Blogi

24. lokakuuta 2020 - 12.16
Kuva
Tylypahkan tupien värit

Olen kierrellyt Potterit kaukaa, mutta alkuvuodesta ne tuli kahlattua läpi. Tai siis kestihän niiden lukemisessa iltasatuina muutaman vuoden. Tästä siis tietysti kiitokset Ainolle, joka kirjat kirjahyllyymme raahasi. Mielenkiintoisen tarinan Rowling on kirjoittanut, muttei minusta fantasiakirjallisuuden fania kuitenkaan tullut.

Ensimmäiset Potterit ovat täysin lasten kirjoja ja heijastelevat siinä tietysti Harryn kehitystä. Vitoskirja on aikas huono; osin Harryn murrosiän, mutta osin myös huonomman tarinan ja ylipitkän kirjan myötä. Kutonen ja seiska varsinkin ovat sitten taas ehdottomasti hyviä opuksia.

Rowling on kirjailijana erittäin taitava, mutta kirjoittelen tässä lähinnä outouksista, joita hänen luomansa velhomaailma tarjoaa. Rowling on puhunut paljon seksuaalivähemmistöjen puolesta ja kirjoissakin Dumbledore on rivien välissä homo. Toisaalta taas Rowling ei ymmärrä sukupuolivähemmistöjä. Kirjoissa on vähän samaa. Pyritään siihen, että jästit ja velhot voisivat olla tasavertaisia, mutta toisaalta taas annetaan tahallisesti tai tahattomasti hyvin sukupuolittunut kuva velhoista ja noidista. Suurin osa päähenkilöistä on miehiä ja vaikka Hermione pitääkin naisten lippua korkealla, on hänen roolinsa itkeä ja kirkua hädän tullen. Harrylle tällaista suoda.

Kirjat heijastelevat myös hyvin vahvasti brittiläistä luokkayhteiskuntaa, mikä tietysti suomalaiseen korvaan tuntuu hassulta. Tarviiko sen yltää myös Tylypahkaan asti? Koulukiusaamista ihmettelen kirjassa eniten. Tuntuu, että asenne "pojat ovat poikia" on ainut kasvatusmalli, jota käytetään. Tietysti kirjan tapahtumat tulevat vain Harryn aivoitusten lävitse, joten on mahdotonta sanoa millainen ympäristö Tylypahka oikeasti on. Elokuvat ovat vielä itseltäni katsomatta – ehkä siellä on tasapuolisempi ympäristö näkyvillä?

Itse kun olen lähinnä scifi-ihminen, niin en vain pääse fantasian ongelmista yli. Ehkä selkein käsittämättömyys on, ettei velhomaailmassa pysty luomaan ruokaa tyhjästä, mutta sitä pystyy taikomaan tyhjästä lisää vaikka kuinka. Noidille ja velhoille voi tulla vaikka millaisia vammoja (käsi katoaa taikuudella), mutta nämä pystytään lähes järjestään korjaamaan, kuitenkin silmälasit ovat hyvin monella, joten taikasauva ei kykene laserleikkaukseen? Niin ja viestit tietysti välitetään pöllöillä, sillä kännykän käyttäminen olisi… liian helppoa?

Velhomaailmassa on siis silmälaseja vaativia ongelmia, joten varmaan myös muita vammoja. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Tylypahka olisi millään muotoa esteetön tila. Ihan vaan tällaisena kuriositeettina tuli mieleen.

Ei minusta fantasiaihmistä tullut, mutta kyllä Potterit lukemisen arvoiset olivat joka tapauksessa. Toista fantasiasarjaa en kuitenkaan lue ilman suurta lahjontaa. Scifi olkoon minun alueeni.

Aiheet:
15. syyskuuta 2020 - 15.45
Kuva
Raamattu

Raamatun oppien mukaan eläminen ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjen kunnioittaminen tuntuu edelleen olevan vaikeaa. Päivi Räsänen on otsikoissa tasa-arvoisen avioliiton vastustajana ja monet konservatiivivaikuttajat kokevat velvollisuudekseen valistaa seuraajiaan homouden synnistä.

