Gyllene Tideriltä pukkasi ulos uusi albumi Hux Flux. Levyltä oli jo julkaistu muutama sinkku, jotka eivät nyt oikein kolahtaneet. Tuntuivat vähän sellaisilta mitäänsanomattomilta midtempo-paketeilta. Nyt kun albumia on muutaman kerran tullut pyöriteltyä, niin se tuntuu huomattavasti vahvemmalta kuin oletin.
Gessle julkaisi viikko sitten PG Roxette nimen alla uuden albumin Pop-Up Dynamo! Levyltä tippui kesän aikana kaksi sinkkulohkaisua: The Loneliest Girl In The World ja Walking On Air. Vaikka molemmat kappaleet ovat ihan ok, niin varsinkin ensimmäinen kuulosti omaan korvaan aaaivan liian purkkapopilta. Gesslen kynästä ei montaa kertakäyttöistä biisiä ole tullut, mutta The Loneliest Girl tuntui sellaista. Ei se siis huono ole, mutta ei minun juttuni. En siis hirveästi odottanut tältä albumilta. En muutenkaan oikein innostu Roxette-nimen käytöstä ilman Marien ääntä.
Aina välillä on tullut mieleen, etten ole osannut kirjoittaa mitään Riitan poismenosta. Ei ole vain tullut sellaista tunnetta, että tämä juttu on se mitä haluan sanoa.
Heinäkuussa oli taas pitkästä aikaa tilaisuus käydä ulkomailla keikkamatkalla. Gyllene Tideriä käytiin kurkkimassa Uppsalassa. Reissu oli vähän kaksiajakoinen, kun oli aika sateista, meiltä meni AirBnB alta ennen lähtöä ja olin varannut paluumatkan väärään laivaan... Mutta onneksi keikka oli kyllä hyvä ja sää suosi silloin!
Gyllene Tideriltä pyörähti viimeinen studioalbumi ulos ennen, nyt jo käynnissä olevaa, bändin jäähyväiskiertuetta. Samma skrot och korn on hieman ristiriitainen tapaus, mutta kuitenkin hyvä albumi.
Kyllähän tuo eilinen keikka kannatti käydä katsastamassa. Mitään ultimaattista elämystä ei ollut tarjolla, mutta perusvarmaa tekemistä senkin edestä. Ehdottomasti keikan parasta antia olivat Gesslen juonnot, joita oli selvästi enemmän kuin aiemmin. Hyvin käsikirjoitettua – ja osin improvisoituakin – showta.
Taas tuli pyörähdettyä keikkamatkalla. No, edellisessä kunnon keikasta olikin jo pari vuotta, mutta kun kerran Gessle keväällä uuden albumin pukkas ulos ja kiertuetta perään, niin tässähän tuli oikein hyvä reissuhetki.
Tuossa laittelin aiemmin Eskilstunan videopäiväkirjan linjoille ja kertoilin reissusta enemmän, mutta pohdinpa tässä nyt näitä jo käytyjä keikkoja. Mikä niistä on ollut paras? Ja tässä käsittelen ainoastaan Rox & related -setit. Muut artistit jääkööt jalkoihin tällä erää.
Nytpä on Gesslen Gessle Over Europe konserttitaltiointi katottu ja kyllähän keväiset keikkamuistot palautuivat iloisesti mieliin. Aivan mahtavaa settiä! Kuvanlaatukin oli DVD:ksi aikas hyvää - toivottavasi Blu-ray julkaisu näkee vielä päivänvalon. Hukkaanhan ne HD-kamerat muuten ovat menneet.
Hyvin oli videomateriaaliakin miksattu. Varsinkin (I'm Not Your) Steppin' Stone koveribiisin lookki oli mahtava! Opportunity Nox sitä vastoin vähän vaisu, mutta musiikkipuoli on kyllä kaikissa kohillaan. Meikä diggaa niin pirusti - ihan paras ikinä!
Roxetten studioalbumit tulevat ensi viikolla ulos remasteroituna. En ensin niitä meinannut ostella, mutta kun lueskelin DailyRoxetten arvostelun kiekoista, niin kylläpä rupesi sitten himottamaan... Joten CDON saapi töitä.
Tarkoitus oli tässä kuitenkin kirjoittaa enemmänkin hyvästä musiikista, joten aloitetaan.
Roxette - Crash!Boom!Bang! (1994)