Blogi

Aloin tubettamaan tuossa keväällä, eli työstän nyt videosisältöä YouTubeen. Tämä on ollut kyllä hyvin mielenkiintoinen aluevaltaus. Minulle tuli viime vuonna mieleen, että eräästä asiasta voisi tehdä videon, kun sellaista ei vielä ole. Sitten sen projektin tekememisessä kesti (ja kestää edelleen) pitkään, joten ajattelin, että teen ensin koosteen suomalaisen yliopistokentän kehityksestä 1600-luvulta nykypäivään. No, senkin videon tekemisessä kesti yli puoli vuotta, joten ensimmäisenä kerkesin julkaista rakettien laukaisun historiaa ja tulevaisuutta käsittelevän videon.

Käsittelen videoillani vähän kaikenlaisia aiheita, mutta ajatus on aina ensin kurkata vähän historiaan ja sitten suunnata tulevaisuutta kohti; kuinka ihmiskunnan elämä tulee muuttumaan seuraavina vuosikymmeninä.

Tällä erää kanavallani on julkaistu kolme videota:

Avaruusvallat

Suomen yliopistoverkon kehittyminen

Ihmiskunnan avaruudenvalloituksesta: Kuuhun? Marsiin? Molempiin?

Katsotaan mihin tämä johtaa. Videoiden tekeminen on ollut opettavaista monessa mielessä. Vaikka olen Kdenlivellä muokkailut videoita jo yli kymmenen vuotta, opettelin asiaa paremmin vasta tänä vuonna. Ja olen tietysti tällä polulla vielä aivan alkutekijöissä. Mutta hauskaa on ja se on tärkeintä. Näyttäisi siltä, että julkaisen videon noin kerran kuussa, joten koetetaan pitää nyt sitten semmoinen tahti yllä.

Tätä kirjoittaessa suomalaisista 68,9% on saanut koronarokotteen ensimmäisen annoksen ja toisenkin 42,5%. Syyskuun lopussa alamme olla kansakuntana aika hyvällä mallilla. Tästä on tietysti vielä ainakin vuoden matka siihen, että pandemia olisi globaalisti voitettu. Ja uusi virusvariantti voi tietysti aina tuoda mutkia matkaan. Tällä erää olen kuitenkin itse positiivisella mielellä.

Neljäs aalto painaa juuri nyt Suomessa päälle voimakkaammin kuin edeltäjänsä, mutta rokotekattavuuden noustua on sairaanhoitopiirien kuormitus ollut suorastaan vähäistä verrattuna edellisiin aaltoihin.

Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan deltavariantti leviää yhtä tehokkaasti kuin vesirokko ja näyttääkin nyt siltä, että korona tulee tarttumaan ajan myötä kaikkiin ihmisiin. AP uutisoi, että yli 98% koronaan kuolevista yhdysvaltalaisista on rokottamattomia. Vastaavaa uutisointia on ollut myös Suomessa. Rokotteet ovat toimineen erittäin hyvin myös ilmenneitä uusia variantteja kohtaan. Vielä 20 vuotta sitten olisimme oletettavasti menettänee miljoonia ihmishenkiä enemmän (tällä erää kuolleita on globaalisti yli 4,3 miljoonaa).

Koronasta on tulossa rokottamattomien tauti, osalle tappava sellainen. Mitä heikommassa kunnossa tai vanhempi yksilö on, sitä suurempi riski. Taudilta eivät ole kuitenkaan suojassa nuoretkaan, vaan tällä erää Suomessakin tauti pörrää alle 30-vuotiaiden joukossa rokotekattavuuden ollessa siellä vielä heikoin. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä sairaalassa 1900 lasta koronaan liittyvien komplikaatioiden takia.

Pitkittynyt tautiversio voi aiheuttaa ikävää oloa kuukausiksi tai jopa vammauttaa pysyvästi. Ei kuulosta omaan korvaan mukavalta; enkä ole kiinnostunut kokeilemaan onneani taudin kanssa.