Pappi Jussi Koski teki yhdessä teologian tohtorin Ville Mäkipellon kanssa yli tunnin mittaisen videon Raamatun homoseksuaalikäsityksestä. Videolla he argumentoivat Raamattuun ja tieteeseen perustuen kuinka Raamattu ei pidä homoutta syntinä. Tämä argumentointi ei kuitenkaan kaikille kelpaa ja esimerkiksi Pasi Turunen lupautui tekemään videoon vastineen. Odotan sitä innolla, sillä Kosken ja Mäkipellon videossa on ilmeisesti oikaistu pari mutkaa.

Räsänen ja kumppanit kokevat homoseksuaalisuuden harjoittamisen synniksi. Tämä on tietysti kova väite ja kovemman siitä tekee se, että se on sitä vain konservatiivikristitylle (myös esim. konservatiivimuslimille). Liberaalimmat tulkinnat ovat aikoja sitten hyväksyneet kaikki ihmiset seksuaaliseen- tai sukupuoliseen suuntaukseen katsomatta.

Raamatun kirjoitusten tulkinta on muuttunut vuosien saatossa monelta kohden. Raamatulla on perusteltu rasismia, orjuutta, naisen alamaisuutta, naispappeuden kieltoa  – ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen polkemista.

Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön. (3. Moos. 25:44-46)

Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo
opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. (1. Tim. 2:11-12)

Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa. (1. Kor. 14:34-35)

Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko. (3.Moos. 18:22)

Eivät nämä Raamatun tekstit ole minnekään kadonneet. Ne löytyvät kaikki edelleen kirjasta, mutta ainoastaan viimeisimmästä halutaan tehdä enää nykypäivänä numeroa. Olemme ihmiskuntana kehittyneet jo siihen pisteeseen, ettemme enää hyväksy orjuutta tai rasismia. Pidämme miehiä ja naisia tasa-arvoisina ja annamme naisille samanlaiset oikeudet opettaa kuin miehillekin. Luterilaisissa piireissä naiset pääsevät myös papeiksi.

Minun on edelleen vaikea ymmärtää miksi fundamentalistit voivat poimia Raamatusta jotain osia, mutta jättää toiset pois. Tällainen tulkinta on mielestäni monesti älyllistä epärehellisyyttä. Toisaalta liberaalimmissa tulkinnoista tällainen mahdollistaa tulkitsijan rakentavan itselleen juuri sellaisen uskon ja jumalkuvan, kuin itselleen parhaaksi näkee.

Tähän myös Räsäsen vastaus Tuure Boeliukselle päättyy, sillä Räsänen kirjoittaa ‘Päätät kirjeesi pohdintaan Jumalasta, ”minun ajatusteni Jumalasta” ja ”sinun Jumalastasi”. Jumala ei ole meidän kummankaan ajatusten luomus, vaan hän on itse luonut meidät ja ilmoittaa itsensä omassa sanassaan.’ 

Historiallisessa mielessä uskonnot ovat syntyneet vasta viimeisen 15 tuhannen vuoden aikana, joten eri ihmisryhmät ovat todellakin luoneet “minun jumalia” ja “sinun jumalia”. Raamattukin puhuu monista jumalista, eikä ole alkupuolellaan monoteistinen, toisin kuin sitten uuden testamentin puolella on. Räsäsellä ja Boeliuksulla on erilainen jumala. Heidän tulkintansa – ajatuksensa – ovat luoneet molemmille omanlaisensa käsityksen jumalasta. Itse asiassa meillä kaikilla on oma näkemyksemme jumalasta, eikä kahta samanlaista näkemystä – jumalaa – ole olemassakaan.

Raamatun tulkinnan vaikeuteen vaikuttaa tietysti myös kirjan ristiriitaisuus. Valitsemalla jakeen mielensä mukaan, on mahdollista tulkita kirjaa hyvinkin päinvastaisilla tavoilla:

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. (Room. 3:23)

vs.

Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt. (1. Joh. 3:9)

Kreeta Karvala kirjoittaa Iltasanomien pääkirjoituksessaan “Räsäsen ulostulo muistutti taas, että ihmisten tasa-arvoa on puolustettava joka päivä” osuvasti verratessaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa kirjoittelua juutalaisiin kohdituneeseen syrjintään ja viholliskuvan lietsontaan ennen toista maailmansotaa. Voi kunpa konservatiivikristityt näkisivät hirren omassa silmässään puolustaessaan juutalaisia ja ilkeillessään homoille. Jeesuksen ajatukset fariseuksista eivät ole niin kaukana, kun kuuntelee kirkon sisältä kumpuavaa vihapuhetta.

