Blogi

Yli puolen vuoden työskentelyn jälkeen SpaceX sai vihdoin Starshipin lentämään. Starhopperin hypystä onkin jo vuosi. Neljä alusta on räjähtänyt tähän mennessä, mutta nyt hommat olivat kunnossa ja viljasiilo nousi noin 150 metrin korkeuteen. Tämän hetken suunnitelma on tehdä vastaavia hyppyjä vielä muutama ja sen jälkeen suunnata noin 20 kilometrin korkeuteen. Jossain vaiheessa mukaan saadaan sitten kantoraketti Super Heavy kuljettamaan Starship avaruuteen asti. Se ei kuitenkaan tapahdu tänä vuonna, mutta tuo 20 kilometrin lento saattaa tapahtua.

Tämä kaikki on hienoa insinöörityön taidonnäytettä ja SpaceX:n kehitystyötä on ilo seurata. Mars on taas askeleen lähempänä.

Kirjoitin alkuvuodesta kuinka bensan jakeluverkon kutistuminen ja myynnin radikaali vähentyminen alkaa tällä vuosikymmenellä. Tästäkin huolimatta kesän uutiset ovat yllättäneet minut. Iltasanomat uutisoi Nissanin uudesta sähköautosta ja uutisessa mainitaan, että “Nissanin tavoite on, että vuonna 2023 puolet sen tuotannosta on sähköautoja”. Tämä on todella nopea käänne ja kertoo siitä, että nyt sähköauto ei ole enää poikkeus, vaan se on oletusvalinta ja polttomoottorin saa jatkossa tiskin alta.

Kauppalehti puolestaan kertoi Ruotsissa ladattavien autojen osuuden uusista myydyistä olevan jo 26 prosenttia. Samoin Suomessa hybridit, sähkö- ja kaasuautot nappasivat jo yli kolmanneksen uusien autojen markkinoista. Tällä erää vielä erilaisia hybridejä myydään täysiä sähköautoja enemmän, mutta seuraavan muutaman vuoden aikana sähköautot valtaavat myynnin. Nissan tuntuu olevan ihan hyvin kartalla.

Keräsin taannoin muutamista sähköautoista dataa taulukkoon ja pyörittelin niistä kuvaajan.

* EPA arvo laskettu NEDC:stä ** EPA arvo laskettu WLTP:stä

Taulukko on hieman Tesla-painotteinen johtuen Teslan etumatkasta ja varsinkin siitä, että tunnen Teslan sähköautot parhaiten. Muilta valmistajilta ei tule sähköautoja ulos samaan tahtiin brändijohtajan kanssa. Dataa on kerätty eri lähteistä, joten ne eivät välttämättä ole aivan yhteensopivia keskenään, mutta pääsääntöisesti suunta pitäisi olla ok. Parista autosta en löytänyt EPA-standardin mukaista toimintamatkaa, joten ne on laskettu saatavissa olevista arvoista netistä löytyneillä kaavoilla. Data on kerätty pääsääntöisesti Wikipediasta ja Electric Vehicle Database:n kaltaisilta sivustoilta. Toisaalta esimerkiksi What Car -sivusto rankkaa korealaisille Teslaa enemmän toimintamatkaa, joten voi olettaa, että Teslan luvuissa on hieman ilmaa. Ei välttämättä niin yllättävää.

Seuraavassa kuvassa on verrattu autojen tietoja: X-akseli kertoo akun koon, Y-akseli toimintamatkan ja palleron koko peilaa auton massa. Tehokkuuden puolesta paras auto sijoittuisi vasempaan yläkulmaan, huonoin oikeaan alakulmaan.

Kuvaajasta ei hirveästi pysty sanomaan; lähes kaikki autot osuvat samalla viivalle. Pari huomiota kuitenkin sattuu silmään. Porschen sähköinen Taycan ja Audin e-tron tuntuvat olevan painavia, suurella akulla varustettuja autoja, joilla on silti lyhyt toimintamatka. Mersun EQC ei ole paljon parempi. No, katumaasturit eivät tietysti ole kaikkein taloudellisempia vekottia, mutta verrattuna Teslan Model X:ään, eivät saksalaisvalmistajat tunnu pärjäävän.