Yle julkaisi pidemmän artikkelin taudin leviämisen nykytilanteesta ja se oli lukemisen arvoinen. Ikävimpiä asioita tässä poikkeusajassa ovat olleet salaliittojen, dis- ja misinformaation levittäjät. Koronaviruksesta, sen leviämisestä ja rokotteista on levitetty mitä villeimpiä, mutta täysin paikkaansa pitämättömiä juttuja. Se on aina harmi, että tällaiseen joku harhautuu mukaan ja huonoimmassa tapauksessa menettää jopa henkensä. Fake news on ajan henki ja näyttää siltä, ettemme siitä hetkessä eroon pääse.

Itselleni toinen rokotuskerta on tulossa parin viikon päästä ja sen jälkeen uskallan hieman huokaista helpotuksesta. Ihmiskunta voittaa tämänkin ongelman. Sen jälkeen voimme siirtyä seuraavan pariin.

Yksi terapiani ensimmäisistä kotitehtävistä oli sanoittaa oma arvomaailma. Vaikka se itselle aika selkeä olikin, en sitä koskaan ollut kirjoittanut tai piirtänyt auki. Tulipahan sitten istuuduttua alas ja pohdittua, kuinka asian saisi visualisoitua hyvin. Eikä tämä nyt parissa vuodessa ole mihinkään muuttunut. Kuvittelen näiden arvojen kantavan hyvin pitkään – todennäköisesti läpi elämäni.

Pohjaan elämääni filosofisesti utilitarismiin, eli tähtäimeni on lisätä onnellisuutta – ei vain itseni, vaan ensisijaisesti koko ihmiskunnan. Ihmiskunnan hyvinvointi tuo onnellisuutta sitten itsellenikin. Valitettavasti tämä toimii myös kääntäen, eli ihmiskunnan pahoinvointi aiheuttaa itselle ahdistusta. Ilmastokriisin kanssa ei ole helppoa elää.

Kun olen määrittänyt mitä haluan tehdä, rakennan sen päälle tavat toteuttaa valitsemaani filosofiaa. Itselleni se on naturalistinen maailmankuva (joskus naturistinenkin?). Pohjaan tekemisen faktoihin, etsin totuutta asiasta kuin asiasta ja olen elinikäinen oppija. En näe tarvetta hakea elämääni mitään yliluonnollista tai pseudotieteellistä. En näe, että ne voisivat viedä ihmiskuntaa enää tässä vaiheessa eteenpäin.

Näiden ajatusten jälkeen on helpompi nimetä muutamia asioita, joita konkreettisesti arvostan ja pidän yllä omassa elämässä. Pyrin kunnioittamaan toisia, vaikken olekaan aina heidän kanssaan samaa mieltä. Oras Tynkkynen on tässä suhteen erinomainen roolimalli. Arvostan paljon hänen kykyään keskustella asiasta kuin asiasta provosoitumatta. Tähän liittyen pidän kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina. En näe mitään tarvetta esimerkiksi ajaa politiikkaa, joka tekisi meistä ihmisistä eriarvoisia lain edessä. Samoin arvostan sitä, että ihminen pystyy olemaan luotettava ja pyrin olemaan itsekin luottamuksen arvoinen. Ekologisuuden arvostus nousee päivä päivältä. Ilmastokriisi kasvaa ja meidän täytyy ihmiskuntana tehdä paljon, jotta saamme planeettamme takaisin raiteilleen. Arvostan myös muiden toimintaa kotiplaneettamme hyväksi.

Raittius on oma valintani, enkä millään muotoa edellytä sitä muilta. Itselläni ei vain ole tarvetta alkoholille saati huumeille. Elämäni on huomattavan kivaa ja nautinnollista ilmankin.

Näiden elementtien kautta pyrin rakentamaan elämän, joka olisi hyvä ja toimimaan niin viisaasti kuin suinkaan kykenen. Eivät nämä ole mitenkään helppoja asioita. Monesti menee metsään niin pahasti, että saa tehdä klapeja pitkän aikaa.

