Sivistysyliopisto

Uuden yliopistolain myötä yliopistot keräävät nyt rahaa niin maan pirusti. Kaikki jotka vain pystyvät lahjoittamaan ovat tervetulleita. Taitaa joka yliopistossa olla jokin lipas, joka ottaa kolikkoja vastaan. Siis oikeasti: kolikkoja. Kuulostaa aika kerjäämiseltä.

Mitä enemmän rahaa kerätään sitä enemmän valtio lyö siihen vielä omiaan päälle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto keräävät aivan tolkuttomasti fyrkkaa ja muut sitten vähemmän - paljon vähemmän (Aalto kerää yksinään enemmän kuin kaikki muut yhteensä...). Ja mitä humanistisempi yliopisto on, sitä vähemmän firmat ovat kiinnostuneet lompakkoaan raottamaan.

Onko se sitten mikään yllätys? Ei Nokia, ABB tai Sonera hyödy juuri yhtään siitä, että jossain takapajuisessa opinahjossa opiskelija voi opiskella filosofiaa, historiaa tai mitä-lie-suomen-kielen-tutkimusta. Nokiaa todennäköisesti kiinnostaa filosofia ihan yhtä paljon kuin Etelä-Amerikasta vastikään löytynyttä uutta intiaaniheimoa kiinnostaa Nokian N8. Eipä sillä, kyllähän insinöörit suunnittelivat kuuraketit ja sukkulat. Meidän kädenjälki näkyy myös vahvasti nykyisessä tietotekniikassa. Kauppatieteilijät osaavat rahastaa millä tahansa huonollakin tuotteella. Energiatekniikan ymmärrys on tällä hetkellä hyvinkin pinnalla. Filosofeista ei puhu kukaan.

Joten missä mennään metsään vai mennäänkö ollenkaan?

Mennään. Vaikka maailma pyöriikin insinöörien rakentamilla härveleillä ja kauppaa käyvät kauppatieteiden maisterit, sivistyksen luovat aivan muut alat. Osa ihmiskunnan mahtavimmista saavutuksista on kotoisin jostain aivan muualta kuin insinöörien käsistä. Oopperat, elokuvat, kaunokirjallisuus, lainsäädäntö, käytettävyys... Näitä riittää. Jos maailma olisi pelkästään insinöörivoittoinen ei näillä asioilla olisi niin merkitystä. Panostamalla tekniikkaan menettää osan sivistyksestä ja päinvastoin.

Muutenkin tämä yritysten yliopistojen lahjonta on aika hanurista. Ei minua kiinnostaisi tehdä töitä Nokian korvamerkitsemää rahaa vastaan. Yliopistojen pitää luoda tiedettä ja teknologiaa, joita yritykset voivat sitten jalostaa omaan käyttöönsä. Yliopisto ei ole mikään markkinapaikka, josta firma voi käydä ostamassa itselleen teknologisen työkalun X hintaan Y.

Tällä hetkellä suomalaisilla yliopistoilla on kolme tehtävää: tehdä tieteellistä tutkimusta, luoda siihen perustuvaa opetusta ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Uusi yliopistolaki tukee näistä ensimmäistä ja sitäkin suoraan firmoille. Yhteiskunnallinen vaikutus jää kyllä taitavasti pois, vaikka se on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista mihin yliopistot voisivat auktoriteettiaan(?) käyttää. Nyt näyttää siltä, että sekin auktoriteetti on ostettavissa tarpeeksi suurella lahjoituksella.

Aiheet: 

Kommentit

Itsekin naureskelin yliopistolla ollutta rahakirstua, johon opiskelijat saavat laittaa ropojaan. Jos sillä tosiaan saisi opetuksen tasoa nostettua, voisin kyllä rahaa sinne laittaakin. Nyt tuntuu, että kaiken maailman tohtorit, eli ne ikiopiskelijat, tuhlaavat väkisin saamiaan rahojaan nollatutkimuksiin ja messumatkoihinsa. Siis jumalauta! Vastavalmistuneella diplomi-insinöörillä ei ole juuri mitään mahdollisuutta toimia minään asiantuntijana missään, vaikka kovasti sitä mainostetaan etenkin luennoilla. Koulun strategiaan tuntuu kuuluvan valmistuneiden määrällä rahastaminen valtion kassasta. Tämän jälkeen yrityksiltä rahastetaan jatkokoulutuksilla, että saadaan niille vastavalmistuneille vielä jotain pätevyyksiä toimia yritysmaailmassa. Kyllä nämä pätevyydet pitäisi saada jo opiskellessa!

No saapahan tohtorit jatkossakin heilua kännissä ulkomailla edustamassa.

Ja tämän kirjoitti katkeroitunut opiskelija Myllykoskelta :DDD

Lisää uusi kommentti