Blogi

Tämän päivän uutiskatsaus kertoo muun muassa seuraavaa.

Aloitetaan Tietokone-lehden uutisella kuinka Microsoft haastaa Motorolan oikeuteen. Asiassahan nyt ei mitään suurta uutista ole. Kaikkihan haastavat toisiaan oikeuteen koko ajan. Lähinnä rupesin tässä miettimään kuinka uutisen kirjoittajan kädessä kynä on pyörinyt. Kotilainen kirjoittaa seuraavaa:

Motorola on siirtänyt painopistettään Microsoftin alustasta Androidin suuntaan, ja samanlaista liikettä on nähty muillakin valmistajilla. Oikeusjuttu osoittaa valmistajille, ettei Androidin käyttö ole ongelmatonta, ja siihen voi liittyä tämän kaltaisia piilokuluja.

Uutisen olisi voinut kirjoittaa myös toisella tavalla.

Motorola on siirtänyt painopistettään Microsoftin alustasta Androidin suuntaan, ja samanlaista liikettä on nähty muillakin valmistajilla. Oikeusjuttu osoittaa valmistajille, että kun kerran kaveeraat Microsoftin kanssa, niin pääset usein keskustelemaan lakiteitse jatkossa. Open source yhteisö taasen ei niin paljoa jaksa kitistä.

Tuli vaaan mieleen... Kyllä se kynä on miekkaa vahvempi ase.

Toinen huomio tältä päivältä tulee Kauppalehden puolelta.

Sukarin Ideapark-suunnitelmille on painanut jarrua asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok). Vapaavuoren mukaan kauppakeskusten pitäisi sijaita mieluummin Helsingissä tai pääkaupunkiseudun aluekeskuksissa.

En pysty tätä käsittämään, vaikka kuinka yritän tavata. Onko joku oikeasti sitä mieltä, että kauppaa ei enää nykyään saa rakentaa kuin kehä kolmosen sisäpuolelle? Pitääkö venäläisen ostovoiman ajaa Stadiin asti kaupoille? Eikö se nyt ole helpompaa rakentaa se kauppa itärajan tuntumaan ja kerätä ne eurot talteen siellä? Olenko vain liian hölmö ymmärtääkseni tätä? Vastustanko vain liikaa Kokoomusta? Oliko tänään edes maanantai?

Saatan muistaa väärinkin, mutta en aivan hirveästi ole tässä blogissa poliittisia ajatuksia tarinoinut. Aika se on nyt sitten tälläkin.

Aloitetaan vaikka nyt tuosta eilisestä uutisoinnista, että kansanedustajat saavat 8,1% palkankorotuksen. Suomi kärsii lamasta ja valtio joutuu ottamaan velkaa useita miljardeja. Miten kansanedustajat näyttävät suomalaisille mallia? Nostamalla palkkaansa enemmän kuin mitä ”normaalin duunarin” liksa nousee vastaavassa ajassa. Iltalehden weppilukijoista 98% oli tätä vastaan. Isossa-Britannissa hallitus muuten alensi ministerien palkkoja viidellä prosentilla...

Suomi on demokraattinen valtio, eli meillä kansa päättää asioista. 98% kansasta oli palkankorotusta vastaan, mutta silti se palkka vaan nousee. Kansan, jos kenen, pitäisi päättää kansanedustajien palkasta. Oma mielipiteeni on, että kansanedustajan ammatti(?) on kutsumusammatti, eikä siitä tulisi maksaa palkkaa (juurikaan). Toisaalta kansanedustajan työnhän pitäisi olla tärkeintä, mitä voi vain olla, joten olisihan siitä hyvä jotain maksaa. Sanotaan vaikka 2000€/kk ja matkakulut päälle. Ei tietysti makseta siitä, että käydään vähän prostituoitujen palveluja tukemassa – se kun nykyään tapana on. Tarkoitus ei ole mitenkään uhota, mutta jos olisin kansanedustaja, ajaisin ensimmäiseksi sitä, että edustajien palkkaa tiputettaisiin roimasti. No ehkäpä on parempi, etten ole aktiivisesti politiikan kanssa tekemisissä...

Palataanpa vielä tähän kansanvalta-asiaan. En koe, että olisin koskaan saanut päättää mitään, mitä tässä valtiossa tapahtuu. Kyllä se on Katainen ja kumppanit, jotka tätä lafkaa johtavat ilman, että meillä rivikansalaisilla on juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä Arkadianmäellä tapahtuu. Entä, jos meillä oikeasti olisi mahdollisuus vaikuttaa?

Tällaiseen voidaan päästä esimerkiksi suoralla demokratialla, jossa ajatuksena on, että kun tarpeeksi moni ihminen on asiasta jotain mieltä, voidaan järjestää kansanäänestys, joka sitten taas velvoittaa eduskuntaa toimimaan niin kuin kansa haluaa. Eli, jos vaikka 100 000 suomalaista haluaisi kansanäänestyksen kansanedustajien palkasta, olisi sellainen järjestettävä ja eduskunta tämän jälkeen mahdollisesti joutuisi laskemaan – tai miksei korottamaankin – kansanedustajien liksaa. Kuulostaako hyvälle? Niin minustakin. Miksei tällaista ole keksitty aiemmin? No, eihän tämä ole mikään uusi keksintö. Esimerkiksi Sveitsissä toimii suora demokratia.

