Blogi

Nyt tuntuu olevan suht okei kuosissa Linux. Virtuaali Winukka (Paint Shop Pro, Starcraft...) voisi olla ihan hyvä vaihtoehto vielä, mutta kyllä tällä nyt jo töitä tekee.

Jaba kaipaili vistaan tuota screenshottien suoraan käyttö mahdollisuutta. Se on kyllä ihan hyödyllinen työkalu... itse kaipaisin kuitenkin Linuxiin sitä, että kun painan print screeniä, niin pystyisin liittämään kuvan gimppiin ilman, että sitä pitäisi välillä tallentaa levylle. Tälle hetkellä tuo ei onnistu. Gimppi ruksuttelee kymmeniä sekunteja ja ilmoittaa, ettei leikepöydällä ole kuvamateriaalia. Toisaalta, jos otan kuvankaappauksen vain tiestystä osasta ruutua, niin tällöin homma pelaa. Liekö tämänkin sitten aiheuttanut kahden näytön käyttö...

Jaba mainitsee myös, että Winukan installeri on mennyt eteenpäin, mutta ei osannu format nappula alustaa vääränlaista osiota. Eipä se osannut Kubuntukaan asentua suoraan enää versiossa 7.04 tyhjälle osiolle. Edellisiä versiota asentelin nätisti, 7.04-> ja tyhjä osio piti määritellä /-osaksi - vai mikä se oli... No vähän mutulla tulee, kun näistä on jo aikaa yli vuosi, mutta ei se helppoa ole täällä pingviinipuolellakaan. Jos ei Vista antanut valita asennettavia ohjelmia (9X winukat ainakin anto, XP:stä en nyt muista), niin Ubuntoko antaa? "Normiasennus" klikkaamalla livelevyn install kuvaketta työpöydällä, ei kyllä anna minkäännäköisiä valintoja asennettavista sovelluksista - tai sitten olen aivan puusilmä (ei mikään ihme tietysti).

Windowssissa kryptiset virheilmoitukset? Totta, mutta kyllä Linuxissakin valitettavat usein ilmoitus "... has crashed." tulee tutuksi. Kumpi sitten on informatiivisempi? Ja sekä niin winukassa että Linuxissa tuppaa usein käymään niin, että ohjelma yksinkertaisesti vain katoaa jättämättä mitään viestiä jälkeensä. Itselleni käy tätä useammin Linuxissa kuin XP:ssä. Amarokki tästä hyvänä esimerkkinä.

En tiedä vielään toimivatko mountatukset kunnolla, mutta pari päivää sitten kone ilmotti buutattessa, että pitäisi olla jonkinmoinen kovalevy kiinni, ilman ei jatkoille lähdettäisi. Liekö sitten vikana ollut löysällä ollut johto, mutta kaikkien piuhojen läpikäynnin jälkeen kone käynnistyi, eikä ole sen jälkeen valitellut mitään. Toivottavasti vika oli siinä ja saan nyt käyttää rauhassa mountattujakin osioita. Numlockin käyttäytyminen on myös mystistä. Ensiksi: mitä hyötyä näppäimistön numeronäppäimistöstä on, jos sitä ei käytä numeronäppäimistönä? Pelaa Nethackiä? No niin, eli käynnistettäessä haluan, että numlock on päällä. No biosistahan sen saa laitettua päälle, klik, mutta kappas kummaa, eihän se olekaan Linuxissa päällä. Winukassa on. Vähän aikaa pohdin ja törmäsin KDE:n näppis/hiiri-asetuksissa numlockin tilan asettajaan. Säädin sen laittamaan numlockin päälle käynnistettäessä. No yllätys oli suuri, kun seuraavana päivänä ei näppäimistössä palanut, anteeksi loistanut, yhtään lediä. Tarkistin heti, etten vain ollut ruksinut väärä vaihtoehtoa. En ollut. Pienen tarkistelun jälkeen hämmästys oli vieläkin suurempi, kun numlock olikin todellisuudessa päällä, mutta ledi ei hohkannut. Nappulan painaminen sytytti ledin ja poisti numlockin käytöstä... EI näin!

