kouvolassa ja kun rahaa ei ole, niin ei ole ratkaisujakaan. Eihän Kouvolan tilanne nyt mitenkään hyvältä näytä. Ei todellakaan käy kateeksi kaupungin päättäjiä. Itselläni ei ole mitään osaamista tarjota tähän ratkaisuja, enkä osaa täysin sanoa syitäkään. Mitä nyt olen kouvolalaisten tuttujen kanssa jutellut, niin en ole vielä koskaan kehuja kuullut sanottavan Suur-Kouvolan kehitykesstä. Mutta kukapa nyt kehuja antaisikaan, kun haukkuakin voi.

Aika näyttää meneekö Kouvola kohti hidasta kuolemaa vai löytyykö jostain mystisiä mustia joutsenia. Epäilen jälkimmäistä vahvasti.

 

Datat käppyröihin tarjosi Tilastokeskus.

Aiheet:
7. syyskuuta 2019 - 19.24

Heinäkuussa oli taas pitkästä aikaa tilaisuus käydä ulkomailla keikkamatkalla. Gyllene Tideriä käytiin kurkkimassa Uppsalassa. Reissu oli vähän kaksiajakoinen, kun oli aika sateista, meiltä meni AirBnB alta ennen lähtöä ja olin varannut paluumatkan väärään laivaan... Mutta onneksi keikka oli kyllä hyvä ja sää suosi silloin!

Uppsala oli myös kaupunkina oikein nätti. Siellähän voisi vaikka joskus kuvitella asuvansa. Yliopistolla vaikutti olevan ihan mielenkiintoisia tutkimushankkeitakin. Felix pärjäsi myös reissussa oikein hyvin ja isoisä ja -äiti olivat Kuutille seuraksi sen aikana, kun olimme Ainon kanssa nauttimassa musiikista.

Lyhyesti virsi kaunis, lisää juttua löytyy videolta.

 

28. elokuuta 2019 - 15.59
Kuva

SpaceX:n Starhopper lensi viime yönä Suomen aikaa toisen lentonsa. Ensimmäisen jäädessä tarkoituksella alle kahdenkymmenen metrin korkeuteen, käytiin nyt noin 150 metrissä. Starhopper-testialus – lentävä vesitorni – jää nyt eläkkeelle ja seuraavat lennot tullaan tekemään Starship-aluksen prototyypeillä.

On ollut hienoa nähdä kuinka SpaceX:n vuosien kehitystyö alkaa nyt tuomaan näkyviä tuloksia. Ensimmäiset maininnat uusien aluksien käyttämästä Raptor-rakettimoottorista ovat jo kymmenen vuoden takaa, mutta viimeisen muutaman vuoden ajan SpaceX – lähinnä Elon Musk – on alkanut hypettämään, kuinka uudella BFR-aluksella päästäneen Marsiin.

Viimeöinen testi oli hyvä askel kohti lopullista avaruudessa lentävää rakettia. Sen lisäksi, että Raptor-rakettimoottorit ovat todella tehokkaita, ovat ne ensimmäisiä käytössä olevat full flow staged combustion cycle -kombinaatiota (ai, mitä se on suomeksi?) käyttävät moottorit. Näitä ovat insinöörit visioineet jo 60-luvulla, mutta vasta nyt SpaceX:n insinöörit ovat onnistuneet tekemään toimivan version järjestelmästä (vaati muun muassa uuden metalliseoksen kehittämisen, jotta moottori kestää kasassa). Käytännössä moottorin tehokkuus on huomattavasti suurempi kuin open cycle Merlin-rakettimoottoreissa, joita käytetään nykyisissä SpaceX:n Falcon-raketeissa. Tämän lisäksi polttoaine on vaihtunut kerosiinista metaaniksi. Luonnollisesti raketit osaavat laskeutua ja niitä käytetään uudelleen useita kertoja.

Vielä on vuosia matkaa siihen, että päästään edes Kuuhun saati sitten Marsiin. Askeleita otetaan kuitenkin nyt koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Toivottavasti Starship saa ensimmäisen testilentonsa vielä tämän vuoden puolella.

Ihmiskunta on hiljalleen siirtymässä pelkän maapallon asuttamisesta kohti lajia, joka pystyy liikkumaan myös avaruudessa planeettojen välillä. Odotan tätä kuin kuuta nousevaa monesta syystä ja haluan päästä ennen eläkeikää Marsiin. Pelkkä menolippu riittää.


 

26. heinäkuuta 2019 - 23.20
Kuva

Gyllene Tideriltä pyörähti viimeinen studioalbumi ulos ennen, nyt jo käynnissä olevaa, bändin jäähyväiskiertuetta. Samma skrot och korn on hieman ristiriitainen tapaus, mutta kuitenkin hyvä albumi.

Ensimmäisenä sinkkuna julkaistiin Jag drömde jag mötte Fluortanten. Kolahti toisella tai kolmannella kuuntelukerralla aivan totaalisesti. Todella hyvä ralli. Ei suoranaisesti kuulosta GT:ltä, muttei suoranaisesti miltään muultakaan. Sopiva mixaus 70-lukua, Gesslen sooloja ja Gyllene Tideriä. Ehkä lähimmäksi tätä biisiä pääsee Här kommer alla känslorna tai Jag skulle vilja tänka en underbar tanke.

