Blogi

Televisio on tällä hetkellä jopa taloutta suuremmassa murroksessa. 50 vuotta se pysyi lähes samanlaisena. Laatikko olohuoneen nurkassa. Ensin tuli vähän väriä kuvaan, sitten signaali digitalisoitiin ja sen jälkeen itse televisiolaitteet muuttuivat kertaheitolla litteimmiksi ja suuremmiksi. Nykyisellään suosituin telkkarikoko taitaa olla jotakuinkin 40 tuumaa, eikä se ainakaan pienenemään päin ole. Vielä neljäntenä muutoksena kuvan tarkkuus on kasvamaan päin. Teräväpiirtosignaalia löytyy nyt jo, sekä antennista että kaapelista ja lähes kaikki uudet tv-sarjat ja lähetykset kuvataan teräväpiirtona.

Mikään näistä muutoksista ei kuitenkaan vedä vertoja sille mitä jakelupuolella tapahtuu. Alkuviikosta tuli pyörittyä Joensuussa ja hotellissa ollessa teki mieli katsella olympialaisia. Alakerran baari oli jo mennyt kiinni, joten satasen finaali katsottiin koneelta suoraan, kun netti jaettiin puhelimesta käyttöön. Tähän ei ollut teknologista valmiutta vielä kymmenen vuotta sitten - eikä edes viisi vuotta sitten. Nyt ohjelmien, elokuvien tai urheilun katsominen onnistuu missä vain mobiilinettiä on tarjolla. Ja mikä tärkeintä ohjelmien katsominen onnistuu juuri silloin kuin katsoja niin haluaa.

Ei nykypäivänä tarvitse istua telkkarin ääressä 19:30-20:00 viisi päivää viikossa, vaan jos kuluttujalla on vaikka keskiviikkona aikaa, niin hän voi katsoa koko viikon salkkarit kerralla. Samoin jos lauantai-illan elokuva tulee liian myöhään, sen voi katsoa vaikka sunnuntaiaamuna. Suoria urheilulähetyksiä lukuunottamatta en näe tarvetta istua telkkarin/tietokoneen/kännykän/tabletin edessä silloin kun televisioyhtiöille sopii, vaan katson ohjelmat silloin kun minulle sopii. Netflix tulee huhujen mukaan Suomeen kohta, joten sen jälkeen mekin voimme nauttia palvelun tarjoamista tv-sarjoista ja elokuvista - juuri silloin kun haluamme.

Ongelminahan näissä on aina tekijänoikeuskysymykset. Isot yhtiöt haluavat kiusata kuluttajia, mutta eivätköhän nekin tässä vähitellen opi, että valta on kuluttujalla. Toisaalta kuluttujapuolella täytyy myös tapahtua sukupolvenvaihdos - en usko, että kaikki vaihtavat katselutapojaan tuosta noin vain. Mutta nuorimmat sukupolvet ovat tähän jo tottuneet, eivätkä he kaipaa nurkkaansa passiivista televisiota. He katsovat viihdettä silloin kun huvittaa ja vaihtavat siitä ajatuksia sosiaalisessa mediassa. Tähän ei perinteinen tv-järjestelmä taivu.

Eli summa summarum. Jos haluaa haaskata rahojaan, niin kannattaa perustaa "perinteinen televisiokanava". Se, jos mikä, on kuoleva teollisuuden ala.

Talouskriisi myllertää Euroopassa jo neljättä (viidettä?) vuotta, eikä loppua näy. Alkukesästä LUTilla oli Sustainable Global Business (kestävä maailmanlaajuinen liiketoiminta) -seminaari, jossa oli muun muassa huippupuhujana Viipuri-palkinnon saanut John Kay. Yleisö sai esittää ryhmälle kysymyksiä ja pääsin itse töräyttämään tilaisuuden viimeisen kysymyksen: "tarvitaanko talouskasvua?" Ryhmän vastaus oli yksimielinen kyllä. Kay tosin toi vahvasti esiin, että täytyy siirtyä materialistisesta kasvusta luonnon ehdoilla tapahtuvaan kasvuun. Sehän näissä BKT-kasvuissa on aina ongelmana, että jos tuhoat luontoa, BKT kasvaa ja sitten kun siivoat sotkusi, niin BKT kasvaa ja vaikket siivoaisikaan, niin BKT ei ainakaan pienene.