Punaiset pallerot vievät kuvaajassa parhaita paikkoja, joskin etelä-korealaiset Hyundai ja Kia pärjäävät vähintäänkin kohtuullisesti. Eikä Nissan-Reunault:kaan hukassa ole. Volkkarista ei vielä oikein osaa sanoa, mutta tulevalle ID.3:lle on asetettu todella kovat odotukset (se on mukana taulukossa ja kuvaajassa, vaikka auton toimitusten oletetaan alkavan vasta loppuvuodesta). Olemmeko parin vuoden päästä tilanteessa, jossa VW-konserni kilpailee Teslan kanssa autoilijoista? Muilla yhdysvaltalaisilla ja italialaisilla valmistajilla ainakin tekee tällä erää todella tiukkaa.

Yksi mielenkiintoisimmista projekteista – ID.3:n ohella – on Teslan Euroopan ensimmäisen tehtaan rakennus Berliinissä. Tällä hetkellä betonitolpat nousevat ja Giga Berliinin pitäisi alkaa pukata autoa ulos joskus vuoden päästä.

Summa summarum, näyttänee aika selvältä, että polttoaineen myynti alkaa laskea hyvinkin pian, eikä enää ole mitään syytä odotella sähköautoiluun siirtymistä. Ilmastokriisin kannalta muutos ei tapahdu ollenkaan liian aikaisin.

Elon Musk twiittasi taannoin, että SpaceX:n tavoite on edelleen viedä ihminen Marsiin 2024. Nasalla on tavoite päästä kuuhun samana vuonna ja siinä missä Nasa vie kuuhun 3-4 ihmistä, tähtää SpaceX sadan ihmisen viemiseen Marsiin per alus ja aluksia olisi tarkoitus lähettää tuhat kappaletta kerralla.

Tämä on tietysti Muskin aikataulu ja se on vähintäänkin ylioptimistinen, mutta Marsiin ollaan joka tapauksessa menossa ja toivottavasti aikataulu pitää sen verran, että sinne päästää tällä vuosikymmenellä. Mars ja Maa ovat hyvin samankaltaisia tai hyvin erilaisia planeettoja riippuen näkökulmasta. Vaikka ihmisen evoluutio on sopeuttanut meidät elämään varsin hyvin Maassa, kykenemme kuitenkin elämään tulevaisuudessa myös Marsissa, mutta se tulee vaatimaan monenlaisia muutoksia asumistottumuksissa, Marsin ominaisuuksien muokkaamista ja mahdollisesti myös ihmisen geneettistä muokkaamista. Verrataan ensin Maata ja Marsia nykyisen kaltaisina planeettoina.

Taulukko antaa osviittaa Marsin ja Maan samankaltaisuuksista ja erilaisuuksista. Molemmat planeetat ovat kiviplaneettoja, ne ovat suht samankokoisia ja kiertävät Aurinkoa samalla elämää mahdollistavalla vyöhykkeellä. Nämä ovat perusedellytyksiä sille, että ihmisen kannattaa edes lähteä Marsia asuttamaan ja mahdollisesti maankaltaistamaan.

Mars on ihmisille siitäkin mukava, että vuorokauden pituus on lähes sama kuin Maassa. 40 minuuttia pidempi vuorokausirytmi olisi unelmaa ihmiselle, joka haluaa nukkua aamulla muutaman ylimääräisen minuutin. Mars kiertää Aurinkoa hitaammin kuin Maa. Tästä johtuu, että Maasta Marsiin matkustaminen onnistuu vain noin kahden vuoden välein, kun planeetat ovat samalla puolen Aurinkoa. Myös planeettojen akselien kaltevuudet ovat lähes samat, joten vuodenaikojen vaihtelut eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla toimivat kuten Maassa.

Sitten ne hieman hankalammat ominaisuudet. Marsin painovoima on vain 38 prosenttia Maassa olevasta, joten Marsissa voisi helposti rikkoa pituushypyn maailmanennätyksen, mutta toisaalta tämä vaikeuttaisi ihmisen elämää, sillä ihmisen luukato on aivan toista luokkaa pienemmässä tai puuttuvassa painovoimassa. Tätä voi kuitenkin ajatella positiivisesti. Siinä missä Kuussa painovoima on vain 17 prosenttia Maahan verrattuna, on se Marsissa kuitenkin huomattavasti enemmän. Vähäisemmän painovoiman negatiivisten ominaisuuksien kompensoiminen on kuitenkin mahdollista. Tämä onnistuu niin ruokavaliolla, lääketieteen keinoin kuin keinopainovoimalla. Tietysti menee jokunen vuosi ennen kuin Marsiin saadaan mahdollisesti rakennettua esimerkiksi maanalainen ympyrää kiertävä juna, joka luo matkustajilleen suuremman painovoiman tunteen. Lieneekö yllätys, että Muskin Boring Company on ensimmäisen tunnelinsa jo porannut Las Vegasissa.