Malkuksen ja säveltäjä-teologi Leena Julinin projekti on kerännyt kirkon piirissä esitettyjä ilkeitä puheita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä säveltänyt niihin perinteisen kuuloista kirkkomusiikkia. Tämä projekti tuo taiteenkeinoin esille sen ilkeyden, joka edelleen konservatiivikristillisissä piireissä on voimissaan.

Räsänen linjaa MTV Uutiset livessä: “Samaa sukupuolta olevien suhteet ovat häpeällisiä” ja heti perään, että “seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia pitää puolustaa”. Kun ajetaan kaksilla rattailla niin ajetaan sitten kunnolla? Jos ajattelen omalle kohdalleni asiaa vaikka niin, että Räsänen toteaisi tieteen tekemisen olevan häpeällistä, mutta sanoisi, että tutkijoiden ihmisoikeuksia pitää silti puolustaa, niin etsisin kyllä edunvalvontaa jostain aivan muualta.

Kuitenkin, kaikki tämä konservatiivien toiminta on vain taistelua tuulimyllyjä vastaan. Ihminen ei pohjimmiltaan ole paha, eikä laajasti katsottuna hengelliselle väkivallalle tulla antamaan yhtään enempää tilaa. Ihmisoikeuksien vyöryminen jokaiselle jatkuu edelleen. Voin hyvin kuvitella vuosisadan puolessa välissä homouden synnistä saarnaavien olevan marginaalissa ja teologisten keskustelun siirtyneen aivan muualle.

6. elokuuta 2020 - 11.22
Kuva
Starship lentää

Yli puolen vuoden työskentelyn jälkeen SpaceX sai vihdoin Starshipin lentämään. Starhopperin hypystä onkin jo vuosi. Neljä alusta on räjähtänyt tähän mennessä, mutta nyt hommat olivat kunnossa ja viljasiilo nousi noin 150 metrin korkeuteen. Tämän hetken suunnitelma on tehdä vastaavia hyppyjä vielä muutama ja sen jälkeen suunnata noin 20 kilometrin korkeuteen. Jossain vaiheessa mukaan saadaan sitten kantoraketti Super Heavy kuljettamaan Starship avaruuteen asti. Se ei kuitenkaan tapahdu tänä vuonna, mutta tuo 20 kilometrin lento saattaa tapahtua.

Tämä kaikki on hienoa insinöörityön taidonnäytettä ja SpaceX:n kehitystyötä on ilo seurata. Mars on taas askeleen lähempänä.

 

Aiheet:
22. heinäkuuta 2020 - 14.59
Kuva
Tesla latauksessa, kuvituskuva

Kirjoitin alkuvuodesta kuinka bensan jakeluverkon kutistuminen ja myynnin radikaali vähentyminen alkaa tällä vuosikymmenellä. Tästäkin huolimatta kesän uutiset ovat yllättäneet minut. Iltasanomat uutisoi Nissanin uudesta sähköautosta ja uutisessa mainitaan, että “Nissanin tavoite on, että vuonna 2023 puolet sen tuotannosta on sähköautoja”. Tämä on todella nopea käänne ja kertoo siitä, että nyt sähköauto ei ole enää poikkeus, vaan se on oletusvalinta ja polttomoottorin saa jatkossa tiskin alta.

Kauppalehti puolestaan kertoi Ruotsissa ladattavien autojen osuuden uusista myydyistä olevan jo 26 prosenttia. Samoin Suomessa hybridit, sähkö- ja kaasuautot nappasivat jo yli kolmanneksen uusien autojen markkinoista. Tällä erää vielä erilaisia hybridejä myydään täysiä sähköautoja enemmän, mutta seuraavan muutaman vuoden aikana sähköautot valtaavat myynnin. Nissan tuntuu olevan ihan hyvin kartalla.

Keräsin taannoin muutamista sähköautoista dataa taulukkoon ja pyörittelin niistä kuvaajan.

