Monet kirjoittivat vuodenvaihteessa yhteenvetoja menneestä vuosikymmenestä ja/tai ennustuksia alkaneelle kymmenelle. En itse tuolloin kerennyt mitään puskea eetteriin, mutta ajatuksia oli kyllä, joten pistin homman hautuman.
Sitten tuli korona, jota ei hirveästi vielä vuodenvaihteessa tietenkään ennusteltu ja se muuttaa nyt jo koko vuosikymmenen aikatauluja. Vielä ei tietysti tiedetä, kuinka paljon. Itse käsittelen tässä blogauksessa lähinnä teknologisia ennustuksia (mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita), mutta sivuan myös yhteiskunnallisia ajatuksia.
Hiili
Aloitetaan olennaisimmasta, eli kivihiilen alasajosta ja hiilidioksidipäästöjen saamisesta jyrkkään laskuun. Tässähän onnistuttiin nyt koronan varjolla oikein nopeasti. Ei ollut vaikeaa. Harmi, että talouden lähtiessä taas nousuun, fossiilista polttoainetta palaa entiseen malliin. Tällä erää maailman energiasta noin 20 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla. Sähköstä neljäsosa on tuotettu uusiutuvilla. Sekä aurinkoenergian että tuulivoiman määrät lisääntyvät koko ajan valtavasti, mutta työtä on tehtävä vielä paljon. Alkanut vuosikymmen tuonee entistä ikävämpiä ilmastokriisin konkreettisia ilmiöitä: lämpimämpiä talvia, kuumempia kesiä ja tuhoisampia myrskyjä. Kuvittelisin näiden herättävän ihmisiä äänestämään ilmastosta huoltapitäviä poliitikkoja ja ostamaan CO2-kompensoituja tuotteita.
Vaikka esimerkiksi Skotlanti näyttää mallia ja sulki viimeisen hiilivoimalan jo muutama vuosi sitten, on Kiinalla, Intialla ja Yhdysvalloilla vielä paljon voimaloita auki – ja lisää avataan edelleen. Onneksi panostus on siirtymässä enenevässä määrin uusiutuvaan.
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut parissa sadassa vuodessa 280 ppm:stä (parts per million, miljoonasosa) rutkasti yli 400:n. Ilmakehästä pitäisi alkaa imeä hiilidioksidia pois. Tätä kasvit tietysti tekevät koko ajan, mutta ne myös mädäntyessään vapauttavat hiiltä. Ihminen on kaivanut maan uumenista sekä kivihiiltä että öljyä, joista kertyneet hiilet pitäisi tulevina vuosina saada imettyä pois ilmakehästä. Esimerkiksi Microsoft pyrkii olemaan hiilineutraali 2030 ja haluaa imeä kaiken yrityksen tuottaman hiilidioksidin pois ilmakehästä vuoteen 2050 mennessä. SSAB ilmoitti tammikuussa tuovansa hiilivapaan teräksen jo 2026, kun aiemmin tähtäin oli vuodessa 2035. Teräksen tuotanto tuottaa Suomessakin valtavat hiilidioksidipäästöt, joten tällaiset uutiset ovat loistavia. Tällaista asennetta kaivattaisiin useammalta yritykseltä. Tällä erää on olemassa prototyyppilaitoksia, jotka imevät hiilidioksidia ilmasta teollisesti ja voi olla, että tällä saralla tekniikka kehittyy entisestään ja vuosikymmenen loppupuolella tätä tehdään jo enemmän.
Ruotsissahan uutisoitiin jo 2005, että maa on öljyriippumaton vuonna 2020, mutta siihen ei kyllä päästy. 2030 on lähempänä, mutta kuvittelisin, että todellisesta öljyn kulutuksen marginalisoimista voidaan puhua vasta 2040-luvulla. Toivottavasti aikaisemminkin.