Seuraava suuri ongelma on Marsin kaasukehä. Kaasukehän tiheys on noin prosentin Maan vastaavasta, eikä se juurikaan sisällä happea, joten hengittäminen ei onnistu. Kaasukehä on kuitenkin sen verran tuju, että Nasa on viemässä Marsiin helikopteria, jolla on tarkoitus napsia kuvia. Kuussa tällainen ei olisi mahdollista, koska siellä ei ole minkäänlaista kaasukehää. Marsin asuttamisen kannalta kaasukehää pitäisi saada vahvennettua. Tällä olisi monia positiivisia vaikutuksia: hiilidioksidin lisääminen lämmittäisi Marsia, kunnollinen kaasukehä suojaisi ihmisiä UV-säteilyltä ja lopulta happirikas ilmakehä tarjoaisi ihmisille mahdollisuuden hengittää Marsissa. Tähän on tietysti matkaa vaikka kuinka. Marsissa on kuitenkin paljon vesi- ja hiilihappojäätä (eli jäätä, joka koostu hiilidioksidista). Näiden “keittämisellä” voidaan kaasukehää vahvistaa, joskin määrät eivät ymmärtääkseni ole niin suuret, että niillä päästäisiin Maan lukemiin. Tämän lisäksi kaasukehään tarvitsisi tuoda typpeä, jotta Marsissa toiminen ei olisi herkkää palamiselle, jota suuri hapen määrä aiheuttaisi.

Yksi ihmisen elämän kannalta ongelmallisin ominaisuus Marsissa on olematon magneettikenttä. Maan magneettikenttä on kymmeniä kertoja voimakkaampi ja se suojaa meitä ulkoapäin tulevalta säteilyltä. Magneettikentän rakentaminen planeetalle ei ole yksinkertainen juttu, mutta sekään ei ole mahdotonta ja Nasalla on tähän ajatuksensa.

Koska Marsilla ei ole mitään kunnollista kaasukehää ja se sijaitsee Maata kauempana Auringosta, on siellä viileämpää kuin tutulla Telluksellamme. Auringon säteilyn voimakkuus on vain 43 prosenttia siitä, mitä Maahan asti tulee. Tämäkin on kuitenkin aivan riittävästi, jotta ihminen planeetalla pärjää. Täytyy vain huomioida, etteivät esimerkiksi aurinkopaneelit tuota sähköä yhtä paljon. Nykyisen kaltaisessa Marsissa on kylmempää kuin Maassa, mutta lämpötilat ovat kuitenkin “siedettäviä” ja niitä voidaan kohottaa tihentämällä Marsin kaasukehää tulevaisuudessa, eli siis luomalla Marsiin kasvihuoneilmiötä.

Ihmiskunta on puskenut Maan ilmakehään hiilidioksidia liikaa, mutta Marsissa siitä olisi tällä hetkellä hyötyä. Samoin pilaamme planeettaamme kaivostoiminnalla ja tehomaataloudella. Kumpikaan näistä ei olisi Marsissa pahitteeksi, vaan pikemminkin auttaisivat Marsin maankaltaistamisprosessissa. Ei ole ihan äkkiä nähtävissä, että Marsissa ruvettaisiin lehmiä laiduntamaan, mutta kaivostoiminta varmasti rupeaa olemaan kannattavaa “pian” planeetalle pääsemisen jälkeen. Toivottavasti hinta on kilpailukykyinen Maan kanssa. Tai oikeammin, toivottavasti pystymme hinnoittelemaan nykyisen asuinplaneettamme niin kalliiksi, että kaivosteollisuuden kannattaa mieluummin pyöriä Marsissa ja asteroidivyöhykkeellä.

Voi olla, että ihmisiä tulevaisuudessa lähtee Maasta Marsiin ilmastopakolaisina, mutta tässä vaiheessa Elon Muskin kaavailemat tuhannet Starshipit tai vastaava kuljetusmenetelmä täytyy olla jo täydessä käytössä ja Marsin infrastruktuurin kehittynyttä. Ehkä 2050-luvulla?

