Blogi

Kuva

Viime viikko tuli reissattua konferenssimatkalla Venetsiassa. Siitä olikin melkein 20 vuotta, kun edellisen kerran on tullut istuttua lentokoneessa. En kyllä hirveästi edellisestä lentelystä muista, mutta sanon silti, että systeemit ovat muuttuneet niistä ajoista.

Reissu oli kyllä ihan onnistunut. Konferenssi meni "ihan ok" ja jäi sitä aikaa käydä vähän kurkkimassa kaupunkia vetten päälläkin. Hotellilta oli sinne 10 kilometriä matkaa, joten junalla suuntasin nähtävyyksiä katselemaan. Sää oli oikein aurinkoinen ja sopivan lämmin hupparissa liikkua. Kaupunki oli hienompi kuin elokuvissa ja italialainen pizza oli myös oikein maistuvaa.

Italialainen elämänmeno ei ole alkuunkaan niin kiireistä kuin Suomessa. Jos kävelen Helsingissä minua ohitetaan molemmin puolin, vaikken hitaasti kävelisikään. Venetsiassa kukaan ei kävellyt ohitseni, vaikka pysähdyin vähän väliä kuvaamaan rakennuksia. Minä olin se, jolla tuntui olevan kiire. Suomalaisilla olisi sieltä opittavaa.

Reissaaminen Lappeenrannasta Venetsiaan kesti 16 tuntia ja takaisin yhtä kauan. Amsterdamista tuli ostettua oikein hyvää juustoa tuliaisiksi jatkolentoa odotellessa. Onneksi sää oli kotimaassakin hieman lämmennyt sillä välin, joten pitkätkalsarit sai jättää jo pois käytöstä...

Laittelen jossain välissä hieman enemmän kuvia linjoille.

edit. Lisää kuvia täällä.

Nonnis, Kelan uusin on ulkona. Ajattelin torstai-iltana makoillessani hotellin sängyllä, että kuuntelenpa setin läpi. Ihan vain kokeilumielessä.

Anssi oli myös Ilta-Sanomissa livekeikalla ja vastaili katselijoiden kysymyksiin. Heitin itsekin kysymyksen: miten ruotsalaiset ja suomalaiset pop/rock meiningit eroavat? Anssi totesi (poliittisen korrektisti), ettei kovin paljoa seuraa länsinaapurin menoa, mutta koki, että he olivat ABBAn ansiosta meitä edellä, mutta takaa on tultu aika kovaa rinnalle. Gyllene Tider julkaisi myös uuden sinkun tuossa viikko sitten, mutta tuntui, että Kelan kuuntelu voisi olla parempi veto. -Kadutaan sitten jälkikäteen, jos tarveta ilmenee, ajattelin.

Heitin napit korville, Spotifyn tulille ja pään tyynylle. Levoton tyttö oli saanut omassakin päässä suupielet kääntymään ylöspäin ja netissä arvostelut levystä olivat lähinnä pohdintaa, että kuka uskaltaa ensin antaa viiden tähden sijaan kuusi. Lähdin siis kuunteluun tilanteesta, jossa odotukseni olivat jo vähän turhankin korkealla.

Levy (voiko digitaalisesta äänitteestä puhua levynä?) alkaa Maitohapoilla-biisillä. Kertsin pyörähtäessä tulille alkoi minusta tuntua, että tämä levy saattaa oikeasti olla Kelan paras. 

Kiekon kolmantena biisinä korviin hyppää Kaatua kuin puu. Biisi toimii. Taustalla on jonkin verran kasarisyntikkaa, josta tulee fiilis, että tätä voisi olla vielä vaikka vähän enemmänkin. Vaikka sävellykset ovat aika vahvasti erilaisia kuin Kelan aiemmilla levyillä, ovat sanoitukset edelleen taattua Anssia. Ehdottomasti näitä fanitan ja yritän matkia parhaani mukaan myös omassa tuotannossani.

