Aina välillä on tullut mieleen, etten ole osannut kirjoittaa mitään Riitan poismenosta. Ei ole vain tullut sellaista tunnetta, että tämä juttu on se mitä haluan sanoa.

Rajat kiinni!
huutaa maahanmuuttokriitikko
Ei halua yhtään raiskausta tähän maahan
mutta
toivoo, että suvakkihuora raiskattaisiin
oppisi tavoille
saatana
Rasistin tavoille.
Ei hyväksy rasisti anarkistien riehumista
kuitenkin
toivoo vastaanottokeskusten polttoja
Kaksinaismoraali
saatana
Rasistin työväline.
On huolissaan ihmisten olemisesta ja hyvinvoinnista
mutta

Tuskainen tuntemus
vaivaa mieltä
Ei päästä pinteestä
ottaa omakseen
Pelko pieni
suureksi kasvaa
Ottaa hallintaansa
miehen kokonaan
Missä majailee
ratkaisu ongelmiin?
Missä on
vastaus kaipuuseen?

Onnellisuus
tuo hetki tuskan ja ärtymyksen välillä
Liikaa
jos sitä saa
ei pienistä iloista enää
nauttia osaa
Vajaaksi
jos se jää
ei elämä tunnu enää
yhtään miltään
Onnellinen
mä hetken olla tahdon
ja kohta taas
uudestaan

♫♪♬♪♫♪♬♪♫♪♬♪♫♪♬♪♫♪♬♪♫♪♬♪
The warm feeling when I think of her
The happiness from her smile
She's so classic, she's so style
She's all I ever wanted, all I need
But...

Do you know how to kiss a girl?
Do you know it for sure?
Have you ever thought about it 
Have you really gone it through

The warm breath, the look in her eyes
It reminds me, it makes me fly
She's the sun, the summer breeze
Light in the winter, the one to keep
But...

Olemme kahden
lumipyryssä
Katson silmiisi,
katson syvälle silmiisi
Niin syvälle, että näen
lämmön.
Liekin palavan,
merkin rakkaudesta
Siitä, että välität
minusta
Omasta rakkaastasi.

Ylioppilaslakin saamisesta tuli kuluneeksi 10 vuotta. Tuntuu suurelta, mutta toisaalta myös kuin, että se olisi tapahtunut eilen. Eipä sitä nyt hirveästi enää muista niistä ajoista - noin niin kuin yksityiskohtaisesti. Ohan tähän kymmeneen vuoteen mahtunut vaikka mitä ja nyt tuntuu, että seuraaviinkin vuosiin saattaa mahtua kaikenlaista.

Lueskelin Feliksin hyviä runoja ja tuli mieleen itsekin puskea ulos jotain. Liittyikö tämä nyt sitten johonkin?