Tähän asti tapahtunutta: 

Sunnuntaina 21.6.2020 12:45 puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö julkaisi Kotimaa24-palvelussa blogipostauksen Vallankumouksen hedelmät kypsyvät, jossa hän kritisoi nykymaailman menoa, eikä ollut tyytyväinen tasa-arvoiseen avioliittolakiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien laajentamiseen. Pian tämän jälkeen Tapio Puolimatka julkaisi saman blogitekstin omilla sivuillaan.

Maanantaina 22.6.2020 päivällä Samuli Suonpää ja monet muut vaikuttajat ihmettelivät kirjoitusta ja hiljalleen se pyöri ympäri somea. Nousi kohu. Iltapäivällä Särkiö poisti alkuperäisen tekstinsä ja muokkasi sen tilalle anteeksipyynnön. Tätä ennen puolustusvoimat oli irtisanoutunut Särkiön ajatuksista ja kirkon vaikuttajat, kuten Espoon ev. lut. hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka olivat rankasti kritisoineet Särkiön ajatuksia. Myöskään arkkipiispa Luoma ei innostunut kirjoituksesta.

Teksti jäi kuitenkin elämään Puolimatkan sivuille Särkiön nimissä julkaistuna. Tässä vaiheessa asia herätti ihmetystä ja lopulta tihkui tietoa, että Puolimatka oli kopioinut tekstin luvatta sivuilleen. Myöhemmin hän poisti tekstin, kun sekä Särkiö että Kotimaa24 sitä pyysivät. (Minua suuresti ihmetyttää, miten yliopiston professori voi tuosta vaan kopioida toisen tekstin omille sivuilleen kysymättä mitään lupaa. Antaa hieman kyseenalaista kuvaa akateemisten perussääntöjen ymmärtämisestä. Sitaattioikeus ja tekijänoikeus kannattaa kerrata ensitilassa.)

Ja sitten nykypäivään.

Eli siis yhteiskunta tuomitsi Särkiön blogauksen tuulahduksena 50-luvulta, eikä sen ajatusmaailma vastaa enää 2020-luvun arvomaailmaa. Edes kirkko tai puolustusvoimat eivät voineet tukea tällaista ideologiaa. Kuitenkin konservatiivisissa piireissä Särkiön ajatuksia pidettiin oikeina ja kannanotto sai suurta kannatusta. Sitä tukivat niin Puolimatka, Päivi Räsänen kuin Pasi Turunenkin.

Särkiön kirjoituksesta jäi kuva heteroavioliiton synnyttävän lapsia ja niitä yhteiskunta nyt tarvitsee. Hän lainasi Veikko Huovisen tekstejä: “Naisen pittää tehä lapsia ja hoitaa ne ja laittaa ruokaa ja ommella. Näin on ollut maalimoitten alusta. Nainen joka ei hoija virkaansa, luuhittelloo joutavan panttina täällä elämän koleikkomailla. Se on jokkaisen naisen ja miehen velvollisuus, että pannaan ... siis tuota-tät-että, se karvakannel soimaan ja tehhään uusia ihmisiä maapallolle hipsimään.” Ei ole siis mikään ihme, että kirjoitusta oli vaikea ottaa tosissaan 2020-luvulla. Särkiö itsekin kirjoitti myöhemmin, että Huovisen tekstit olisi pitänyt jättää lainaamatta.

Räsänen käyttää omassa kommentissaan termejä “sananvapaus”, “totalitarismi” ja “painostus”. Voimakkaita sanoja. Mikäli Särkiö olisi kirjoituksessaan käyttänyt n-sanaa viittaamassa tummaihoiseen ihmiseen, et kukaan ihmettelisi ylilyöntiä, mutta nyt osuttiin konservatiivisuuden ytimeen, joten haloo oli taattu. Räsänen tuntuu tukevan Särkiön ajatusta siitä, että syntyvyyden laskun syynä on, ettei seksiin enää vaadita avioliittoa. Molemmat varmaan ovat sen verran kuitenkin kartalla tieteellisestä tutkimuksesta, että tietävät syntyvyyden laskun yhteyden olevan vahvasti sidonnainen yhteiskunnan kehittymiseen ja naisen aseman parantamiseen. Mitä köyhempi maa, sitä enemmän jälkikasvua turvaamassa tulevaisuutta. Mitä vauraampi yhteiskunta, sitä turvallisempaa ihmisillä on ja kaksi lasta riittää. Kuitenkin vielä 2020-luvulla on tahoja, jotka haluavat rajata seksin kuuluvan vain avioliittoon. Tällainen ajatus on varsin pysäyttävä.