Auto

Massa (kg)

Akun koko (kWh)

EPA range (km)

1-100 km/h (s)

Max latausteho

Audi

         

e-tron

2560

95

328

6,6

150kW DC

BMW

         

i3

1345

42

246

7,2

 

Hyundai

         

Ioniq Electric

1435

28

200

9,9

 

Kia

         

e-Niro

1748

64

384

7,8

 

Mercedes-Benz

         

EQC

2425

80

354

5,1

 

Nissan

         

Leaf S Plus (2. sukupolvi)

1715

62

346

 

100kW

Porsche

         

Taycan

2200

93.4

323

3,2

270kW DC

Renault

         

Zoe

1468

41

280*

11,4

 

Tesla

         

Model S 70D

2090

70

390

5,4

 

Model S 100D

2200

100

600

3,8

 

Model S P100D

2250

100

555

2,6

 

Model X 100D

2459

100

523

4,9

 

Model 3 std range

1611

50

354

   

Model 3 long range AWD

1847

75

518

4,0

250kW DC

Volkswagen

         

e-Golf 100kW

1615

36

201

9,6

40kW

e-up

1160

36.8

237**

11,9

 

ID.3

1600

77

491**

 

125kW DC

* EPA arvo laskettu NEDC:stä ** EPA arvo laskettu WLTP:stä

Taulukko on hieman Tesla-painotteinen johtuen Teslan etumatkasta ja varsinkin siitä, että tunnen Teslan sähköautot parhaiten. Muilta valmistajilta ei tule sähköautoja ulos samaan tahtiin brändijohtajan kanssa. Dataa on kerätty eri lähteistä, joten ne eivät välttämättä ole aivan yhteensopivia keskenään, mutta pääsääntöisesti suunta pitäisi olla ok. Parista autosta en löytänyt EPA-standardin mukaista toimintamatkaa, joten ne on laskettu saatavissa olevista arvoista netistä löytyneillä kaavoilla. Data on kerätty pääsääntöisesti Wikipediasta ja Electric Vehicle Database:n kaltaisilta sivustoilta. Toisaalta esimerkiksi What Car -sivusto rankkaa korealaisille Teslaa enemmän toimintamatkaa, joten voi olettaa, että Teslan luvuissa on hieman ilmaa. Ei välttämättä niin yllättävää.

Seuraavassa kuvassa on verrattu autojen tietoja: X-akseli kertoo akun koon, Y-akseli toimintamatkan ja palleron koko peilaa auton massa. Tehokkuuden puolesta paras auto sijoittuisi vasempaan yläkulmaan, huonoin oikeaan alakulmaan.

Kuvaaja sähköautojen tiedoista
Eri sähköautojen tehokkuus

Kuvaajasta ei hirveästi pysty sanomaan; lähes kaikki autot osuvat samalla viivalle. Pari huomiota kuitenkin sattuu silmään. Porschen sähköinen Taycan ja Audin e-tron tuntuvat olevan painavia, suurella akulla varustettuja autoja, joilla on silti lyhyt toimintamatka. Mersun EQC ei ole paljon parempi. No, katumaasturit eivät tietysti ole kaikkein taloudellisempia vekottia, mutta verrattuna Teslan Model X:ään, eivät saksalaisvalmistajat tunnu pärjäävän.

Punaiset pallerot vievät kuvaajassa parhaita paikkoja, joskin etelä-korealaiset Hyundai ja Kia pärjäävät vähintäänkin kohtuullisesti. Eikä Nissan-Reunault:kaan hukassa ole. Volkkarista ei vielä oikein osaa sanoa, mutta tulevalle ID.3:lle on asetettu todella kovat odotukset (se on mukana taulukossa ja kuvaajassa, vaikka auton toimitusten oletetaan alkavan vasta loppuvuodesta). Olemmeko parin vuoden päästä tilanteessa, jossa VW-konserni kilpailee Teslan kanssa autoilijoista? Muilla yhdysvaltalaisilla ja italialaisilla valmistajilla ainakin tekee tällä erää todella tiukkaa.

Yksi mielenkiintoisimmista projekteista – ID.3:n ohella – on Teslan Euroopan ensimmäisen tehtaan rakennus Berliinissä. Tällä hetkellä betonitolpat nousevat ja Giga Berliinin pitäisi alkaa pukata autoa ulos joskus vuoden päästä.

Summa summarum, näyttänee aika selvältä, että polttoaineen myynti alkaa laskea hyvinkin pian, eikä enää ole mitään syytä odotella sähköautoiluun siirtymistä. Ilmastokriisin kannalta muutos ei tapahdu ollenkaan liian aikaisin.