Entäpä sitten Suomi? Minun on hyvin vaikea kuvitella, että esim. Katainen haluaisi luopua vallastaan, joten eihän kukaan suurpuolueista pidä asiasta mekkalaa. Mutta onneksi on niitäkin, joita asia kiinnostaa. Muutos 2011 ajaa suoraa demokratiaa periaatelausumassaan.

Politiikka erkanee koko ajan ”tavallisesta rahvaasta”. Viimeksi tämä näkyi länsinaapurissa Ruotsidemokraattien saamalla äänivyöryllä. Veikkasin pari vuotta sitten, että seuraavissa vaaleissa suurimmat voittajat ovat Kokoomus, Vihreät ja varsinkin Perussuomalaiset. Vihreistä ei nyt tiedä oikein mitään. Tietävätkö itsekään? Enkä usko enää, että Kokoomuskaan nyt hillitön hitti tulee olemaan, mutta on ihme, jos PS eivät ole vaalien suurin voittaja! Mistä tämä kertoo? Siitä, että kolme suurinta puoluetta ei aja enää kansan asiaa.

Vaalit ovat edessä ensi vuonna. Oletko jo päättänyt ehdokkaasi/puolueen, jota äänestät? Suosittelen vielä miettimään läpi, olisiko Muutos 2011:lla saumaa. Eikä varmasti ole Perussuomalaisten äänestäminenkään tyhmin veto tällä hetkellä. Valta kuuluu kansalle eikä kolmen suuren puolueen pampuille!

Ps. Jos kiinnostaa lukea mielenkiintoinen mielipidekirjoitus Ruotsin vaaleista, niin tästä linkistä jatkunee matka.

No niin, nyt on aikaa höpistä näistä uusista leluista, kun jo mainostin aikoja sitten. Eli elokuussa löysin vihdoinkin aikaa tilata uuden koneen sisuskalut - ja tällä kertaa kotelonkin. Emoa ei vaan Verkkokauppa.com tahtonut mistään löytää, joten jouduin sen vaihtamaan vähän tyyriimpään - joskin kauniimpaankin. Tämän vaihdoksen jälkeen palikat sitten saapuivatkin suht sutjakasti ja pääsin kasailupuuhiin.

Palikat läjään ja kone tulille. Saldona BIOS huuti epämääräistä USB-erroria. Ei luvannut hyvää. Revin koneesta kaikki USB-vermeet irti. Ongelma pysyi. Google suositteli päivittämään biosia ja tarkistamaan, ettei emo ollut oikosulussa mistään. Huokaisin ja revin sisuskalut ulos kotelosta ja kasasin vempaimet ilmavasti lattialle. Kone tulille ja kaikki pelasi kuin Lada pakkasella.

Ongelman syyksi paljastui kotelon takapaneeliin asennettava liitinpaneelin pelti, joka tunki yhden sarakkeensa USB-liittimen sisään ja aiheutti oikosulun. Kerran sitä tällaiseenkin törmäsi...

No, rauta oli kasassa ja siten oli siirryttävä softan puolelle. Asensin koneeseen Kubuntu 10.04:n ja hyvinhän se pelasi, mitä nyt ääntä ei tuntunut tulevan mistään reiästä ulos. Google taas kertoi, että näinhän se tosiaan oli, että pätsiä kaivattiin, mutta kotelon etureunan audioliittimistä ääntä pitäisi tulla - ja tulihan sieltä, kun tarkemmin tutkaili. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt minua ja päivitin Kubuntuni 10.10 betaan. Siinä pelasi emon takaliittimetkin - optista ulostuloa lukuunottamatta. No, piuhaa piti joka tapauksessa vaihtaa, joten tämä ei nyt haittane.

Nyt lauantaina otin sitten tämän koneen ihan virallisesti käyttöön ja asentelin kaikki tarvittavat palikat. Muistankin, että toinen kovalevy on vielä asentamatta... Ja täähän pelaa ku unelma! Rauta on nopeeta ja KDE 4.5 on täyttä ultimaattista mahtavuuden parhautta!

Kyllä nyt kehtaa taas koodata! Neljä ydintä ja neljä gigaa muistia, kaikki tuntuu pelaavan paremmin, nopeammin - jännä juttu...

Eilenhän sitä tuli käytyä taas Imatralla Go-Kartissa vähän kääntämässä rattia kartingin merkeissä. Tarkoitus oli ajaa vain perus 3x10minuuttia, mutta kun sinne tuli muitakin kisaamaan, niin joutuhan sitä sitten uhrautumaan muutamalle extrakierrokselle, kun niin kohteliaasti pyysivät.Saldona oli kaikkiaan joku reilu sata kierrosta ja jälkimmäisen kisan voitto. Tosin ruutulipulle tulin kolmantena spinnattuani, mutta onneksi kisa olikin jo päättynyt edellisellä kierroksella. Muutenkin kesän paras kierrosaika parani ainakin puolellatoista sekunnilla. Paras karting-setti ikinä!