En ole myöskään koskaan tykännyt pitää tehtävävalikkoa muiden ohjelmien päällä. Miksi sitä tarvisi pitää? Käynnistävalikko on auennut ctrl+esc tai windows-näppäimellä (näillähän on se hiuksen hieno ero [ainakin 9X:ssä]) ja ohjelmasta toiseen vaihdetaan alt+tab-yhdistelmällä. KDE:llä en kuitenkaan ole vielä löytänyt (enkä nyt aivan hirveästi ole etsinytkään) keinoa, jolla saisin K-valikon aukenemaan. Alt+F1:hän tuon tekee, mutta jos ikkuna on valikon päällä, ei valikko aukene. Sääli, tiputtaa taas vähän käytettävyyspojoja, mutta vastahan tässä ollaan ensimmäistä kertaa aikuisten oikeasti käyttelemässä Linuxia.

Nyt on siis vähän yli viikko oltu täyspäiväinen Linux-käyttäjä ja windowssiin paluuseen ei vielä ole ollut tarvetta. Settlerssi ja StarCrafti kyllä himottelevat, mutta ehkäpä saan ne pyörimään buuttaamatta winukkaan.

Etteikö tää kirjottelu oo ihan mukavaa hommaa, mutta onkohan tästä ihan tulossa tapa?

No kuitenkin, kerrotaan nyt taas vähän pingviininäkökulmaa. Näyttäs nääs siltä, että Firefoxin lagaaminen on historiaa. Joku päivitys on ilmeisesti tullut. No hyvä vaan, ei tarvi stressata siitä enää :)

Asensinpa vaihteeksi toiseenkin koneeseen Kubuntun. Siinä missä Turun serkun koneen fontti oli aivan liian suuri, oli nyt vuorossa sitten se toinen ääripää. Käytin näyttönä FullHD-telkkaria ja jotteiko jo normifonttikin olisi hieman pieni vähän kauempaa katottuna, niin asennuksessa käytössä ollut noin 3-4 pisteen fonttikoko oli kyllä jo hieman liian pieni luettavaksi. Mikä näistä asioista tekee niin vaikeita? Luonnollisesti kirjautumisikkunassa oli tämä sama minimalistinen fontti :)

Mutta jotteiko positiivistakin. Posti kantoi dvi-hdmi-kaapelin ja conax-mooduulin telkkariin. Kyllä nyt taas kehtaa (asentaa Linuxia telkkarilla...) ja pääsee tuosta kuumana käyvästä digiboksista eroon. Ja kun vielä voipi telkkaria käyttää näyttönä siellä ja täällä, niin pystyin siirtämään 21” rohmunäytön vekka ”keittiön” pöydältä. Tuli paljon avarampaa :)

Innostuin tässä koodailemaankin. Piiitkästä aikaa jotain omaa pientä projektia kasailen. Tällä kertaa tarkoitus olisi oppia tuota olio-ohjelmointia hieman paremmin. Samalla kattelen josko jQueryllä sais tehtyä jotain hienoja käyttöliittymäkikkareita. Sen näkee sitten, että tuleeko tästä mitään vai eikö, mutta ihan harrastuspohjalta lähdetään.

Täytyy näin ruokapuolellekin antaa vinkkiä välillä. Olen ihan paprikan lumoissa tällä hetkellä! Todella mahtavaa täytettä niin leivälle kuin pannullekin, suosittelen <3

Jospa kävis nukkumaan, kun ei tästäkään mitään valitusvirttä tullut :)

Jatketaanpa vähän tarinaa pingviini valtakunnasta. Aloitetaankin näköjään sillä että OO.orgin Writerissä pelaa suomen kielen oikoluku. Enkä ole mitään edes tehnyt. Tämä on positiivinen asia, jotain hyvää tässäkin päivässä.

