Blogi

Tuli piipahdettua laivalla ennen joulua. Edellisestä kerrasta vierähti jo vuosi, mutta muistissa oli kyllä kuinka televisioissa kuvat pyörivät väärillä kuvasuhteilla... No, olikos tilanne nyt sitten yhtään kehittynyt vuodessa? Ei todellakaan.

Laivareissu alkoi sillä, että suuntasimme suoraan leffaa katsomaan, kun tarjolla oli Knight and Day, jota ei kesällä tullut käytyä katsomassa. Nyt oli siihen hyvä aika. Leffaa ei ollut katsomassa kuin 5-6 ihmistä, joten toisten mölyistä ei ollut haittaa. En ole koskaan laivalla leffaa ollut katsomassa ja tämä kokemus jäi kyllä näillä näkymin viimeiseksi. Ensimmäinen pettymys oli valkonkankaan koko. Kai se oli jotain 2-3 metriä leveä. No, eihän siinä, kyllähän siihen nyt kuvaa mahtuu. Seuraava pettymys oli kun kankaalle heijastui Samsungin DVD-soittimen logo. Leffa tuli siis DVD:ltä. Silmä kyyläsi jo logoa, että liekö kuvasuhde nyt oikea ollenkaan ja kun leffa alkoi niin samalla myös varmistui, että leffa pyöri väärällä kuvasuhteella. Olisikohan leffa nyt sitten kuvattu suhteella 2,15:1, mutta kuva puskettii ruudulle kuitenkin 1,777:1 ja ihmiset olivat sitten sen pituisia ne. Luonnollisesti monikanavaääni oli varsin olematon. Kuvakin kulki projektorille analogisia kaapeleita pitkin, joten lähes kaikki oli pielessä. Elokuva itsessään oli kuitenkin varsin viihdyttävä aivotnarikkaan toimintapätkä.

Laivalta bongasin yhden vanhan kuvaputkitelkkarin, jossa kuva oli oikealla kuvasuhteella. Kaikissa muissa kuva on päin arsea. Joko 4:3 kuva oli levitetty laajakuvaruudulle tai laajakuva syötettiin digiboksilta 4:3 ruudulle, jonka kuitenkin sitten laajakuvaruudulla levitettiin. Molempi huonompi. Kaikki päin mäntyä. No mitäpä väliä, eipä humaltunut laivakansa jaksa nipottaa pienistä. Sitä paitsi Viking Linellähän menee oikein hyvin tällä hetkellä eikä voittavaa joukkuetta kannata vaihtaa...

Niin ja laivareissu oli ihan mukava kokonaisuudessaan kyllä.

Linuxin osuus W3Schools-sivustolla ylitti viime kuussa 5 prosentin rajan. Sivustolla oletettavasti vierailee kaltaiseni (ja gurummat) web-kehittäjät, eikä tuo 5% vastaa mitenkään koko maailman Linux-käyttäjien osuutta. Oikea markkinaosuus on edelleen alle prosentissa.

Linux-käyttäjien osuus on kuitenkin W3-saiteilla nousussa ja toivottavasti myös muualla. Oman sivustoni kävijöistä tänä vuonna on 34% ollut Linux-käyttäjiä. Ei nyt varmaan ihan suoraan korreloi oikean tilanteen kanssa, mutta antaa kuitenkin osviittaa siitä ketä täällä pyörii.

Tässä viime aikoina olen kyllä yhä enemmän rakastunut Linuxiin ja siihen ideologiaan, joka Linus Torvaldsilla oli, kun hän aikoinaan rupesi käyttöjärjestelmän koodia kirjoittamaan. Linusista on vähitellen tullut minulle idoli Gesslen ja Colin Chapmanin rinnalle. Aivan jokainen kaveri ei tienaa elantoaan tekemällä juuri sitä mitä haluaa kaikkein eniten. Myönnän suoraan, että olen kateellinen.

Linus kuitenkin sai vakuutettua maailman (no ainakin osan siitä), että kaikkea ei tarvitse myydä. Raha ei merkitse kaikkea kaikessa. Tärkeämpää on intohimo tekemisiään kohtaan. Tästä jos mistä haluan pitää kiinni elämässäni. Rakkaudesta koodiin syntyy paljon parempaa jälkeä kuin isoa rahatukkua vastaan.

Hmm... Ei nyt irtoo tarinaa tän enempää. Jahka saan nuo Linus-kirjat luettua jossain välissä, niin palaan asiaan. Tähän liittyy kuitenkin mainio video Youtubessa. Nyt unille ->

Nythän se sitten varmistui, että turbot tekevät paluun autourheilun kuninkuusluokkaan kaudella 2013. Jo oli aikakin!

Maikkari uutisoi, että parin vuoden päästä ykkösiä työntää 1,6 litrainen nelisylinterinen ahdettu ja kierroslukurajoittimella varustettu pannu. Varmaan tässä kyllä on muitakin rajoituksia kuin kierrosluvut. Turbojen edellisessä esiintymisessä vähän yli 20 vuotta sitten desiä pienemmällä pannulla revittiin kaksi kertaa sen verran kaakkeja irti mitä nykyisistä vaparikoneista ja tulevista turbopannuista irti saadaan. No, oli miten oli, tämä on parasta mitä formuloille on tapahtunut aikoihin.

Uutinen myös mainostaa, että uudet turbokoneet kuluttavat 35% vähemmän polttoainetta, kuin nykyiset vapaastihengittävät V8:t. Tämähän se ahtamisen idea olikin alunperin, kun ne keksittiin. Eli pikemminkin säästetään polttoainetta kuin lisätään tehoja. Nykykielessä turbo on lähes synonyymi tehokkaalle moottorille, vaikka se voisi olla sitä myös pihille koneelle.