Lopulta koen kuitenkin elämässäni vaikuttavan suuren vapauden ja voin nauttia elämästäni. En kuitenkaan koe, että vapaus tai nautinto olisivat millään muotoa itseisarvoja. Utilitarismia voi ainakin jossain määrin pitää itseisarvona, ja jos haluan kiteyttää elämäni arvomaailmaan yhteen lauseeseen, voisi se olla seuraava:

Älä tee vahinkoa / do no harm.

Tai positiivisesti kautta:

Lisää onnellisuutta maailmaan / add happiness to the world.
 

Autoilun sähköistyminen on nyt kovassa nosteessa. Autonvalmistaja toisensa jälkeen on ilmoittanut luopuvansa polttomoottoriautojen valmistuksesta seuraavan 15 vuoden kuluessa. Katsastan tässä blogauksessa kokonaiskuvaa, kuinka suuri osa valmistetuista autoista on sähköisiä 5, 10 ja 15 vuoden kuluttua.

Maailmassa on vaikka kuinka monta autonvalmistajaa, mutta pienten nyrkkipajojen valmistuksilla ei ole juurikaan merkitystä kokonaiskuvassa. Vaikka McLaren tai AvtoVAZ (Lada) valmistaisi huomisesta eteenpäin kaikki autonsa vain sähköisellä voimalinjalla, ei se muuttaisi päästöjä. Sitä vastoin Volvon linjaus lopettaa polttomoottoristen autojen valmistus 2030 merkitsee jo jonkin verran ja Volkkarin panostus sähköiseen alustaan vielä enemmän.

Tarkastelen tässä 20 myyntimääriltään suurinta autonvalmistajaa ja pari muuta sen lisäksi. Seuraavassa on taulukko valmistajista ja myyntimääristä viime vuosina.

* Kaikki myyntimäärät eivät ole suoraan Wikipedian 2017 listasta ja esim. Teslan myynti on vuoden 2020 arvo. Viivoilla (--) merkityt valmistajat ovat osa suurempaa brändiä, esim. Volvon omistaa kiinalainen Geely. Myöskin FCA ja Groupe PSA ova listassa erillään, vaikka fuusioituivatkin taannoin.

Listan valmistajista Toyota, Hyundai / Kia, FCA, Renault, Groupe PSA, Suzuki, SAIC, Geely, Changan, Mazda, Dongfeng Motor, BAIC tai Mitsubishi eivät ole tietääkseni ilmoittaneet mitään siirtymisestä täysin sähköisten voimalinjojen käyttöön. Tulee kuitenkin huomata, että esimerkiksi Geelyn omistama Volvo sitä vastoin on. Sama koskee myös DS:ää ja Miniä.

Iso osa valmistajista on kuitenkin linjannut – mitä erilaisimmilla tavoilla – siirtymisestä pois polttomoottorista. Listan valmistajista Tesla ei tietysti valmistakaan muuta kuin sähköautoja, mutta tällä erää rooli maailman valmistusmassasta on puolen prosentin luokkaa. Kasvu on ollut huimaa, mutta ennen Volkkarin ID.3:sta kilpailua ei ollut juuri ollenkaan. Nyt on.

Ennen vuotta 2025 ei juurikaan mitään alasajoja tapahdu, mutta vuodesta 2025 eteenpäin kaikki Jaguarit ja DS:t tulevat olemaan täysin sähköisiä. Samoin Volvo ei vuodesta 2025 eteenpäin valmista enää kuin täyssähköjä tai ladattavia hybridejä. Nissanin tähtäin on jo hieman aiemmin varustaa puolet myynnistään latausoptiolla ja Honda tarjoaa Euroopassa vain sähkö- ja hybridiautoja. Eli tämän hetkisen tiedon valossa vuonna 2025 noin yksi prosentti valmistuskapasiteetista on sitoutunut tuottamaan vain sähköautoja. Todellisuudessa sähköautojen määrä on moninkertainen tuolloin, sillä esimerkiksi Volkswagen valmistanee 2025 jo miljoonia sähköautoja vuodessa, mutta tämän lisäksi vielä myös polttomoottoreita.

