Blogi

22. tammikuuta 2021 - 15.17
Kuva
Trump-posteri [kuvituskuva, kuvaaja Annie Spratt]

Neljä rähinän vuotta ovat nyt vihdoin takana. Korona oli tässä mielessä onni, sillä Trump oli jo menossa vahvasti kohti toista kautta, mutta koronan vähättely antoi Bidenille etulyöntiaseman, joka vei lopulta demokraatin voittoon.

Trumpin vuosi on alkanut huonosti. Tuli lähtö Valkoisesta talosta, Twitter ja Facebook heittivät hänet ulos alustoiltaan, sittemmin muun muassa Deutsche Bank ilmoitti vetäytyvänsä Trumpin rahoittamisesta eikä myöskään golfin PGA-arvoturnausta tulla pelaamaan Trumpin omistamalla viheriöllä. Lopulta myös Kiina ilmoitti, ettei Trumpin yhteisöllä ole mitään asiaa tulla tekemään bisneksiä Kiinaan.

Tähän sopii pari ihan hyvää suomalaista sanontaa, kuten niin metsä vastaa kuin sinne huutaa ja sitä saa mitä tilaa. Kun on puolen vuosikymmentä haukkunut ja solvannut muita, kaivanut maata luottamuksen ilmapiirin alta, lietsonut vihaa sekä vähät välittänyt faktoista, ovat monet instituutiot saaneet Trumpista tarpeekseen.

Pari on kuitenkin jäljellä. Konservatiivikristityt pitävät Trumpia edelleen lähes messiaana ja salaliittoteorioiden varaan elämäänsä rakentaneet uskovat hänen edelleen olevan presidentti tai palaavaan Valkoiseen taloon huhtikuussa – tai jotain muuta yhtä sekavaa.

Trumpin kausi oli hyvin mollivoittoinen: suhteiden hankaloittamista EU:n kanssa, Yhdysvaltojen irrottaminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja WHO:sta sekä kinastelua Kiinan ja Pohjois-Korean kanssa. Tästä huolimatta kaudelle mahtui myös pari hyvin mullistavaa asiaa.

Ensinnäkin Trump eriytti Yhdysvalloille avaruusvoimat (Space Force) ilmavoimista, mikä käytännössä mahdollistaa sen, että avaruudessa toimitaan oman logon alla. Yhdysvallat on nyt ensimmäinen valtio, jolla on dedikoidut avaruusvoimat. Oletettavasti Kiina ja Venäjä seuraavat perässä. On myös mielenkiintoista nähdä ottaako avaruusvoimat käyttöönsä SpaceX:n tulevan Starship-aluksen. Avaruuden aseistaminen ei periaatteessa ole hyvä asia, mutta näen siellä mieluummin yhdysvaltalaista hallintaa kuin venäläistä tai kiinalaista.

Toinen merkittävä asia on Israelin luomat historialliset diplomaattisuhteet Arabiemiraattien ja Bahrain kanssa. Trumpin hallinnolla on ollut tässä sormensa pelissä, sillä Yhdysvallat on luvannut valtavat kasat uusia aseita Lähi-itään – sekä arabimaille että Israelille. Jää tulevaisuuden näytettäväksi oliko tämä hyvä ratkaisu vai joudummeko katselemaan sotaa, jossa yhdysvaltalaisaseilla pistetään porukkaa kylmäks.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin onnellinen, ettei Trump ole enää Yhdysvaltojen johdossa. Historian huonoimpia presidenttejä. Bidenillä on paljon työtä kansakunnan eheyttämisessä, eikä työ tule todellakaan valmiiksi neljässä vuodessa. Ehkä Harris jatkaa sitä? Toivon myös, että Eurooppa otti opikseen näistä neljästä vuodesta, eikä päästä äärioikeistoaan ja/tai populistejaan vallankahvaan.

6. tammikuuta 2021 - 13.46

Suomalainen autokanta sähköistyy tällä hetkellä kasvavalla vauhdilla. Olimme vuosia Ruotsia ja varsinkin Norjaa perässä, mutta tällä hetkellä tahti on kovaa. Vuosi 2020 loppui siihen, että joulukuun henkilöautojen ensirekisteröinneistä 12,9 prosenttia oli täyssähköisiä. Tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2021. Miten tähän on sitten tultu?

Seuraavassa kuvaajassa on edellisen kuuden vuoden henkilöautojen ensirekisteröintien voimalinjojen prosenttiosuudet neljännesvuosittain. Kuten kuvaajasta näkyy, on liikenne sähköistynyt viimeisen kahden vuoden aikana huimasti. Tämä on erittäin hyvää kehitystä.