Eero Helkkula argumentoi Suomen Kuvalehden blogissa, että ilman talouskasvuakin tulisi osata elää. Loputtoman talouskasvun ajatus on hyvin vaikea omaan ajatusmaailmaani. Se vaatii vähintäänkin sitä, että lähdetään muille planeetoille. Tältä pallolla loppuu myytävät tavarat kuitenkin jossain vaiheessa. Talouden ammattilaisille degrowth ja ilman kasvua eläminen on kuitenkin täysin punainen liina, eikä sellainen tunnu olevan mitenkään mahdollista. Minusta jotenkin on vain hassua elää koko ajan siinä uskossa, että seuraava maksaa ja nyt voidaan elää vähän yli, kun tulevaisuudessa kuitenkin on käytössä enemmän pääomaa. Mikäli Jenkkeihin nyt syksyllä valitaan republikaani presidentti, niin siellä taas ylivarojen eläminen lisääntyy entisestään ja talouskupla ei ainakaan tule pienenemään. Tosin onneksi Obamalla ei tällä hetkellä näytä olevan hätää.

Elämme mielenkiintoisia aikoja (kuten aina). Päädytäänkö tässä täyteen anarkiaan vai pelastuuko euroalueen talous? Ehkä jotain siltä väliltä kuitenkin.

Tulipas nyt sitten tosiaan ekaa kertaa käytyä Meripäivillä Kotkassa. Ihan kiitettävästi näytti jengiä olleen ja sääkin tietysti suosi, joten mikäs siinä oli kaupungilla liikkuessa. Ei mua ne bileet nyt muuten kiinnostaneet, mutta Roxette...

Yllätyin kuitenkin myös positiivisesti, kun tarjolla oli ihan hyvääkin ohjelmaa. Esim. alla olevalla tämän kauden Lotuksen F1-auton replikalla olisi voinut simuloida ajoja. 20 euroa / 3 kierrosta. En ajanut.

Paikalla olivat myös surmanajajat. Häkin halkaisija on 6 metriä ja siellä ajajaan ja ajettavaan kohdistuu noin 5 G:n voima, joten aika rääkkiä on. Saattaapi tuossa pieni vaaramomenttikin olla mukana. Jo häkki itsessään on aikamoinen hitsaustyön näyte, joten pisteitä ropisee täältä.

Areenalla oli sitten äänessä erilaisia bändejä, joista ensin katselin Aikakoneen tunnin setin ja tunnin tauon jälkeen sitten itse Roxetten esityksen. Tässä on aika tarkkaan kymmenen vuotta kulunut siitä, kun Mariella todettiin aivokasvain. Tällä hetkellä esiintymisvarmuus on kyllä jo huippuluokkaa. Jos ei tietäisi, ettei Marie näe kuin yhdellä silmällä tai että motoriikka on kärsinyt ja muistikin on heikentynyt, niin ei sitä helposti huomaisi. Esiintyminen oli todella hyvää!

Eihän Aikakonekaan huono ollut, mutta yleisöstäkin heidän esityksenä jälkeen sanottiin, että "Roxette kuitenkin soittaa ihan livenä", kun soittimia kannettiin lavalle. Onhan siinä eroa, että painetaanko playtä syntikasta vai soitetaanko kaikki soinnut itse. Minuun upposi jälkimmäinen.

Tässä loppuun vielä video surmanajajista. Valitettavasti video nykii hieman strategisilla hetkillä.

Tulipahan tässä väkerrettyä toinen kirjahylly edellisen kaveriksi, kun tuli täyteen. Taitaa tämä kyllä tulla myös varsin nopeasti... Kolmatta odotellessa. Eipä tässä muuta. Enemmän kuvausta ja kuvia täällä.

Kävin eilen nostamassa kerryttämäni s-bonukset. Olen ollut Eekoon asiakas vuodesta 2007 ja nyt kävin hakemassa bonukset, jotka on viidessä vuodessa kertyneet. Taskuun tuli 72 euroa ja 35 senttiä. Eli keskimäärin olen kuukaudessa kerryttänyt bonuksia 1,2 euroa. Kyllä tuli sellainen olo, että on ne vaan hienoja nää bonusjärjestelmät. Jos olisi aikoinaan vaikka ostanut StarCraft II -pelin Prismasta hintaa 54,95 enkä samaan aikaan vaikka Gigantista hintaa 29,90, olisin saannut kerryttää bonuksia 21 kuukautta, jotta ostos olisi kannattanut.

S-ryhmä, rakkautemme ei ole kaksisuuntaista. Eikä varmaan edes yksisuuntaista. Sinä kusetat minua ja minä solvaan sinua. Siitä on hyvä asiakkuussuhde tehty!