Miten sydämet toimii? pärähtää radioihin toisena sinkkuna, enkä yhtään ihmettele syytä. Jos äsken kaipasin hieman lisää kasarimenoa, niin tämä biisi tuo sitä. Käsittämättömän hyvää riimiä kyllästettynä vahvalla kasaribiitillä. Voiko biisiä enää laittaa paremmaksi?

Kyllä voi. Levyn keskeltä pärähtää Levyhylly pelastaa. Jo alusta mukana on niin vahva tunnelma, että jos kirjoittamisen sijasta puhuisin tätä juttua, ääneni murtuisi tässä välissä. Iho on kananlihalla, jalka polkee peittoa ja käsi takoo sängyn reunaa. Kun saksofoni (onhan se? En mää näistä soittimista mitään tiedä) pärähtää tulille, on korvaorkku taattu. Tämä biisi todellakin räjäyttää pankin! Anssi Kela on albumi, joka on enemmän kasaria kuin kasari itse - ja sanon tämän pelkästään hyvällä. Kaverilla on oikeasti intohimo tätä hommaa kohtaan.

Ei levystä nyt enää mitään muuta pysty kirjoittamaan, eikä tarvitsekaan. Tässä mutkassa on kuusi luotia. Piste.

Kolmiulotteinen tulostus on ollut pinnalla tällä viikolla. Tekniikka ja Talous kertoi kymmenen syytä 3D-tulostimien yleistymiseen. Perään YLE uutisoi, kuinka lääkärit olivat korjanneet potilaan kalloa tulosteella. Kuvittelisin lukeneeni tänä vuonna uutisen tulostetusta virtsarakosta, mutten löydä sitä mistään.

Eihän lääketiede tietenkään ole ainut tieteen ala, joka hyötyy tulostamisesta. Kaikki hyötyvät. Kuten T&T:n uutinen asian ilmaisee, kolmiulotteinen tulostaminen voi mullistaa koko teollisuuden. Miksi lähteä etsimää tavaraa kaupasta, jos sen voi tulostaa itse?

Thingiverse tarjoaa vapaita tulostettavia malleja vaikka mistä asioista Batmanin logosta tuoleihin. Paraikaa suunnitellaan myös muun muassa tulostettavia taloja.

Lääketiede on kuitenkin yksi mielenkiintoisimmista tieteenaloista. Olisi vähintäänkin mielenkiintoista päätyä tilanteeseen, jossa pettäneet sisäelimet voitaisiin helposti ja edullisesti korvata tulostetuilla korvikkeilla.

Niinkuin yleensä tällaisissa tilanteessa, uusi teknologia yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä ja aliarvioidaan pitkällä. Seuraan kuintenkin kehitystä suurella mielenkiinnolla. Yksinkertaisen tulostimen osat maksaisivat muutaman satasen, joten voi olla, että jossain välissä tulee investoitua.

Tuomas Enbuske kirjoitti viime kesänä pamfletin Ajatusten alennusmyynti - yhdeksän helpointa hokemaa taloudesta (sen voi ladata vapaasti tästä). Teos käsittelee kapitalismiin kohdistettua - pääosin - asiatonta kritiikkiä. Luin tarinan vihdoin ja viimein tammikuussa sairaana ollessani. Loppupeleissä teos ei ollut hullumpi, mutta ei tässä puhuta mistään timantistakaan.

Tarina alkaa Tuomaksen kirjoittaessa "populismissa asioita nimenomaan ei perustella". Tämä teos ei juurikaan asioita perustele, mutta ei se suoranaisesti pamfletissa ole vaadittuakaan. Se kuitenkin tiputtaa heti pohjan lopputarinalta. Vai voidaanko väittämät "kapitalismi on hämmästyttävin koskaan olemassa ollut ihmisten yhteistyön malli" ja "kapitalismi on kiistatta tuottanut eniten hyvinvointia tähän maailmaan" niellä purematta? En minä ainakaan.