Särkiölle pisteet siitä, että osasi pyytää anteeksi sanomisiaan, ja teki sen vielä ilman “jos joku tästä nyt loukkaantui” klausaalia. Valitettavasti kaikki eivät tuntuneet hyväksyvän tällaista anteeksipyyntöä vaan kokivat, että puolustusvoimat vei sananvapauden, vaikka tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sananvapauden kanssa. Vapaus oli kirjoittaa mitä haluaa, mutta myös vastuu tulee olla valmis kantamaan. Särkiö kantoi sen.

Puolimatka kirjoitti Seurakuntalaisen jatkoblogauksessaan muun muassa: “ [Särkiön b]logi paljastaa, että päiväkodeissa ja kouluissa annettava sukupuoli- ja seksuaalikasvatus murentaa ydinperhettä ja siten vahingoittaa yhteiskuntamme kaikkein hauraimpia jäseniä eli lapsia.” Tällaista kohutietoa blogi ei tietenkään paljastanut. Siinä ei ollut yhtään lähdeviittausta mihinkään tutkimukseen, joka antaisi näyttöä tällaisesta. Eikä tällaista oikein voisikaan olla. Tieteellinen tutkimus on järjestään näyttänyt, etteivät esimerkiksi samaa sukupuolta olevat vanhemmat ole yhtään heterovanhempia huonompia. Lapset kasvavat täysjärkisiksi aivan samalla tavalla kuin heteroperheissäkin. Minun on hyvin vaikea ottaa tosissaan akateemista tutkijaa, joka poimii vain omaa tarkoitusperäänsä tukevat tutkimukset ja kirjoittelee nyky-yhteiskunnan johtavan pedofilian laillistamiseen. Mennään jatkossa faktat edellä jookos?

Särkiön blogaus toi itselle siis taas muistutuksena, kuinka huonoissa kantimissa ovat tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien argumentit. Tieteellinen tutkimus ja ymmärrys etenee koko ajan, mutta valitettavasti se ei vastaa konservatiiviryhmien ideologiaa.

Toinen huomio, joka itselle nousi pintaan on kuinka eri maailmassa ihmiset elävät sen sunteen, mikä on vaikkapa moraalisesti oikein. Tuntuu ihan hirveältä ajatella, että aikuiset ihmiset haluaisivat estää samaa sukupuolta olevien onnen tai kieltää esiaviollisen seksin. Yhteiskunnat todella ovat menneet viimeisen parin sadan vuoden aikana eteenpäin. En myöskään ymmärrä näitä ei-heteroita solvaavia kristittyjen kommentteja siinäkään mielessä, että tuntuu Jeesuksen sanat unohtuneen aikoja sitten: “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Se on ihan hyvin sanottu ja sitä kannattaa kunnioittaa.

Edellinen blogaus Muu kasvijauhiksesta kilvoitti ajatuksia kasviproteiinin hinnoista. Yleisesti ottaen kasviproteiini on ollut kalliimpaa. Tässä tietysti suuruuden ekonomia jyllää. Kasvisproteiinit eivät ole vielä lähelläkään niin käytettyjä kuin bulkki jauheliha. Oman kokemuksen mukaan kasviproteiinit valtaavat kuitenkin kaupoissa hyllytilaa koko ajan enemmän ja enemmän. 

Tein nyt hieman hintavertailua asiasta. Hinnat ovat Turtolan Citymarketista, poislukien tietysti Lidlin Next Level, joka on Lidlistä. En edes tiennyt, että hintoja on tarjolla noin paljon netissä, mutta hyvä huomata sekin nyt.

Kuten ounastelinkin, on Muu Jauhiksen hinta erittäin kilpailukykyinen. Se on jopa halvempaa kuin kanan fileesuikale, mikä tuli itselle yllätyksenä. En myöskään ollut hahmottanut, että LikeMeatit ovat näinkin tyyriitä. Sika-nauta jauhelihan edullisuus ei tule yllätyksenä.

Kasviproteiinia myydän myös selkeästi pienemmissä paketeissa. Tässä on varmaan osin syynä hinnan painaminen alas pienentämällä tuotekokoa, mutta toisaalta itse koen tämän myös hyvänä siinä mielessä, että 200-300 grammaa riittää vähintäänkin hyvin yhteen ateriaan koko perheelle tai useampaankin ateriaan, jos tekee vaikkapa makaronilaatikkoa.

Ennustan Poutun tuotteelle valoisaa tulevaisuutta!