2030 Volvo ei enää valmista polttomoottoreita ollenkaan. Samaan tähtää myös Ford Euroopassa. Volkkari on ilmoittanut lopettavansa uusien polttomoottorien suunnittelun, joten vuonna 2030 VW tuottanee vain sähköautoja. Daimlerin tähtäimessä 50% myynnistä on ladattavia ja BMW:llä 50% myynnistä pitäisi olla sähköautoja. Eli 2030 vain sähköiseen voimalinjaan sitoutuneen valmistuskapasiteetin määrä tulee olemaan jo yli 20%. Todellisuudessa jälleen huomattavasti enemmän.

Tällä erää vuonna 2035 sähköisen valmistuskapasiteetin aste olisi jo yli 26% General Motorsin tuottaessa myös enää vain sähköistä voimalinjaa. 15 vuoden päässä siintävä tulevaisuus on kuitenkin jo niin kaukana, etten itse usko tuolloin enää juurikaan valmistettavan polttomoottoreita.

Oma veikkaukseni on, että 2030 jo suuri osa länsimaista on kieltänyt uusien polttomoottoristen autojen myynnin ja valmistajat ovat myös lopettaneet niiden valmistuksen. EU lienee tämän suhteen johtajan roolissa. Sähköautojen valmistusmäärien kasvu ei ole lineaarista vaan eksponentiaalista ja sellainen tuntuu meidät ihmiset usein yllättävän. Olemme viisaampia jälleen parin vuoden kuluttua yhä useamman valmistajan tuotua julki sähköistymisen suunnitelmiaan. Sähköistymisen ohella myös autonomiset autot valtaavat tilaa, mutta se olkoon toinen tarina.

Päivittelin pitkästä pitkästä aika tietokoneen. Edellisen kerran rakensin uuden koneen 2010 ja 10 vuotta sitten totesin, että "ensi vuonna konepäivitys", mutta sitä ei koskaan tullut tehtyä. En käyttänyt pöytäkonetta juurikaan vuosina 2013 – 2017, vaan alla oli käytetty Lenovon läppäri. Sittemmin ostin käytetyn Lenovon tehotyöaseman pöytäkoneeksi ja päivitin läppärinkin uuteen Lenovoon (tästä voi jonkun kaavan huomata), mutta tuosta Xeon-pohjaisesta työasemasta alkoi lopulta olla mehut loppu, kun 4K-näyttöä löi kiinni ja videota olisi pitänyt jaksaa editoida isosti. Ja kun Jimmsillä oli sopiva emo-prossu-muistit-paketti tarjouksessa, niin laitoin uutta osaa tulemaan.

Nyt pöydän alla hyrrää sitten Ryzen-kokoonpano (en ole muuten koskaan ostanu uutena Intelin prossua). Asensin koneeseen 32 gigaa muistia vain huomatakseni, että 4K-videoiden editoinnissa se käy ahtaaksi, joten tilasin jo 64 gigaa lisää (muistipaikat ovat jo täynnä, joten täytyy raivata vähän tilaa). Näytönohjaimia ei oikein tahdo tällä erää saada komponenttipulan takia, joten tilasin sitä, mitä hyllyssä oli ja kuten kuvassa näkyy, niin Radeon on matalla asennuspalikalla varustettu, mutta sain sen kuitenkin kiinni koteloon…

Kasailin samalla talteen kaiken tiedon, mitä vanhoista koneistani muistin ja tämä nykyinen on nyt 10. pöytäkoneeni, joista kolmea vaille kaikki ovat täysin itse kasaamiani (ja ne Intel-kokoonpanot eivät siis ole). Tämän lisäksi on kaksi läppäriä. Nykypäivänä tietotekniikka ei vanhene kasaan ihan heti, joten koneiden elinikä voi hyvinkin olla jo 10 vuotta. Lenovon työasemani oli valmistettu 2010 ja se palveli vielä tänä vuonna suht ok (24 loogista prosessoriydintä ja 48 gigaa muistia). Tämä nykyinen Ryzen on kuitenkin huomattavasti nopeampi ja tämän kanssa työskentely on yhtä juhlaa. Luonnollisesti mietin taas, miksen päivittänyt aiemmin?

Alla vielä taulukko kaikesta historiasta, mitä oma aateekooharrastus on pitänyt sisälläään. Ainakin muistoja.