Ehdottomasti teoksen mielenkiintoisin ajatusleikki on ruuan tuotannon ja terveydenhuollon vertailu. Sosialistisissa maissa valtio tuotti molemmat ja molemmista oli niin sanotusti pulaa. Suomessa valtio tuottaa terveydenhuoltoa ja ruuan tuottavat markkinavoimat. Ruuasta ei ole pulaa, mutta kunnalliseen hammaslääkäriin saa jonottaa kuukausitolkulla. Entä jos markkinavoimat hallitsisivat myös terveydenhuoltoa? Omat kokemukset yksityisestä terveydenhuollosta (YTHS, Suomen Terveystalo ja Mehiläinen) ovat vain positiivisia. Ei jonoa, vaan nopeaa ja laadukasta palvelua. Voisiko koko asian jättää markkinavoimien armoille?

Toinen asia, jota Enbuske pohtii on koulutus. Hän kuitenkin sanoo, että "maksullinen koulutus tuhlaisi järjettömästi yhteiskunnan resursseja". Tätä ei juurikaan perustella, mutta olen samaa mieltä. Koulutuksen tulee olla ilmaista ja tasa-arvoista kaikille. Asiat ovat kuitenkin pohtimisen arvoisia. Voisiko yksityinen yliopisto rakentaa bisneksen niin, että opiskelu olisi ilmaista, mutta myös laadukkaampaa kuin meidän Suomen yliopistoissa, joissa opettaminen on "pakollinen paha"? Entä jos yritysmaailma rahoittaisi tällaisen koulutuslaitoksen ja saisi vastapalveluna todella rautaisia ammattilaisia? Ei ehkä enää mene sitten termin yliopisto alle. Mutta ehkä AMK:n?

Olen ollut aika vannoutunut vasemmiston edustaja, mutta en kiellä kapitalismin merkittävyyttä. Olen sitä mieltä, että Suomen valtio tuottaa aivan liikaa työpaikkoja tähän maahan. Kokisin, että olisi tehokkaampaa pistää monta palvelua vapaille markkinoille. Rautatieliikenne yhtenä näistä. Valtion rooli tulisi pikemminkin olla perusturvan luojana (mitä se lieneekin?) ja kehityksen ohjaajana. Esimerkiksi siis siinä mielessä, ettei fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisättäisi tai autojen turvallisuutta vähennettäisi. Valtio estäisi kapitalismin mahdolliset ylilyönnit.

Alankohan kuulostaa jo ihan "Teemulta"? Wink En minäkään ole taloustieteilijä...

Palatakseni vielä Enbusken peflettiin, olihan siellä ihan käsittämätön aivopierukin. Ladasta kirjoitettiin "maamme myydyinpänä automallina". Kyseessä on kuitenkin ihan automerkki.

No, tällaista tälla kertaa. Seuraavalla kerralla jotain muuta.

Tässä on nyt muutama vuosi tullut ravattua erilaisissa hieronnoissa, fysioterapeuteilla ja jumppailemassa. Vaikka niskaa jumittelee edelleen jonkun verran, niin on tässä toivon mukaan jotain jäänyt käteenkin.

Kaksi tärkeintä asiaa, jotka tulee muistaa ovat ryhti ja nukkuma-asento. Niin tietokoneen ääressä kuin kaupan kassajonossa ollessa pää pitää olla pystyssä, eikä sen saa antaa retkottaa miten sattuu. Tästä minulle puhuttiin yli vuosi sitten ja opin sen sitten jo viime syksynä...

Sitten nukkuminen. OMT fysioterapeutti ilmaisi asian viime viikolla seuraavasti: "Jos nukut mahallasi, niin se on oma vika, jos niska ja hartiat on kipeät". Tästäkin minua varoiteltiin viime syksynä. Tajusin asian viime perjantaina. Sain koekäyttöön myös Tempurin tyynyn. En tiedä onko tämä kyseinen tyyny meikän juttu, mutta jonkun Tempurin tyynyn kyllä hommanen. Pitää nyt viikon testi käydä ensin läpi, mutta ei näitä tyynyjä kyllä turhaan kehuta. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin nukkua joko seläällään tai kyljellään - pää hyvän tyynyn päällä.

Toivottavasti tässä ollaan menossa kohti parempaa. Tällä hetkellä ei ainakaan tunnu, että pahempaan olisi menossa. Kopautanpa puuta.