Lupasin tuosta uusimmasta Kubuntusta kirjoitella jotain mukavaa tai vähemmän mukavaa, joten nyt on sen aika. Sain uuden työkoneen alle ja siihen oli tarkoitus laittaa uusin Kubuntu-versio, vaan eipä oikein onnistunut. Asensin ensin Ubuntun ja siihen KDE:n ja kaikki pelasi varsin hyvin kunnes tökkäsin koneeseen toisen näytön kiinni ja yritin saada sitä konffailtua toimimaan. Ei vaan toiminut ATIn ohjaimella - ei sitten millään. Xineraman käyttö kaatoi järjestelmän heti. Ilmeisesti xrandr korvaa xineramaa ja nyt xinerama-tukea oli tiputettu jo pois. Eipä tuo kyllä xrandr:nkään kanssa ruvennut toimimaan.
No kun ei kerran 9.04 toiminut, niin ajattelin palata 8.04:n pariin joka on toiminut joka koneessa, vaan eipä toiminut sekään. Asennuslevy ei onnistunut käynnistämään installeria. 8.10 Ubuntu hyppäsi lopulta sisään. Tämän jälkeen ongelmana oli saada oikea työpöytä vielä alle. KDE 4.1 oli käyttökelvoton, joten 3.5.10 tai 4.2 olisi ollut hyvä. Jälkimmäinen ei vähällä vaivalla loikannut kyytiin, mutta kolmosen sain toimimaan, joten sittemmin koneella pystyi jo töitä tekemään. ATIn näytönohjaintyökalutkin toimivat oikein hyvin vanhemmalla (K)Ubuntun versiolla, joskaan eivät ne - vielä - nVidian vastaaville pärjää.
KDE:stä sen verrran vielä, että 4.2 rupeaa vähitellen lunastamaan niitä lupauksia, jotka jo 4.0:n kanssa ilmassa pyörivät. Itse en ymmärrä miksi 4.0 piti julkaista edes ulos, se olisi voinut olla ihan hyvin jokin beta ja 4.1 RC-versio ja vasta 4.2 olisi ollut ensimmäinen virallinen julkaisu. Kannettavassa pyörii tällä hetkellä 9.04 Kubuntu ja onhan se kyllä ihan kiva. Langattomalla en päässyt "sekunnissa" nettiin, joten siitä miinusta. Kai sitä pääsisi jotenkin, jos vain huomaisin, että mitä piti painaa. Myöskään K-menun kehitys ei minua vakuuta, mutta ehkäpä sinnekin parannusta vielä tulee...