Autojen voimalinjojen prosenttuaaliset osuudet ensirekisteröinneissä

Viime vuoden loppu näytti rankasti polttomoottorin alamäeltä. On mielenkiintoista nähdä jatkuuko tämä suoraan alkuvuonna vai tuleeko laskua vasta koko vuoden aikajaksolla. Seuraavissa kuvaajissa prosentuaaliset ja kappalemääräiset ensirekisteröinnit.

Vuoden 2020 ensirekisteröityjen autojen voimalinjat kuukausittain, prosentuaalisesti
Vuoden 2020 ensirekisteröityjen autojen voimalinjat kuukausittain, kappalemääräisesti

Ennustan, että ei-ladattavat hybridit ovat saavuttaneet saturaatiopisteensä (viimeistään siinä välissä, kun Toyota rupeaa tarjoamaan täyssähköjä koko kansalle) ja ensi vuoden suurimmat harppaajat ovat lataushybridit ja varsinkin täyssähköiset Volkswagenin näyttäessä mallia. Kuvittelisin, että toinen ja kolmas vuosineljännes viimeistään ovat sellaisia, joissa pelkän polttomoottorin myynti jää alle 50 prosenttiin.

Näyttää vahvasti siltä, että vuonna 2030 Suomessa ei polttomoottorisia henkilöautoja myydä enää kuin harrastekäyttöön. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos omasta polttomoottorisesta autosta on tarkoitus saada vielä rahaa myynnin kautta, kannattaa se myydä mahdollisimman nopeasti pois. Jälleenmyyntiarvo laskee vanhentuvan tekniikan tippuessa pois markkinoilta.

Datat tähän tarjosi Autoalan Tiedotuskeskus.

2. tammikuuta 2021 - 11.33

Fillarivuosi 2020 oli hyvä. Kokonaisuudessaan kilsoja kertyi eniten sitten huippuvuoden 2017. Tavoite oli jälleen kaksituhatta kilometriä ja se tuli kasaan heittämällä, vaikka viime vuonna Pirkan pyöräily jäikin koronariskin takia väliin. Pyöräily kyllä järjestettiin, mutta itse en sinne osallistunut. Samana päivänä tuli poljettua muistaakseni Pyhäjärvi ympäri, joten kilsoja kertyi tuolloinkin. Koronakeväänä tuli muutenkin poljettua ihan ennätyksellisesti, mutta kesä- ja heinäkuu eivät olleet kovinkaan pyöräilyintensiivisiä.

Ennen joulua meille tuli vielä sähköavusteinen pitkäperäpyörä (tästä juttua myöhemmin) nastarenkailla, joten sillä on tullut sittemmin ajeltua. Viime vuoden ajoista kuitenkin vain 53 kilometriä oli sähköavusteista ajoa ja noin 500 kilometriä vastavuoroisesti meni peräkärry perässä. Maantiepyörällä ajoin 1052 km ja maastopyörällä 1308 km.

Tälle vuodelle tavoite pysyy jälleen kahdessa tuhannessa kilometrissä. Toivottavasti koronarokotteet tepsivät ja Pirkan pyöräily päästään järjestämään aiotusti.
 

Fillaroinnint diagrammi
Kuukausitaulukko
Aiheet:
1. joulukuuta 2020 - 9.19
Kuva
Rokotustilanne, kuvituskuva

Sukulaiseni pyynnöstä katselin Terveyssummitin HPV-rokotetta käsittelevän haastattelun. Haastateltavana oli anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, dosentti Olli Erkola. Hän on jo eläkkeellä, mutta kokee, että on tutkimukissaan ja klinikallaan tavannut liian monta HPV-rokotteesta sairastunutta. Oli mukava kuunnella Erkolan argumentointia, sillä se oli pääsääntöisesti selkeää ja pohjasi dataan. Joskaan lähdeviitteitä ei ole missään tarjolla, joten niiden paikkansapitävyyden arviointi ei suoraan onnistu. Jotkin pystyy googlaamaan, mutta selkeä lähdeluettelo olisi hyödyllinen. Seuraavassa hyvin nopea analyysi siitä, mitä itselle jäi videosta käteen. En ole lääketieteen (saati rokotetutkimuksen) tutkija, joten kannattaa odottaa ammattilaisen analyysia tarkempaa kuvaa saadakseen. Yhteenveto suomalaisesta HPV-rokotetutkimuksesta löytyy esimerkiksi tästä tai tästä.