14. heinäkuuta 2020 - 14.10
Kuva
Marsin kaltaista maisemaa Lähi-idässä

Elon Musk twiittasi taannoin, että SpaceX:n tavoite on edelleen viedä ihminen Marsiin 2024. Nasalla on tavoite päästä kuuhun samana vuonna ja siinä missä Nasa vie kuuhun 3-4 ihmistä, tähtää SpaceX sadan ihmisen viemiseen Marsiin per alus ja aluksia olisi tarkoitus lähettää tuhat kappaletta kerralla.

Tämä on tietysti Muskin aikataulu ja se on vähintäänkin ylioptimistinen, mutta Marsiin ollaan joka tapauksessa menossa ja toivottavasti aikataulu pitää sen verran, että sinne päästää tällä vuosikymmenellä. Mars ja Maa ovat hyvin samankaltaisia tai hyvin erilaisia planeettoja riippuen näkökulmasta. Vaikka ihmisen evoluutio on sopeuttanut meidät elämään varsin hyvin Maassa, kykenemme kuitenkin elämään tulevaisuudessa myös Marsissa, mutta se tulee vaatimaan monenlaisia muutoksia asumistottumuksissa, Marsin ominaisuuksien muokkaamista ja mahdollisesti myös ihmisen geneettistä muokkaamista. Verrataan ensin Maata ja Marsia nykyisen kaltaisina planeettoina.

 

Maa

Mars (prosenttia Maasta)

Keskimääräinen etäisyys auringosta

149 598 261 km

227 920 000 km (152%)

Halkaisija

12 742 km 

6 792 km (53%)

Massa

597 * 1024 kg

64,2 * 1024 kg (10,7%)

Vuorokauden pituus

24h

24h 40min (103%)

Vuoden pituus

365 vuorokautta

687 Maan vuorokautta, 669 Marsin vuorokautta

Akselin kaltevuus

23,44 astetta

25,19 astetta

Painovoima

9,81 m/s²

3,71 m/s² (38%)

Kaasukehän tiheys

100 kPa

0,7–0,9 kPa (0,8%)

Kaasukehän koostumus

Typpi 78%, happi 21%, loput muun muassa vesihöyryä ja hiilidioksidia 

Hiilidioksidi 96%, argon 1,93%, typpi 1,89%, loput muun muassa happea ja vesihöyryä

Magneettikenttä

30 µT - 60 µT 

1,5 µT (3%)

Auringon säteilyn intensiteetti pinnalla

1000 W/m2

586 W/m2 (59%)

Keskilämpötila

+14 °C

-46 °C

Lämpötilanvaihtelut

-89 – +71

-143 – +35

Taulukko antaa osviittaa Marsin ja Maan samankaltaisuuksista ja erilaisuuksista. Molemmat planeetat ovat kiviplaneettoja, ne ovat suht samankokoisia ja kiertävät Aurinkoa samalla elämää mahdollistavalla vyöhykkeellä. Nämä ovat perusedellytyksiä sille, että ihmisen kannattaa edes lähteä Marsia asuttamaan ja mahdollisesti maankaltaistamaan.

Mars on ihmisille siitäkin mukava, että vuorokauden pituus on lähes sama kuin Maassa. 40 minuuttia pidempi vuorokausirytmi olisi unelmaa ihmiselle, joka haluaa nukkua aamulla muutaman ylimääräisen minuutin. Mars kiertää Aurinkoa hitaammin kuin Maa. Tästä johtuu, että Maasta Marsiin matkustaminen onnistuu vain noin kahden vuoden välein, kun planeetat ovat samalla puolen Aurinkoa. Myös planeettojen akselien kaltevuudet ovat lähes samat, joten vuodenaikojen vaihtelut eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla toimivat kuten Maassa.

Sitten ne hieman hankalammat ominaisuudet. Marsin painovoima on vain 38 prosenttia Maassa olevasta, joten Marsissa voisi helposti rikkoa pituushypyn maailmanennätyksen, mutta toisaalta tämä vaikeuttaisi ihmisen elämää, sillä ihmisen luukato on aivan toista luokkaa pienemmässä tai puuttuvassa painovoimassa. Tätä voi kuitenkin ajatella positiivisesti. Siinä missä Kuussa painovoima on vain 17 prosenttia Maahan verrattuna, on se Marsissa kuitenkin huomattavasti enemmän. Vähäisemmän painovoiman negatiivisten ominaisuuksien kompensoiminen on kuitenkin mahdollista. Tämä onnistuu niin ruokavaliolla, lääketieteen keinoin kuin keinopainovoimalla. Tietysti menee jokunen vuosi ennen kuin Marsiin saadaan mahdollisesti rakennettua esimerkiksi maanalainen ympyrää kiertävä juna, joka luo matkustajilleen suuremman painovoiman tunteen. Lieneekö yllätys, että Muskin Boring Company on ensimmäisen tunnelinsa jo porannut Las Vegasissa.

