Koronan tilastomatematiikkaa

Ihmiset ovat todella huonoja tilastomatematiikassa. Tällainen kuva on jäänyt itselle lueskellessa somesta koronakeskusteluja tai ihan naamatustenkin jutustellessa. Tämä on sääli, sillä lääketiede – kuten tiede yleensäkin – sisältää paljon todennäköisyyslaskentaa. Käsittelemme suuria data-aineistoja ja muodostamme niiden pohjalta todennäköisyyksiä esimerkiksi sille, mikä on meille hyväksi ja mikä haitaksi. Jollekin yksilöllä tilanne voi olla jotain muuta, mutta näitä johtopäätöksiä ei voida tehdä massadatasta.

Tubetusta

Aloin tubettamaan tuossa keväällä, eli työstän nyt videosisältöä YouTubeen. Tämä on ollut kyllä hyvin mielenkiintoinen aluevaltaus. Minulle tuli viime vuonna mieleen, että eräästä asiasta voisi tehdä videon, kun sellaista ei vielä ole. Sitten sen projektin tekememisessä kesti (ja kestää edelleen) pitkään, joten ajattelin, että teen ensin koosteen suomalaisen yliopistokentän kehityksestä 1600-luvulta nykypäivään. No, senkin videon tekemisessä kesti yli puoli vuotta, joten ensimmäisenä kerkesin julkaista rakettien laukaisun historiaa ja tulevaisuutta käsittelevän videon.

Korona

Tätä kirjoittaessa suomalaisista 68,9% on saanut koronarokotteen ensimmäisen annoksen ja toisenkin 42,5%. Syyskuun lopussa alamme olla kansakuntana aika hyvällä mallilla. Tästä on tietysti vielä ainakin vuoden matka siihen, että pandemia olisi globaalisti voitettu. Ja uusi virusvariantti voi tietysti aina tuoda mutkia matkaan. Tällä erää olen kuitenkin itse positiivisella mielellä.

Sukupuolesta

Konservatiivit ja fundamentalistikristityt ovat pitkään kipuilleet, kuinka homoseksuaalisuuden voisi hyväksyä. Hiljalleen uskontokunnat kääntyvät kannalle, jossa homoseksuaalisuus ei ole enää saatanan työtä tai edes syntiä vaan täysin luonnollinen asia. Tässä on tietysti vielä aika paljon matkaa kuljettavana, mutta suunta on hyvin selkeä. 

HPV-rokotteesta

Sukulaiseni pyynnöstä katselin Terveyssummitin HPV-rokotetta käsittelevän haastattelun. Haastateltavana oli anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, dosentti Olli Erkola. Hän on jo eläkkeellä, mutta kokee, että on tutkimukissaan ja klinikallaan tavannut liian monta HPV-rokotteesta sairastunutta. Oli mukava kuunnella Erkolan argumentointia, sillä se oli pääsääntöisesti selkeää ja pohjasi dataan. Joskaan lähdeviitteitä ei ole missään tarjolla, joten niiden paikkansapitävyyden arviointi ei suoraan onnistu.

Faktojen maailma

Jo edesmenneen Hans Roslingin Faktojen maailma (Otava, 2018) on yksi maailman tärkeimmistä kirjoista. Teoksen sanoma on, että "asiat ovat paremmin kuin luulet". Tämä meiltä ihmisiltä unohtuu aivan liian usein. Sota voi syttyä hetkessä ja tuntuu siltä, että asiat menevät kertaheitolla huonompaan suuntaan. Kuitenkin samaan aikaan monella saralla asiat menevät moninkertaisesti parempaan. Keskimäärin ihmisillä menee nyt huomattavasti paremmin kuin 20 vuotta sitten. Ja 20 vuotta sitten meni paremmin kuin 40 vuotta sitten.

Ajatuksia Pekka Särkiön kohusta

Tähän asti tapahtunutta: 

Sunnuntaina 21.6.2020 12:45 puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö julkaisi Kotimaa24-palvelussa blogipostauksen Vallankumouksen hedelmät kypsyvät, jossa hän kritisoi nykymaailman menoa, eikä ollut tyytyväinen tasa-arvoiseen avioliittolakiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien laajentamiseen. Pian tämän jälkeen Tapio Puolimatka julkaisi saman blogitekstin omilla sivuillaan.

Kahvilla Pauliina Aarvan kanssa

Vaikka otsikosta voisi jäädä kuva Anssi Kelan uudesta kirjasta, ei kyse ole nyt kuitenkaan siitä. On jo pidemmän aikaa pitänyt istahtaa kahvikupposen ääreen Aarvan kanssa ja nyt pääsiäisen jälkeen aikataulumme osuivat yhteen. Aarva pitää siis Liinanblogina tunnettua blogia, jossa keskustellaan terveydenhuollon ulkopuolella (ja sisäpuolellakin) olevista hoitomuodoista.

Kolmas simpanssi

Luin Jared Diamondin kirjan Kolmas simpanssi. Teos on jo lähes 30 vuotta vanha, mutta se on edelleen todella ajankohtainen. Kirja kertoo ihmisen historian ja luo myös katsauksen siihen mitä on mahdollisesti tulossa. Luin aiemmin Yuval Noah Hararin teoksen Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Diamondin kirja on hyvin samanlainen, mutta oli helppo huomata, kuinka Hararin teoksessa tiede on mennyt jo 20 vuotta eteenpäin.