Koko haastattelun aikana ei missään tuoda esiin, että olisi löytynyt kausaliteettia rokotteen ja sairastumisen väliltä. Tämä on ehdottomasti haastattelun suurin ongelma. Jotta tämä pätkä olisi todella tuonut uutta sisältöä asiasta käytävään keskusteluun, olisi tutkimus, jossa kausaliteetti olisi löytynyt, ollut hyvästä. Nyt kyse on monelta osin hyvin spekulatiivisesta keskustelusta. Tämän Erkola myös itse toteaa haastattelun aikana ainakin yhdessä kohtaa.

Haastattelija toteaa muun muassa, että WHO:n tilastoissa on 445 kuolemantapausta HPV-rokotteisiin liittyen ja ihmettelee, että tästäkin huolimatta rokotetta mainostetaan turvalliseksi. Tässä annetaan hyvin valheellinen kuva tilastoista. WHO itse mainitsee, ettei yhtään kuolemaa ole linkitetty HPV-rokotteeseen. 445 kuolemaa on kyllä raportoitu, mutta siihen kuuluvat esimerkiksi autokolarit ja vastaavat (tämä tieto tulee googlesta vastaan ihan listan kärkeen).

Erkola tuo esiin, että rokotetutkimuksessa on käytetty verrokkina valmistetta, jossa on mukana adjuvanttia. Löysin tämän tutkimuksen, mutta löysin myös tutkimuksen ja toisenkin, jossa placebo ei sisältänyt adjuvanttia (tähän mielellään ottaisin jonkun ammattilaisen kommentin, tämä ei todellakaan ole omaa alaa). Täytyisi käyttää huomattavasti enemmän aikaa, jotta voisin argumentoida juuta tai jaata asian tiimoilta (nyt tein vain hyvin nopeaa googlailua).

Haastattelussa mainitaan, että "virallinen kanta on edelleen, että HPV-rokotteen edut ovat haittoja suuremmat". Tämähän koskee tietysti jokaista rokotetta. Rokotteista luovutaan, kun niiden haitat kasvavat suuremmiksi kuin hyödyt. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että Suomessa isorokkorokotuksista luovuttiin 1951, kun tauti oli saatu hävitetyksi (aika kova track record).

Haastattelija väittää, että "virallinen kanta on, ettei haittoja ole ja rokote on täysin turvallinen". Erkola onneksi korjaa tällaisen väitteen heti. Mikään rokote tai ylipäätään hoito ei ole haitaton ja täysin turvallinen. Valitettavasti haastattelusta paistaa haastattelijan biasoituminen todella vahvasti ja se häiritsee katselua.

Erkola mainitsee, että "somen kautta löytyy ainakin 50 lasta, jotka eivät voi käydä normaalisti koulua". Minusta olisi erittäin mielenkiintoista – ja tärkeää – käydä nämä kaikki läpi ja tutkia asia perinpohjaisesti. Voisin kuvitella, että sama intohimo on myös monella alan tutkijalla. Toivottavasti jokin projekti asian tiimoilta syntynee. Jokainen tällainen tapaus on tietysti tragedia, joka ansaitsee tulla selvitetyksi ja autetuksi. Tuolla jo aiemminkin linkkaamassani artikkelissa todetaan, että "[m]onissa tapauksissa rokotetulla oli esiintynyt kyseisiä oireita jo ennen rokottamista". Usein tällaiset syyt selittävät suuren osan asioista, mutta jokaisen keissin läpikäyminen, dokumentointi ja niistä julkaisun kirjoittaminen olisi mielenkiintoista.

Keskustelussa mainitaan myö, että "oire ei olisi rokotehaitta, vaikka rokotteen saaneen ja hänen perheensä mielestä olisi", johon haastattelija vielä lisää "perheen täysin tietävän että on". Tämä kuulostaa todella villiltä. Voi tietysti olla, että yksittäisessä perheessä on esimerkiksi rokotetutkijoita, mutta itselläni ainakin jäisi tällaiset diagnoosit tekemättä, koska osaamiseni aiheesta ei yksinkertaisesti riitä lähimainkaan.

Kaiken kaikkiaan haastattelusta jää hyvin spekulativiinen kuva ja paljon maalaillaan yksittäisiä tarinoita, mutta kausaliteettiä HPV-rokotteen ja sairauksien välille ei muodosteta missään välissä.