Seuraava suuri ongelma on Marsin kaasukehä. Kaasukehän tiheys on noin prosentin Maan vastaavasta, eikä se juurikaan sisällä happea, joten hengittäminen ei onnistu. Kaasukehä on kuitenkin sen verran tuju, että Nasa on viemässä Marsiin helikopteria, jolla on tarkoitus napsia kuvia. Kuussa tällainen ei olisi mahdollista, koska siellä ei ole minkäänlaista kaasukehää. Marsin asuttamisen kannalta kaasukehää pitäisi saada vahvennettua. Tällä olisi monia positiivisia vaikutuksia: hiilidioksidin lisääminen lämmittäisi Marsia, kunnollinen kaasukehä suojaisi ihmisiä UV-säteilyltä ja lopulta happirikas ilmakehä tarjoaisi ihmisille mahdollisuuden hengittää Marsissa. Tähän on tietysti matkaa vaikka kuinka. Marsissa on kuitenkin paljon vesi- ja hiilihappojäätä (eli jäätä, joka koostu hiilidioksidista). Näiden “keittämisellä” voidaan kaasukehää vahvistaa, joskin määrät eivät ymmärtääkseni ole niin suuret, että niillä päästäisiin Maan lukemiin. Tämän lisäksi kaasukehään tarvitsisi tuoda typpeä, jotta Marsissa toiminen ei olisi herkkää palamiselle, jota suuri hapen määrä aiheuttaisi.

Yksi ihmisen elämän kannalta ongelmallisin ominaisuus Marsissa on olematon magneettikenttä. Maan magneettikenttä on kymmeniä kertoja voimakkaampi ja se suojaa meitä ulkoapäin tulevalta säteilyltä. Magneettikentän rakentaminen planeetalle ei ole yksinkertainen juttu, mutta sekään ei ole mahdotonta ja Nasalla on tähän ajatuksensa.

Koska Marsilla ei ole mitään kunnollista kaasukehää ja se sijaitsee Maata kauempana Auringosta, on siellä viileämpää kuin tutulla Telluksellamme. Auringon säteilyn voimakkuus on vain 43 prosenttia siitä, mitä Maahan asti tulee. Tämäkin on kuitenkin aivan riittävästi, jotta ihminen planeetalla pärjää. Täytyy vain huomioida, etteivät esimerkiksi aurinkopaneelit tuota sähköä yhtä paljon. Nykyisen kaltaisessa Marsissa on kylmempää kuin Maassa, mutta lämpötilat ovat kuitenkin “siedettäviä” ja niitä voidaan kohottaa tihentämällä Marsin kaasukehää tulevaisuudessa, eli siis luomalla Marsiin kasvihuoneilmiötä.

Ihmiskunta on puskenut Maan ilmakehään hiilidioksidia liikaa, mutta Marsissa siitä olisi tällä hetkellä hyötyä. Samoin pilaamme planeettaamme kaivostoiminnalla ja tehomaataloudella. Kumpikaan näistä ei olisi Marsissa pahitteeksi, vaan pikemminkin auttaisivat Marsin maankaltaistamisprosessissa. Ei ole ihan äkkiä nähtävissä, että Marsissa ruvettaisiin lehmiä laiduntamaan, mutta kaivostoiminta varmasti rupeaa olemaan kannattavaa “pian” planeetalle pääsemisen jälkeen. Toivottavasti hinta on kilpailukykyinen Maan kanssa. Tai oikeammin, toivottavasti pystymme hinnoittelemaan nykyisen asuinplaneettamme niin kalliiksi, että kaivosteollisuuden kannattaa mieluummin pyöriä Marsissa ja asteroidivyöhykkeellä.

Voi olla, että ihmisiä tulevaisuudessa lähtee Maasta Marsiin ilmastopakolaisina, mutta tässä vaiheessa Elon Muskin kaavailemat tuhannet Starshipit tai vastaava kuljetusmenetelmä täytyy olla jo täydessä käytössä ja Marsin infrastruktuurin kehittynyttä. Ehkä 2050-luvulla?