Tässä tuli viime vuonna pyöräytettyä uusi kirjahylly ja tänä keväänä vielä kaksi lisää. Nyt on tilaa ja yhtään kirjahyllyä en rupea enää tekemään. Alkaa maistua hieman puulta. Kai näillä nyt pari vuotta pärjää? Jos tässä jotain innostun rakentamaan niin olohuoneen pöydän. Siihen on jotain ideoita, mutta ajatus ei ole vielä tarpeeksi selkeä, jotta voisi ruveta työstämään.
Pääsin Teslan puikkoihin tuossa ennen pääsiäistä, kun Aino oli sellaisen Vincitiltä aiemmin voittanut viikonlopuksi käyttöön. Ja kyllähän biili maistui! Model S oli selkeästi paras – ja myös tehokkain – auto, jota olen koskaan ruorannut.
Jo ensimmäisestä kiihdytyksestä tuli sellainen olo, ettei polttomoottoria kaipaa alle enää ollenkaan. Pyörille valui sen verran paljon tehoa välittömästi, että tuli kerrankin liimauduttua penkkiin kiinni. Sähkömoottori vääntää, oli kierrokset mitä tahansa, ja sen kyllä huomasi. Ajettavuudessa polttomoottori ei pärjää missään muodossa.
Autona alla oli vanhempi Tesla, joten se ei osannut itse ajaa, vaan täytyi ihan itse kääntää rattia. Olisi ollut mukava päästä koittamaan autopilottia, mutta tällä erää se jäi kokematta. Autolla oli jo työnnetty toistasataatuhatta kilometriä, joten mikään pinta ei suoranaisesti kiiltänyt uutuuttaan, mutta toisaalta mikään ei myöskään ollut rikki, vaan kaikki laitteet toimivat kuten pitikin.
Navigaattori pelasi kuten pitikin ja autossa pystyi soittamaan Spotifyta joko natiivisti tai sitten puhelimesta bluetoothin kautta. Molemmat toimivat ok. Auton viihdejärjestelmän käyttöliittymä olisi kyllä kaivannut vielä säätöä. Nyt hyppäsimme auton puikkoihin lukematta mitään manuaalia ja joku tovi piti kiertää katuja ennen kuin musiikintoiston ja muiden featurejen logiikan hahmotti. Eikä nykypäivän käyttöliittymältä pitäisikään vaatia mitään manuaalin lukemista; sen tulisi vain toimia. Käyttökokemus kosketusnäytöstä ei siis saa täysiä pisteitä.
Tietysti, kun höpistään sähköautoista, tulee puheeksi lataaminen. Alla oli 60kWh:n Model S, eli siis pienimmällä akustolla varustettu malli. Toimintasäde oli sitä kautta myös lyhin, n. 220 km sekavaa ajelua. Kaupungissa pystyy ajelemaan enemmän, motarilla vähemmän. Toijalan absilla on lähin Teslan oma latauspaikka, jossa auton voi ladata ilmaiseksi ja sitä optiota tulikin sitten käytettyä, kun Turussa pyörähdimme. Auto lataantui kivasti sillä aikaa, kun itse kävin vessassa ja söin sämpylän. Turun lähellä Paimion supercharger tuli myös testattua ja tämän lisäksi Turussa Citymarketin ja Ikean latauspisteet (nämäkin ilmaisia). Kaikki toimivat kuten pitikin. Jos oman Teslan hommaisin, niin haluaisin käyttööni suurimman (100kWh:n) akun, jotta matkaa voisi taittaa 400 kilometriä lataamatta.
Summa summarum, jos ostaisin auton, ostaisin sähköauton. Jos haluaisin parhaan mahdollisen saatavilla olevan auton, ostaisin Teslan Model S:n.
Auto autona: 5/5
Auto sähköautona 6/5
Auton viihdepuoli 4/5
Kuvan auto ei ollut ajossa, vaikka valkoinen olikin :)
Kiitos kaikille äänestäjilleni! Ekat vaalit ehdokkaana on nyt takana ja tunnelma on edelleen erittäin positiivinen. Vihreät otti maukkaan vaalivoiton ja astui puoluekentällä uusille urille ylittämällä kymmenen prosentin kannatuksen – ja reilusti. Hyvillä fiiliksin pystyi siis istuskelemaan vaalivalvojaisissa. Tampereella Vihreät saavuttivat 40% kasvun valtuuston paikkamäärässä. Suurimman puolueen paikkakaan ei jäänyt kauas. Jyväskylässä puolue kaappasi johtajan tittelin ja huimaa kasvua tapahtui myös muun muassa Turussa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Yksi suurimmista loikista tapahtui Padasjoella, jossa Vihreät nostivat kannatustaan 17,1 %-yksikköä. Kouvolassa valtuustopaikkoja tuli 200% lisää. Ei huonosti.