Sähköautoilu
Fossiilitaloudesta eroon pääsemisessä auttaa sähköautoilu. Siinä missä edellinen vuosikymmen toi muun muassa Linuxin jokaisen käyttöön, tulemme tällä vuosikymmenellä näkemään sähköautojen voittokulun. Tällä erää jo yli kymmenen maata rakentaa suunnitelmia polttomoottoristen autojen kieltämiseen lähitulevaisuudessa. Useimmiten ajatus on lopettaa uusien polttomoottoristen autojen myynti noin vuonna 2030. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan vuosikymmenen aikana alamme nähdä polttoaineen myynnin vähentymistä ja jakeluverkoston alasajoa. Samalla sähköautoja voidaan ladata yhä useammassa paikassa. Naapurin Lidliin tuli sähköautojen latauspaikka tuossa taannoin. Sellaisen rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin polttoaineen jakelun aloittaminen, joten muutos on tässäkin suhteen nopeampi toteuttaa, kuin kymmeniä vuosia kestänyt polttoainetta myyvien huoltamoiden rakentaminen. Joulukuussa 2019 sähköautojen myynti ylitti Euroopassa 10 prosenttia, joten tästä on hyvä lähteä rakentamaan 2020-lukua.
Sähköautoilun pioneereja ovat Tesla täyssähköisenä ja Toyota hybridipuolella. Tällä erää Volkswagen-konserni (VW, Audi, Skoda, Seat) panostaa todella paljon sähköiseen voimalinjaan. Valitettavasti VW:n ID.3:n markkinoille tulo on myöhästynyt softaongelmien johdosta. Toyota näytti pitkään veikanneet väärää hevosta panostaessaan vetyyn ja hybriditeknologiaan, mutta sittemmin käännös on tapahtunut täysiä sähköautoja kohti. Tästä viimeisimpänä ilmoitus yhteistyöstä kiinalaisen sähköautoja valmistavan BYD:n kanssa. Muilla autonvalmistajilla on – no hieman kiire saada Teslan etumatkaa kiinni.
Kasvissyönti
Kasvissyönnin lisääntyminen on myös merkittävä trendi, joka tuonee uusia tuulia ihmisten arkeen. Hesburger ilmoitti tavoittelevansa puolta myynnistään vuonna 2030 lihattomista tuotteista. Firma, joka on elänyt vuosikymmeniä sillä, että halpaa lihaa on saatu myytyä ihmisille sämpylän välissä, pistää tavoitteekseen myydä kasvipohjaisia tuotteita lihan sijaan. Tämä on merkittävää. Voimme olla muutenkin kymmenen vuoden päästä tilanteessa, jossa kasvisvaihtoehdot ovat nousseet vahvasti lihan rinnalle, mutta jossa myös keinolihan kustannukset ovat tulleet niin alas, ettei eläimiä ja ilmastoa kaltoinkohtelevalle karjataloudelle ole enää tarvetta. No, ehkemme niin disruptiivista muutosta vielä saa aikaan, mutta alkusysäyksen varmasti. Olen jo vuosia sanonut, että jos minulla olisi karjatila, olisin kiireesti etsinyt bisnekselle uusia muotoja. Lihan kasvatus ei ole tulevaisuuden ala.
Suomalaisten lihankulutus ei juurikaan ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Oikeastaan ainoa merkittävä asia on ollut siipikarjan syönnin lisääntyminen. Viime vuonna lihankulutus kääntyi laskuun, mutta vielä on mahdotonta sanoa, onko käännös pysyvää. Ilmastokriisiä vastaan taistelussa on tietysti tärkeää, että lihankulutusta (varsinkin nautaa ja possua) vähennetään länsimaissa tuntuvasti (esim. 50 tai 90 prosenttia tai sellainen prosenttiluku, mikä itsestä tuntuu luontevalta).