Nelisylinterisyys ja 1,6 litraisuus taasen tuo moottoria muuten lähemmäs kansanautoilijoiden voimanlähteitä, joten autoteollisuus hyötynee oletettavasti tästä myös siviilipuolella.

Koneista löytyy tehoja hyvin, joten kilpailut eivät ainakaan tehojen puutteesta latistu ja ainahan on se mahdollisuus, että turbot poksahtelevat, joten näyttävyytäkin mahdollisesti saadaan lisää.

Näin äkkiseltään en keksi tästä kauan kaivatusta sääntömuutoksesta mitään pahaa. Miksei tätä tapahtunut jo 10 vuotta sitten?

Lauantaina pidettiin pienimuotoiset pikkujoulut ja siinä samalla Dynablasterin MM-kisat.

Vieraita saapui Turun suunnalta, Lahden seudulta ja paikalliselta alueelta. Niin ja sitten oli se farmari sieltä jostain. Kinkku tuli valmiiksi vasta myöhemmin illalla, mutta tulikin niin maukas setti, että eipä siitä paljon jäljelle jäänyt illan mittaan!

Samalla ruokailun lomassa pelattiin Dynablasterin MM-kisat. Peli on siis parikymmentä vuotta vanha alunperin Amigalle tehty peli, josta PC-käännöskin löytyy. Kaksi näppäimistöä ja telkkari olivat pelivälineinä, joten homma sujui suht hyvin. Jokainen matsi oli paras viidestä -periaatteella, joten loppupeleissä illan aikan tuli kylvettyä pommi jos toinenkin.

Runkosarjan tulokset olivat seuraavat:

Runkosarjan neljä parasta pelaajaa jatkoi sitten pudotuspeleihin:

Pudotuspeleissä ennakkosuosikit(?) saivat kylmää kyytiä. Lopulta finaalin tulos oli seuraava:

Eli niinhän siinä kävi, että Dynablasterin ensimmäinen MM-titteli matkasi Turkuun, mutta ei hätiä, ensi vuonna on revanssin paikka!

Kaiken kaikkiaan pikkujoulut olivat varsin onnistuneet, näitä täytyy toistekin ottaa. Ehkäpä tammikuussa?

Uuden yliopistolain myötä yliopistot keräävät nyt rahaa niin maan pirusti. Kaikki jotka vain pystyvät lahjoittamaan ovat tervetulleita. Taitaa joka yliopistossa olla jokin lipas, joka ottaa kolikkoja vastaan. Siis oikeasti: kolikkoja. Kuulostaa aika kerjäämiseltä.

Mitä enemmän rahaa kerätään sitä enemmän valtio lyö siihen vielä omiaan päälle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto keräävät aivan tolkuttomasti fyrkkaa ja muut sitten vähemmän - paljon vähemmän (Aalto kerää yksinään enemmän kuin kaikki muut yhteensä...). Ja mitä humanistisempi yliopisto on, sitä vähemmän firmat ovat kiinnostuneet lompakkoaan raottamaan.

Onko se sitten mikään yllätys? Ei Nokia, ABB tai Sonera hyödy juuri yhtään siitä, että jossain takapajuisessa opinahjossa opiskelija voi opiskella filosofiaa, historiaa tai mitä-lie-suomen-kielen-tutkimusta. Nokiaa todennäköisesti kiinnostaa filosofia ihan yhtä paljon kuin Etelä-Amerikasta vastikään löytynyttä uutta intiaaniheimoa kiinnostaa Nokian N8. Eipä sillä, kyllähän insinöörit suunnittelivat kuuraketit ja sukkulat. Meidän kädenjälki näkyy myös vahvasti nykyisessä tietotekniikassa. Kauppatieteilijät osaavat rahastaa millä tahansa huonollakin tuotteella. Energiatekniikan ymmärrys on tällä hetkellä hyvinkin pinnalla. Filosofeista ei puhu kukaan.

Joten missä mennään metsään vai mennäänkö ollenkaan?

Mennään. Vaikka maailma pyöriikin insinöörien rakentamilla härveleillä ja kauppaa käyvät kauppatieteiden maisterit, sivistyksen luovat aivan muut alat. Osa ihmiskunnan mahtavimmista saavutuksista on kotoisin jostain aivan muualta kuin insinöörien käsistä. Oopperat, elokuvat, kaunokirjallisuus, lainsäädäntö, käytettävyys... Näitä riittää. Jos maailma olisi pelkästään insinöörivoittoinen ei näillä asioilla olisi niin merkitystä. Panostamalla tekniikkaan menettää osan sivistyksestä ja päinvastoin.

Muutenkin tämä yritysten yliopistojen lahjonta on aika hanurista. Ei minua kiinnostaisi tehdä töitä Nokian korvamerkitsemää rahaa vastaan. Yliopistojen pitää luoda tiedettä ja teknologiaa, joita yritykset voivat sitten jalostaa omaan käyttöönsä. Yliopisto ei ole mikään markkinapaikka, josta firma voi käydä ostamassa itselleen teknologisen työkalun X hintaan Y.

Tällä hetkellä suomalaisilla yliopistoilla on kolme tehtävää: tehdä tieteellistä tutkimusta, luoda siihen perustuvaa opetusta ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Uusi yliopistolaki tukee näistä ensimmäistä ja sitäkin suoraan firmoille. Yhteiskunnallinen vaikutus jää kyllä taitavasti pois, vaikka se on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista mihin yliopistot voisivat auktoriteettiaan(?) käyttää. Nyt näyttää siltä, että sekin auktoriteetti on ostettavissa tarpeeksi suurella lahjoituksella.