Olen kuitenkin Erkolan kanssa erittäin vahvasti samaa mieltä, että tutkimuksia tulee jatkaa ja niinhän niitä tietysti jatketaankin. Rokote on ollut jo 14 vuotta käytössä ja jos se olisi väestötasolla todella epäonnistunut, olisi tästä jo olemassa evidenssiä. Esimerkiksi Cutterin valmistama epäonnistunut poliorokote tappoi aikoinaan 10 ihmistä ja kyseistä rokotetta käyttävät rokotukset keskeytettiin nopeasti. Tällaista evidenssiä HPV-rokote ei ole tuottanut.

Erkola argumentoi myös, että alustavasti olisi näyttöä, ettei HPV-rokote vähennä kohdunkaulan syöpää, vaan jopa on vähän lisännyt sen määrää Australiassa. Mikäli tällaiset tutkimustulokset vahvistuvat, tulee rokotteen hyödyt tietysti käsitellä uudelleen. Nyt en pysty tähän mitään argumentoimaan, kun en ole tutkimuksia nähnyt, enkä ole alan tutkija. Omaan silmääni siis HPV-rokote näyttäytyy edelleen turvalliselta ja hyödylliseltä, eikä Terveyssummit tuonut keskusteluun mitään sellaista, mitä siellä ei jo olisi.

Toivottavasti Tervettä skeptisyyttä -sivusto tai Juhani Knuuti ottaa asiakseen avata haastattelussa esitetyt argumentit ja tutkimukset niiden taustalla, jotta maallikkonakin ymmärrän asian. Valitettavasti Terveyssummitin haastattelu ei näin tehnyt.

2.12.2020 edit. Juhani Knuuti on kirjoittanut nyt aiheesta.
 

17. marraskuuta 2020 - 13.26
Kuva
Faktojen maailma -kirjan kansi

Jo edesmenneen Hans Roslingin Faktojen maailma (Otava, 2018) on yksi maailman tärkeimmistä kirjoista. Teoksen sanoma on, että "asiat ovat paremmin kuin luulet". Tämä meiltä ihmisiltä unohtuu aivan liian usein. Sota voi syttyä hetkessä ja tuntuu siltä, että asiat menevät kertaheitolla huonompaan suuntaan. Kuitenkin samaan aikaan monella saralla asiat menevät moninkertaisesti parempaan. Keskimäärin ihmisillä menee nyt huomattavasti paremmin kuin 20 vuotta sitten. Ja 20 vuotta sitten meni paremmin kuin 40 vuotta sitten. Sotia on vähemmän, köyhyyttä on vähemmän, elinajanodote kasvaa joka puolella, lapsia kuolee koko ajan vähemmän ja vähemmän…

Rosling osoittaa kirjassa monet ihmisten yleiset olettamukset vääriksi ja kuvaa kuinka asiat ovat paremmin kuin olemme ajatelleet. Moni asia vaikuttaa siihen, miksi näemmä ihmiskunnan kehitystä osin negatiivisena. Olemme länsimaisen ajattelumme vankeja, emme pysty hahmottamaan pitkän aikavälin tapahtumia niin helposti kuin lyhyen (ihmiselämää pidempien tapahtumavälien hahmottaminen on vaikeaa) ja voimme olla vaikkapa uskonnollisten saarnaajien ajatusten orjia. Syitä on tietysti vielä paljon muitakin. Faktojen maailma auttaa pärjäämään näiden ihmiselle tyypillisten loogisten kämmien kanssa. Teos on muuten kirjoitettu todella helppolukuiseksi, vaikka aihe itsessään voi tuntua etukäteen vaikealta. Rosling on tehnyt hyvää työtä kansatajuistaakseen tutkimuksiaan.

Voin suositella kirjaa varauksetta aivan kaikille, joita kiinnostaa ihmiskunta, yhteiskunnat, kehitys, tulevaisuus, menneisyys tai ihan mikä vain. Näkisin, että tämän kirjan lukeminen tulisi kuulua peruskoulun opetussuunnitelmaan.

Roslingin perhe myös ylläpitää https://www.gapminder.org/ -sivustoa, jossa voi tehdä Gapminder-testin (hyvin hyvin harva saa edes lähelle täysiä pisteitä) ja katsoa paljon hienoa infografiikkaa ihmiskunnan kehityksestä (esimerkiksi syntyvyyden ja lapsikuolleisuuden dramaattinen lasku viimeisten vuosikymmenten aikana). Suosittelen myös pyörähtämään siellä.