Starlink
SpaceX rakentaa tällä hetkellä Starship:ä kovalla kohinalla, tästä olen kirjoittanut aiemmin. Tämä tulee olemaan ihmiskunnalle erittäin disruptiivinen teknologiapalikka. Avaruuden valloittaminen käynnistynee toden teolla tällä vuosikymmenellä. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa koko planeetan kattavaa Starlink-sateliittiverkostoa, jolla tultaneen tarjoamaan internet-yhteys kaikkialle. Tekniikka ei kilpaile kaupungeissa olevien 5G-tolppien kanssa, mutta se tarjoaa nopean internetin laivoihin, lentokoneisiin, autoihin ja muihin erilaisiin paikkoihin. Tällä hetkellä taivaalla on noin 350 toimivaa satelliittia ja toiminta alkanee Pohjois-Amerikassa, kun käytössä on tuhannenkunta kiertolaista. Lopullisessa rakennelmassa tulee olemaan 10 tuhatta - 50 tuhatta satelliittia. Tämä tulee muuttamaan ihmiskunnan tavan käyttää nettiä siinä mielessä, että vuosikymmenen loppupuolella signaalia pitäisi olla tarjolla aivan joka puolella. Ja samaa tekniikkaa viedään tietysti myös Marsiin ja Kuuhun.
Avaruuden valloitus tulee olemaan alkaneen vuosikymmenen yksi suurimmista asioista. Ihmiskunta palannee kuuhun ja tällä kertaa pysyvästi. Samoin laajennamme reviiriä kohti Marsia ja aloitamme elämisen avaruudessa ja muilla taivaankappaleilla kuin omalla kotiplanetallamme. Kansainvälinen avaruusasema ISS on tuonut paljon tutkimustietoa ja yli 50 vuoden kokemuksemme rakettien rakentamisesta on mahdollistanut, että pystymme vihdoin suuntaamaan avaruuteen.
Geenitekniikat
Mutta millainen ihminen avaruuteen suuntaa? Maapallon painovoima on verrattain suuri suhteutettuna lähimpiin kiertolaisiin (Kuu 17% maan painovoimasta, Mars 38%). Tämä tarkoittaa sitä, että me ihmiset surkastumme avaruudessa ja Kuunkin pinnalla. Marsista emme vielä tiedä tarkkaan, mutta tarvitsemme sielläkin jonkinlaista keinotekoista lisäpainovoimaa. Tällainen on teknisesti mahdollista esimerkiksi asumalla ympyrää ajavassa junassa. Mutta onko se tarpeen? Siinä vaiheessa, kun alamme oikeasti asuttaa Marsia ovat geeni- ja tekoälytutkimus ottaneet taasen muutaman askeleen eteenpäin. Ehkä laji, joka avaruutta asuttaa ei ole enää Homo sapiens, vaan olemme kehittäneet itseämme johonkin suuntaan. CRISPR-tekniikka geenimuuntelussa on mahdollistanut ensimmäiset ihmisen alkion muokkaukset lennossa, jolloin syntyviltä lapsilta on poistettu ominaisuuksia ennen kuin alkio on lähtenyt jakaantumaan. Samoin ihmisen “älykkyyttä” on annettu apinalle ja tämän todettiin parantaneen apinan muistia. Nämä ovat vasta ensimmäisiä askelia geenimuokkauksen saralla ja kuluvalla vuosikymmenellä tulemme varmasti näkemään lisää muokattuja ihmisiä. Toivottavasti myös paljon eettistä keskustelua asiasta. Toisaalta, kun Marsiin menemme ja siellä raskaaksi tulemme ja lastemme selviytyminen edellyttää geenisaksien heiluttelua, voi vanhemmilla olla aikamoinen dilemma edessä. Tässä vaiheessa 2020-luku on kyllä jo jäänyt taakseen.
Kohti tulevaa
Tällaisia ajatuksia nousi ensimmäisenä mieleen pohtiessani kuluvaa vuosikymmentä ja mitä ihmiskunta sillä tulee saavuttamaan. Korona aloitti vuosikymmenen tarjoamalla jotain aivan muuta kuin ajateltiin, mikä heijastunee ihmisten työtottumuksiin ja yhteiskunnallisiin painopisteisiin, mutta tämän lopputuleman näemme vasta myöhemmin. Alkanut vuosikymmen tulee toivon mukaan olemaan kaikesta huolimatta ihmiskunnan paras!