Tampereella tuntuisi olevan kokonaisuudessaa nyt pätevä valtuusto. Sanna Marin oli melkoinen ääniharava ja päteväksi poliitikoksihan hän on jo aikoja sitten osoittautunut. Vihreät valtuutetut tulivatkin jo vaalityössä tutuiksi. Hyvältä näyttää!
Omasta ensimmäisestä ehdokkuudesta voisi sanoa sen verran, että kivaa oli. Toivottavasti ei jää viimeiseksi kerraksi. Sain 42 ääntä, mikä oli yli oman tavoitteen. Tarkoitukseni oli alun pitäen jakaa 500 nenäliinapakettia omalla naamalla. Tavara vaihtoi nopeasti omistajaa, joten hommasin vielä toiset 500 nenäliinapakettia. Tuli useamman kerran ostettua Prismasta vihreät nessut loppuun. Onneksi niitä näytti tulevan nopealla tahdilla lisää. Ja tarrojakin sai jostain Etelä-Ruotsista 24 tunnissa Tampereelle. Ei paha.
Nyt kun tietää mitä vaalikampanjan rakentaminen on, niin seuraavalla kerralla voinee sitten tykittää oikein kunnolla ja isommalla tiimillä. Nyt Aino, Mara ja Riksa olivat mukavasti apuna nenäliinojen kanssa. Heille suuri kiitos. Rahallisesti yksi ääni maksoi jotain 14-15 euroa ja ajallisesti noin tunnin. Neljän vuoden päästä kymmenkertainen panostus ja valtuustopaikka irtoaa?
Suomessa on monia vaaleja, joista jokainen eroaa hieman toisistaan. On presidentinvaaleja, eduskuntavaaleja, kuntavaaleja (os. kunnallisvaalit), seurakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja ja tulevaisuudessa vielä maakuntavaalejakin. Miksi sitten kannattaa äänestä kuntavaaleissa?
Valtakunnan mittakaavassa monet asiat päätetään EU-tasolla ja loput sitten eduskunnassa, mutta kunta- ja kaupunkitasolla päättäjät valitaan nimenomaan kuntavaaleissa. Kuntatasolla tehdään myös paljon jokapäiväistä elämäämme koskettavia päätöksiä: mm. minne perustetaan koulu, kuinka paljon opettajia palkataan (eduskunta määrittää maksimiluokkakoot, mutta kunnassa näitä voidaan säätää pienemmiksi) tai mihin kaavoitetaan uusia asuinalueita. Jos jostain puuttuu suojatie, jossain on tie huonossa kunnossa tai nuorisolta puuttuu skeittipaikka, niin näihin ongelmiin ratkaisut löytyvät omasta kunnasta. Kunta voi tarjota lapsille ilmaisen päivähoidon tai nuorille ilmaisen ehkäisyn, jos kunnan päättäjät näin haluavat. Kunnanhallitus voi myös päättää olla remontoimatta homekoulua tai kannustaa ihmisiä liikkumaan.
Kuntatasolla tehdään siis valtavasti päätöksiä, jotka vaikuttavat elämäämme harva se päivä. Näitä päätöksiä tekevät aivan tavalliset(?) kunnassa asuvat ihmiset, jotka on äänestetty valtuustoon. Valta on äänestäjillä.
Minua voi äänestää Tampereella numerolla 271 :)
Tiede-lehti uutisoi vastikään tutkimuksesta, jossa todettiin sukupuolineutraalin avioliittolain vähentäneen itsemurhia Yhdysvalloissa. Mainitsin tästä Twitterissä Pasi Turuselle ja argumentoin sen puolesta, että Aito avioliitto -yhdistyksen ajama agenda haittaa ihmisten hyvinvointia. Turunen ei ottanut tähän mitenkään kantaa vaan julisti, että “SPN-liitot kylvävät tuhoa Ruotsissa”. Hän viittasi toiseen tutkimukseen jossa käsiteltiin naimisissa olevien parien itsemurhariskiä Ruotsissa. Tutkimuksessa vertailtiin samaa sukupuolta olevia pareja eri sukupuolta oleviin pareihin.
Luin nopeasti Turusen linkkaaman tutkimuksen tiivistelmän, jossa ei ollut mitään viittausta Turusen esittämään väitteeseen. Kommentoin tätä Turuselle, johon hän vain vastasi, että Tiede-lehtikö sitten esittää kausaliteetin. Tämän jälkeen Turunen arvosteli ikääni.
Ei Tiede-lehden artikkeli tietenkään riitä tarjoamaan kausaliteettiä. Tässä Turunen on aivan oikeassa. Päätin lukaista molemmat tutkimukset lävitse ja katsoa, mitä niissä oikeasti kerrottiin.
Molemmat artikkelit on julkaistu jufo-luokitelluissa lehdissä, joten perusasioiden, kuten vertaisarvioinnin, tulisi olla kunnossa. Suicide in married couples in Sweden: Is the risk greater in same-sex couples? on julkaistu 2016 ja Difference-in-Differences Analysis of the Association Between State Same-Sex Marriage Policies and Adolescent Suicide Attempts vastikään alkuvuodesta 2017. Molemmat ovat siis tuoreita tutkimuksia. Molemmissa käytetään aineistoina kansallisia data-arkistoja, joista löytyy satojen tuhansien ihmisten tietoja, kyselyitä, kuolinsyitä, etnisiä ryhmiä, asuinpaikkakuntien kokoja ja niin edelleen. Dataa on siis ollut tarjolla perattavaksi.
Turusen linkkaama artikkeli esittää otsikossaan kysymyksen ja artikkeli vastaa siihen aikalailla suoraan ja kiistattomasti: kyllä. Datan mukaan Ruotsissa samaa sukupuolta olevissa avioliitoissa ihminen tekee useammin itsemurhan kuin eri sukupuolta olevien avioliitoissa. Artikkelissa käsitellään dataa aikaväliltä 1.1.1996 – 31.12.2009. Tämä on omaan korvaan vähän jännä, koska Ruotsi salli sukupuolineutraalin avioliiton vasta 1.5.2009. Käytännössä koko tarkasteluvälin puhutaan rekisteröityneestä parisuhteesta. Tutkimus ei kerro miksi itsemurhariski on suurempi, mutta esittelee mahdollisina syinä muun muassa homofobian. Artikkelissa todetaan avioliiton solmimisen olevan hyväksi terveydelle. Ja “on myös evidenssiä, että tämä koskee myös seksuaalivähemmistöjä”. Artikkeli siis esittää juuri päinvastaisia argumentteja kuin Turunen kertoo sen esittävän! Sen sijaan, että sukupuolineutraalit liitot kylväisivät tuhoa, ne päinvastoin parantavat ihmisten hyvinvointia. En tiedä oliko hän itse lukenut artikkelia missään vaiheessa, vai oliko tämä pelkkä heitto sen toivossa, että maalitolppien liikuttelua ei huomattaisi.
Toisessa artikkelissa tarkastellaan Yhdysvaltalaisia nuoria ja heidän taipumustaan itsemurhiin erilaisten lakien alla. Taas kerran otoskoko on satojatuhansia, joten mistään aivan pienestä data-aineistosta ei ole kyse. Datan aikaväli on 1.1.1999 – 31.12.2015. Tämäkin artikkeli keskustelee jo olemassa olevasta tutkimuksesta, jossa puhutaan siitä kuinka samaa sukupuolta olevien avioitumisen kieltäminen vaikuttaa negatiivisesti ihmisiin. Ja käänteisesti, kun avioliitot sallitaan ihmiset voivat mielenterveydeltään paremmin. Tutkimuksessa kerrotaan kuinka sukupuolineutraalit avioliitot sallivissa osavaltioissa oli merkittävästi pienempi riski itsemurhiin lukio-opiskelijoiden keskuudessa. Ja tässä tutkimuksessa todellakin argumentoidaan sen puolesta, että nimenomaan sukupuolineutraalit avioliitot vähentävät itsemurhariskiä. Kausaliteetti löytyy, joskin perimmäinen mekanismi jää vielä hämäräksi.
Molemmat artikkelit painottavat yhteenvedossa päättäjien vastuuta sukupuolivähemmistöistä. Kuten jo aiemmin kirjoitin tutkijoiden keskuudessa on pitkään ollut konsensus siitä, että sukupuolineutraalit avioliitot ovat hyvästä. Aito avioliitto -ryhmä jatkaa oman agendansa ajamista, mutta tieteeseen sitä ei voi pohjata, sillä tutkimustulokset ovat heidän maailmankuvaansa vastaan. Vaihtoehtoisten faktojen maailmassa tietysti kaikki on mahdollista, mutta sellaiseen emme halua vajota.
Kuten jo todettua, haluan ajaa faktapohjaista päätöksentekoa ja kannatan tasa-arvoa. Nämä ovat vaaliteemojani.