Albumi itsessään kuulostaa hyvin Gyllene Tideriltä, mutta suoranaisesti mitään Sommartiderin tai Gå & fiskan kaltaisia hittejä levyllä ei ole yhtään. Albumi on kuitenkin vahva kokonaisuus, eikä siellä ole heikkoja lenkkejä mukana.

Oikeastaan, kun tarkemmin pohdin, niin en oikein ole koskaan ollut kiinnostunut GT:n albumeista, vaan lähinnä biiseistä. Hittejä on järjetön kasa ja livelevyt tarjoavat niitä kovalla sykkeellä. En muista koska olisin kuunnellut viimeksi Moderna tider tai Puls-albumit lävitse. Albumina olen soitellut lähinnä vain näitä kahta uusinta, jotka ovat todella tasapainoisia kokonaisuuksia. Kuitenkin, Gyllene Tiderin perintö on valtava läjä kovia poppibiisejä ja pari balladia.

Uusimmalle kiekolle on mahdutettu pari hyvää twistiä. Någon att hålla i hand on koveribiisi, kuten pari muutakin Gyllene Tiderin rallia 80-luvulla oli, eikä tämä ole ollenkaan hullumpi. Samoin rumpali Micke Sydin laulama Låt denna trumslagarpojke sjunga! on oiva piristys 80-lukua.

Olisihan sitä tietysti toivonut, että viimeisimmälle levylle olisi tullut jokin järjetön leka, mutta ei tullut (joskin Fluortanten on omasta mielestäni GT:n paras biisi tämän vuosituhannen puolella). Nyt sitten vielä viimeinen kiertue loppuun ja sitten se oli siinä. 40 vuotta Gyllene Tideriä. Haikeaksi vetää.

4. heinäkuuta 2019 - 21.47

Ostin keväällä 2014 käytettynä Lenovon Thinkpad X1 Carbon -kannettavan. Kone maksoi tuolloin 1200€, kun se hinta oli uutena (2012) ollut jotain kahden ja kolmen tonnin väliltä. Asensin tuolloin vielä uutukaisen Kubuntu 14.04 LTS -julkaisun käyttikseksi ja rupesin duunailemaan koneella juttuja.

Ja tulihan niitä sitten tehtyä. Kone oli päivittäisessä käytössä 4 vuotta ja se reissasi ympäri Suomen ja ulkomaillakin pyörähti. Kuitenkin viime syksynä jossain välissä kone ei enää herännyt, kun läpän laski kiinni ja avasi. Aukaistessa näyttö pysyi mustana, vaikka kone ruksutteli jotain. Ajattelin, että jokin läpän mekanismi on pettänyt, mutten asiaa oikein koskaan kerennyt selvittelemään. Käyttelin konetta kuitenkin edelleen, mutta niin, että sammutin sen aina. Kone kuitenkin buuttaa muutamassa sekunnissa loginiin, joten ei hätää.

Nyt kuitenkin tuo Kubuntu-julkaisukin tuli elinkaarensa päähän, joten ajattelin tarkistaa, ettei nyt kuitenkin ollut vain softavika. Ja olihan se! Löin uusimman Fedoran koneeseen ja kaikki pelaa taas. Intelin prossujen tietoturvaongelmat tätä konetta ovat eniten hidastaneet ja akun kesto ei ole koskaan ollut hyvä, mutta muuten tätä käyttää edelleen oikein mielellään. Pidän näppäimistöä ja tappihiirtä parhaana, mitä olen koskaan käyttänyt. Työkoneena tällä erää käytössä oleva X280 ei ole alkuunkaan näin hyvä varsinkaan tappihiiren osalta.

Kubuntu 14.04:aa tuli myös ajettua koko elinkaaren ajan ja olin kyllä onnellinen käyttäjä. Käyttis toimi vikkelään ja vakaasti, joskin sitten lopulta korruptoitui tuon läppärin sulkemisen kanssa. Myös Chromiumin päivitykset laahasivat perässä aivan jäätävästi, joten ei Canonical nyt aivan puhtaita jauhoja saa. Kuitenkin KDE 4:n viimeinen intanssi toimi juuri, kuten minä sen haluan toimivan, joten olen tyytyväinen. Tykkään käyttiksestä, jonka saan kustomoitua vastaamaan omia työtapoja, eikä päinvastoin.

Nyt alla on Fedora 30, jonka käyttöikä on maksimissaan puolitoista vuotta, joten sitten täytyy taas katsella, että siirrynkö Fedora 31:een, vai kokeilenko jotain muuta KDE-distroa. Työkoneessa on nyt Kubuntu 18.04 Fedoran sijaan, joten tulee näitä suosituimpia jakeluita pyöriteltyä puolin ja toisin.

X1 Carbon jatkakoon puksutteluaan.
 

Aiheet: