Blogi

25. huhtikuuta 2011 - 16.35

Vaikka tässä ei nyt hirveästi ole vappuriennoissa tullut ravattua, niin eilen kuitenkin piipahdin videoimassa KRuisinKia. Tänä vuonna ei Stenu Racing osallistunut, mutta katsotaan josko ensi vuodelle saisi EVO2:n tulille... Ostoskärrit odottavat kyllä häkkivarastossa Wink

Tänään oli Tour De Willmanstrand, joten kävimme polkaisemassa lenkin. Vähän otettiin omia mukaan ja saldona oli 30km ja Parrun haalarimerkki. Niin ja satamassa vielä kevään ensimmäiset pehmikset! Ehkä tämä flunssakin tästä vähitellen lähtee ja fillarikausi alkaa oikein kunnolla.

Alla vielä video eilisistä ajeluista. Ja sen verran korjataan videon ääniraitaa, että eihän Kierto Kanki Racingin rattina olleet papukaijapihdit vaan lukkopihdit...

 

25. huhtikuuta 2011 - 10.13

Kävi jo mielessä, etten kirjoita vaaleista mitään, kun kaikki on jo lässytetty. Kasvi tippui ja se oli sääli, mutta en omalla äänestämiselläni sille tietenkään olisi minkään voinut. Kuitenkin tuli tässä mieleen, että mitenhän eduskuntapaikoille olisi käynyt, jos läpi pääsisivät ne ehdokkaat, jotka saivat eniten ääniä vaalipiirissään. Nythän läpi pääsivät niiden puolueiden, jotka saivat eniten ääniä, ehdokkaat. Ensisijaisesti äänestämme puoluetta tässä maassa.

Koska en ollut vielä törmännyt tällaiseen listaan, niin tein sellaisen:

Puolue Äänimäärällä Suhteellisella äänimäärällä
KOK 43 44
SDP 42 42
KESK 41 35
PS 29 39
VAS 15 14
VIHR 12 10
RKP 11 9
KD 6 6
MUUT 1 1
Yht. 200 200

Eli jytky olisi ollut huomattavast pienempi ja KePu vastaavasti olisi ollut kuitenkin kolmanneksi suurin puolue. Niin ja Kasvikin olisi päässyt läpi...

Syksyinen ennustukseni piti kutinsa siinä mielessä, että Kokoomus nousi kärkeen ja Persut olivat vaalien suurin voittaja. Vihreät eivät pärjänneet ja se oli mielestäni vaalien suurin yllätys. Vaalien jälkeen Vihreät saivat 20% lisää jäseniä, joten kyllä sielläkin jotain tapahtui. Vaalit olivat mielenkiintoiset ja odotan innolla mitä tulee tapahtumaan 4 vuoden päästä. Tämä sama ei toistu, tai jos toistuu, syön hatullisen poliittista rehellisyyttä.

Aiheet:
22. huhtikuuta 2011 - 11.04

Vihdoin ja viimein flunssa alkaa vähitellen hellittää. Viimeiset puolitoista viikkoa on mennyt enemmän tai vähemmän sängyllä ja sohvalla nukkuessa. Ajan haaskausta. Sää on vielä ollut oikein nättiä, joten on jäänyt jo ainakin 100km fillaroimatta. Mutta ehkäpä tässä nyt vapun aikana kerkeää muutaman lenkin heittää. Maanantaina olisi Tour de Willmanstrand ja sinne ainakin on nyt tähtäin. Kerrankin, kun olisi mahdollisuus tapahtumassa polkea, niin täytyyhän se tyypätä!

Fillarit tuli eilen kuitenkin putsattua kesäkuntoon, ettei se enää ole kiinni kuin tästä pirun flunssasta...

Ja toisessa kuvassa komistelee leipä, jonka tein ennen kuin tulin kipeäksi. Suurin osa siitä on syömättä edelleen, kun ei tässä ole oikein nälkää ollut aikoihin. Vähitellen kyllä ruokahalu rupeaa nyt palaamaan. Ihan ok leipä kyllä makunsa puolesta. Kokonsa puolesta ehkä vähän turhankin iso Wink

 

a
a

 

16. huhtikuuta 2011 - 14.24

Ensin Google päätti puskea Chrome-selaimestaan uutta versio ulos muutaman viikon välein. Mozilla Foundation seurasi alkuvuodesta perässä ilmoittamalla, että Firefoxista tulee vielä tänä kesänä vitosversio ulos ja kutonen sitten syksyllä jne. Suurimman laivan käännön teki kuitenkin Microsoft, joka myös julkaisi ensimmäisen kehittäjäversion Internet Explorer 10:stä vai viikkoja ysin ilmestymisen jälkeen.

