Ihmiset ovat todella huonoja tilastomatematiikassa. Tällainen kuva on jäänyt itselle lueskellessa somesta koronakeskusteluja tai ihan naamatustenkin jutustellessa. Tämä on sääli, sillä lääketiede – kuten tiede yleensäkin – sisältää paljon todennäköisyyslaskentaa. Käsittelemme suuria data-aineistoja ja muodostamme niiden pohjalta todennäköisyyksiä esimerkiksi sille, mikä on meille hyväksi ja mikä haitaksi. Jollekin yksilöllä tilanne voi olla jotain muuta, mutta näitä johtopäätöksiä ei voida tehdä massadatasta. Rokotteet ovat yleisesti ihmisille hyväksi, mutta jollekin, joka on vaikkapa allerginen jollekin rokotteen ainesosalle, tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
On jotenkin ihmeellistä lukea kommentteja, ettei koronarokotteita kannata ottaa, kun ne eivät estä tautia tai tartuttamista kokonaan. Tämä pätee aivan kaikkien rokotteiden, lääkkeiden, syöpähoitojen, turvavöiden ja muiden kanssa. Mikään niistä ei toimi 100 prosenttisella varmuudella, silti hyvin hyvin harva jättää syöpähoidot välistä (niitäkin kyllä löytyy).
Suomessa on tällä hetkellä (12.2.2022) varmistettuja koronatartuntoja 570 tuhatta. Kuolleita on vajaat 2200. Samaan aikaan rokotteita on maassamme annettu 11 miljoonaa kappaletta ja ymmärtääkseni näihin kuolleita on n. kaksi. Lyhyt matemaattinen lasku: korona tappaa todennäköisyydellä 2200 / 570 000 ja koronarokote 2 / 11 000 000. Tauti on siis 21 000 -kertaa tappavampi kuin rokote. Jotta rokote olisi tautia vaarallisempi olisi Suomessa täytynyt kuolla kymmeniätuhansia ihmisiä rokotteeseen. Kannattaa huomata, että nämä numerot ovat osin vain estimaatteja. Emme esimerkiksi tiedä tarkkaa tartuntamäärää, sillä kaikkia tartuntoja ei testata.
Vastaavaa logiikkaa sovelletaan lääketieteessä paljon. Mikäli jokin hoito on hyödyllisempi kuin sen aiheuttamat haittavaikutukset, sitä kannattaa käyttää. Jos taas hoidosta ei ole mitään hyötyä, vaan pikemminkin haittaa, ei sitä kannata käyttää. Näin siis tieteellisessä mielessä. Tietysti yhteiskunnan tulee vielä maksaa tämä, joten hyödyn täytyy olla perusteltavissa myös yhteiskunnan kustannussäästöillä. Usein näin onkin, sillä terve työkykyinen ihminen tuottaa esimerkiksi verotuloja ja sairas taas lisää kustannuksia.
Ei siis ole mikään ihme, että sairaalat ovat kuormittuneet rokottamattomista koronapotilaista. Ovatko he sitten ihmisiä, joilla todennäköisyyslaskenta ei ole hallinnassa? Sitä en tiedä.
Ymmärrän kyllä, että rokotteet pelottavat. Pelottavat ne itseänikin. Samoin kuin leikkaukset ja verenluovutuskin. Itseäni pelottaa tämän lisäksi moni muukin asia: autoilu, pyöräily ja matkustaminen ylipäätään. Pohdin kuitenkin varsin usein todennäköisyyksiä ja toimin sen mukaan, mikä pienentää tilastojen valossa riskiä onnettomuuteen. Käytän pyöräilykypärää ja turvavyötä. En aja ylinopeutta, enkä kävele päin punaisia. Ja otan rokotteet.