Toivottavasti saavat vielä Lappeenrannan kaupungilta kaavoitukset kuntoon ja siirrettyä radan tänne. Sit vois hommata oikeen kunnon kausikorti.

Ajelujen jälkeen matka suuntasi jälleen Tuen grillille ja maukkaille murkinoille. Ei ole grilliä parempaa.

Olen tässä pidemmän aikaa pohtinut, että pitäisikö tietokoneohjelmien versionumeroinnissa olla jonkinlaista standardia. Jokainen valmistaja tuntuu versioivan tuotteensa oman mieltymyksen mukaan eikä valmistajien välillä ole minkäänlaista verrattavuutta.

Perinteinen tapa numeroida softa on seuraava (käytän desimaalipistettä -pilkun sijaan, kun se tässä softaversiohässäkässä tuntuu loogisemmalta):

0.x kuvastaa sitä, että ohjelma on vielä kehityksen alla, eikä sitä ole tarkoitettu tuotantokäyttöön.

1.0 on ohjelmaversio, joka on valmis.

1.0.x tai 1.0x on pieni - lähinnä bugipäivitys - versiomuutos, joka ei tuo ohjelmaan uusia ominaisuuksia.

1.x on sitten suurempi päivitys, joka tuo ohjelmaan jo uusia ominaisuuksia.

2.0 on sitten seuraava radikaalimpi uusi versio ohjelmasta. Tällöin edellinen versio ei enää välttämättä ole yhteensopiva tämän uuden kanssa.

Jos kaikki käyttäisivät tällaista numerointia olisi helppo nähdä, että missä mennään. Mutta kaikki eivät käytä. Muutama esimerkki: Windowssia on 95:sta lähtien nimetty mitä ihmeellisemmin tavoin: 95, 98, 98SE, Millenium Edition, XP, Vista ja viimeisimpänä Windows 7. Tässä tulee huomata, että Windows 7 ei ole Windows versio 7, vaan se on lähinnä vain nimi. Versionumero on jotain 6.100.xyz.abc. Toisaalta, jos mietitään, että tämä on vasta neljännen sukupolven Windows NT, niin eikö silloin versionumerona voisi pitää nelosta...

Toinen esimerkki on (x)Ubuntu. Käyttöjärjestelmän uusi versio numeroidaan aina vuosiluvun ja kuukauden mukaan. Ensimmäinen versio oli 4.10 (2004 lokakuu) ja uusin on 10.04 (2010 huhtikuu). Ensi kuun kymmenes päivä ilmestyy versio 10.10 (2010 lokakuu). Tätä odotan kyllä. Saattaapi olla paras tähän mennessä. Saattaa olla myös olematta. Pieni testi betaversiolla lupasi kuitenkin hyvää...

Betaversio? Mikäs se on? No se on versio, joka ei ole vielä valmis, mutta mitä pystyy jo käyttämään. Esim. versio 0.92 voisi olla betaversio, kun 1.0 olisi sitten valmis versio. Mutta, jos sitä betaa jo pystyy käyttämään, niin miksi odottaa valmista? Tämä onkin hyvä kysymys. Esimerkiksi InkScape piirto-ohjelma on nyt versiossa 0.48, mutta se on ollut jo vuosia täysin käyttökelpoinen. Tuleeko se edes koskaan saavuttamaan versionumeroa 1.0? Ken tietää. Silloin se olisi varmaan jo ohjelma, jolla voi tehdä kaiken mahdollisen (vektori)kuvienkäsittelyyn liittyen.

Toisaalta ei versio x.0 ole myöskään mikään tae valmiista ohjelmasta. KDE 4.0 julkaistiin yli kaksi vuotta sitten ja tekijät jo tuolloin kertoivat, että se on vasta betaversio (vai oliko alpha...), eikä sitä tule ottaa tuotantokäyttöön. Harmi vain, että liian moni otti. Versiosta 4.2.4 tai 4.3 eteenpäin kaikki on toiminut jokseenkin juuri niinkuin pitääkin. Ensi kuussa tulevassa Kubuntu 10.10:ssä on KDE 4.5.

Eli mitä ohjelman versionumero lopulta kertoo? Ei yhtään mitään muuta kuin kuinka ärhäkkäästi uutta versionumeroa tarvitaan markkinointiin ja mahdollisesti rahastukseen. Siinä missä Windows-ohjelmilla pienikin muutos voidaan myydä isolla versionumerolla (MS Officen versionumero menee jo pitkällä toisella kymmenellä...) toiset panostavat versioinnin sijaan markkinoimaan tuotteitaan laadulla (InkScape). Loppujen lopuksi oma käyttökokemus kertoo onko versiomuutos merkittävä ja kannattaako siitä mahdollisesti maksaa - jos maksullisia ohjelmia käyttää.