Miksi näin sitten kävi? Keksikö Google jotain mullistavaa, jonka muut kehittäjät nyt sitten apinoivat parhaan osaamisensa mukaan? Ei keksinyt. Kyseessä on "release early, release often" (julkaise aikaisin, julkaise usein) softakehitysfilosofia, joka on jo parikymmentä vuotta vanha. Linuxia (kernel) on kehitetty tällä filosofialla alusta lähtien ja sitä ovat seuranneet monet muut avoimen lähdekoodin ohjelmat. Loogistahan se oli, että Google rupesi puskemaan selaintaan ulos samalla filosofialla.

On kuitenkin mielenkiintoista, että Microsoft tekee nyt samaa. Redmondin suuri on siis havainnut, että Linux ja kumppanit kehittyvät vikkelämmin kuin sen omilla filosofiolla pusketut softat. Microsoft julkaisee nyt Ie:tä ja osin Windowssiakin huomattavasti nopeammin kuluttujien testattavaksi kuin 90-luvulla. Koodin ollessa kuitenkin suljettua, ei virheiden paikallistaminen ole niin nopeaa, mutta kehitys näyttää kuitenkin saaneen aivan uuden suunnan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

PS. Release early, release often -filosofiasta löytyy enemmän asiaa Eric Raymondin The Cathedral and the Bazaar -artikkelista. Teksti löytyy ilmaisena netistä. Vaikka tästä.

3. huhtikuuta 2011 - 11.33

Ostin ensimmäisen oman tietokoneen keväällä 1998. Olivetti 486SX 25MHz, 4Mt muistia ja muuta rojua epämääräinen kasa. Löysin siihen myöhemmin näytönkin. Kone oli luokattoman huono, mutta hintakin oli sen verran huokea, että pakkohan sillä oli tovi pärjäillä. Seuraavana keväänä ostin Fujitsu-MikroMikon – taas käytettynä. Hinta oli taas huokea ja tehoja vähän yli kaksinkertaisesti ensimmäiseen koneeseen nähden.

Eipä kerennyt taas hurahtaa kuin vähän toista vuotta, kun tuli uutta rautaa alle syksyllä 2000. Tuolloin siirryin Intelin prossuista AMD:n leiriin ja käyttöön tuli 500MHz K6-2. Tuota konetta tuli sitten hissukseen päivitettyä pidemmälle ja muistaakseni kotelon sisältä löytyy lopulta 192 megaa muistia ja muutama giga kovalevytilaa. Parit ihan hyvät näytötkin ostin. Tällä koneella pyörin tovin...

...kunnes taas pyöreästi vuotta myöhemmin vaihdoin alle 600 megahertsisen Duronin. Kotelo pysyi kuitenkin samana tässä vaihdossa. Kesällä 2002 ostin 1,2GHz Thunderbirdin ja samalla rikoin emolevyn, joten sekin tuli uusittua. Muistia koneessa keikkui tuolloin 384Mt. Tällä epämääräisellä kokoonpanolla muutin sitten Lappeenrantaan syksyllä 2004. Ensimmäisen opiskeluvuoden kone palveli hyvin, mutta seuraavana syksynä uusin sisuskalut ja heitin koppaan 1,6GHz Sempronin puolella gigalla muistia. Myöhemmin lisäsin toisenkin puolikkaan.

Sitten kestikin tovi ennen kuin tuli tarvetta uuteen koneeseen. Tai no... tarvetta tuli, mutta rahallista mahdollisuutta ei. Syksyllä 2007 kuitenkin panostin siihen mennessä eniten pelimerkkejä ja uusin sisuskalut oikein kunnolla. 2,8GHz kaksiytimellinen Athlon 64 sai toimia koneen aivoina ja muistiakin oli jo pari gigaa. Kyllä sillä sitten kelpasikin puksutella.

2009 siirryin hyvin palvelleista kuvaputkista litteisiin näyttöihin. Työpöytätilaa tuli kummasti lisää, sekä virtuaalista että fyysistä.

Kesällä 2010 alkoi kuitenkin tuntua, että lisää laskentatehoa kaivataan jälleen, joten oli aika uusia koko paketti: 3GHz Phenom II ja 4Gt saivat jauhaa siitä eteenpäin. Tällä kertaa ostin uuden kotelonkin, jotta sain ilmankiertoa parannettua ja tätä kautta koneen pysymään hiljaisempana. Tuulettimien mökä sai jäädä historiaan. Syksyllä jouduin vielä vaihtamaan näppäimistönkin, kun entinen hajosi. Olihan se ollut minulla yhtäjaksoisesti käytössä keväästä 1999.

Eihän tässä edes kaikkia pienempiä päivityksiä ole lueteltu; niitä nyt sattui 10 vuotta sitten harva se päivä. Nykyään huomattavasti vähemmän. Nyt tulee keskityttyä enemmänkin ohjelmistopuoleen raudalla leikkimisen sijaan. Vanhat koneet ovat kuitenkin edelleen työkuntoisia ja osin käytössäkin. Vähintäänkin kaapissa piilossa.

Niin ja koska tulee seuraava konepäivitys? Jos ei ensi vuonna, niin seuraavana viimeistään.