Oda rantautui Suomeen alkuvuodesta ja pandemian myötä ruuan kotiinkuljetus on muutenkin ollut valtavassa kasvussa. Odan oma väittämä on, ettei kuljetuksen kustannuksia ole valutettu ruuan hintaan, mutta tämä nyt on tietysti vain myyntipuhetta; ilmaista lounasta ei ole.
Pari kertaa on tässä tullut väännettyä hampurilaisia. Pienellä treenaamisella niistä näyttäisi tulevan ihan hyvännäköisiä. Sämpyläohjeen kaivoin täältä ja se kuuluu seuraavasti:
Ensin sekoitetaan 2 dl vettä (42'C), 4 rkl maitoa, 2 tl kuivahiivaa ja 2 rkl sokeria. Näiden annetaan seistä viitisen minuuttia.
Samalla vatkataan kevyesti toiseen kuppiin 2 munaa ja kolmanteen 8 dl vehnäjauhoja, 1,5 tl suolaa ja nypitään 3 rkl pehmeää voita.
Ah, taas on se aika... kuukaudesta... vuodesta? No, nälästä! Oli miten oli, niin tie vei taas Oléeseen. Ei sillä, että edellinenkään mesta olisi huono ollut, mutta onhan Olé kuitenkin Olé. Tunnelma oli taas kerran seesteinen ja makuhermoja kutkutteleva. Kukaan ei varmaan ylläty, kun kuvaa katsoo ja bongaa Maran hampurilaisen äärellä... Itse kokeilin tällä kertaa jotain muuta ja eteen tuotiinkin pihvi. Maukas oli, varsinkin päällä oleva "paholaisen hillo".
Lueskelin tässä viime kuussa Eating Animals (Eläinten syönti) -kirjan Jonathan Safran Foerilta. Teos kertoi lähinnä tehomaataloudesta, ei niinkään kasvisruokailusta, vaikka nimestä saattoikin harhaantua. Kirja oli todella hyvä ja seuraavassa on muutamia asioita, joita kirjassa mainittiin.
Tässä on viime aikoina tullut pupellettua kaikenlaista murkinaa. Laivalla oli tuo - jo Marankin mainitsema - maittava hampurilaislautanen. Ensimmäisessä kuvassa näkyy tästä yksi versio. (Klikkaamalla kuvista saa isommat versiot ulos.)
Töttörötöö, Mara tuli vasta eilen illalla takaisin Lappeenrantaan ja yllätinkin tytön tyllerön mukavalla iltapalalla. Kuvassa näkyy uuniperunoita, pihviä paprikalla, viilikastikeviritys ja paistettu muna. Ja luonnollisesti maukkaita Padasjoen sämpylöitä. Kylläpäs teki hyvää... Ja nyt tulikin taas nälkä, joten suuntanenkin jääkaapille...