Mounttasin toissapäivänä (liian vaikea sana oikoluvulle...) tai eilen NTFS-osioita kyytiin. Homma meni aika helposti fstabia muokkaamalla. Graaffista "welhoa" en saanut toimimaan. No kuitenkin kun tänään meinasin alkaa tehdä töitä, niin eipäs ollutkaan levyt mountattu. Tarkistin fstabin sisällön; oli kuosissa. Buuttasin koneen ja kappas mounttaukset pelasivatkit. Olipas jännä... Ajattelin vielä varmistaa, että pelaavat pysyvästi ja buuttasin uudelleen. No kappas, eiväthän ne enää olleetkaan käytössä. Tässä vaiheessa alkoi jo vähän "hymyilyttämään"... No buuttasin taas... Ja KYLLÄ! Osiot olivat taas mukana! Ja viidennen buuttauksen jälkeen eivät. Tässä vaiheessa huusin kirosanan rauhallisella, mutta voimakkaalla äänellä.

Poistin sitten fstabista sinne lisäämäni rivit ja klikkasin graafisella "welholla" levyt kuntoon (hahmotin miten se toimii, vaikka ilmeisen buginen onkin(?)). Kaksi sain kuosiin, kolmatta en. No jääkööt se nyt tulevaisuuteen. Musiikki soi joka tapauksessa.

Joten tähän väliin tulee minun tulevaisuuden veikkaukseni: Seuraavaan kymmeneen vuoteen ei ilmesty käyttöjärjestelmää, jolla oikeasti pystyisin hoitamaan helposti ja stressittömästi haluamallani tavalla työni ja huvini, piste.

Mikä eniten tässä häiritsee on Kubuntun hitaus verrattuna Windows XP:hen. Firefoxilla tabin vaihto kestää yli sekunnin (pikakokeilu: Operalla hieman nopeampi). Tästä ilmeisesti kiitos hitaasti toimivalle kahden näytön tuelle. Kahden näytön käyttö aiheuttaa myös seuraavan ongelman. Kun siirrän ikkunan toiselle näytölle, häviää se tehtäväpalkista kokonaan(!). Alt+tab kuitenkin reagoi molempien näyttöjen ikkunoihin ihan ok. Mikä asian kuitenkin tekee kiusalliseksi on se, kun toisella näytöllä olevan ikkunan erehtyy pienentämään tehtäväpalkkiin. Sitä ei sen jälkeen enää saa mistään takaisin, vaan prosessi on tapettava... Sekin pitää vielä huomauttaa, että alt+tab ei tuo mitään valikkoa esiin käytettäessä kahta näyttöä. Tämä nyt on kosmeettinen haitta, mutta haitta kuitenkin.

Mitä järjestelmän raskauteen tulee, niin käynnistyksessä syntyy vähän yli sata prosessia. Huomattavasti enemmän verrattuna XP:hen (50-60), mutta käyttikset ovat ideologialtaan niin erilaisia, joten tämä vertailu oli turha. Kuitenkin, nyt kun kirjoittelen tässä Writerilla kuuntelen musaa Amarokilla, pidän Firefoxia auki ja aMSN hoitaa meseverkkoon liittymisen, on prossun kuormitusaste noin 20% ja koko ajan tasaisessa nousussa. Windowssissa vastaavassa tilanteessa kuormitusaste on noin 1% Alla on kuitenkin ihan pätevää rautaa Athlon 64 X2 5600+ 2Gt ja GeForce 8600GT. Jopa tämä kirjoittelu lagaa hieman, kun näppäimen painallukset tulevat pienellä viiveellä. Varmaan auttaisi, jos toisen näytön ottaisi pois käytöstä... *huokaus*.

Toinen jännä ominaisuus on tuo aMSN ja X. aMSN ei ehkä ole niitä parhaiten koodattuja ohjelmia, varsin yksisäikeinen, hieman hidas... mutta saisi se silti toimia Linuxissa yhtä nopeasti kuin Windowssissakin. Mieluusti haluisin tietää, miten ei-käytössä olevan työpöydän ruudulla pyörivä animoitu mesehymiö voi viedä 20% prossutehoista?

Summa summarum: En ole vaihtanut vielä takaisin XP:n tuttuun ja turvalliseen maailmaan, katsotaan nyt vielä tovi, josko tästä olisi työympäristöksi. Pelipuolella OpenArena pelaa ihan hyvin kyllä ;) Ja pasianssi on tuhat kertaa Winukan versiota parempi :) Kuhan vain nopeus (kahdella näytöllä) olisi kuosissa, niin voisin vähän tyytyväisempi olla...

Kuukausi sitten kaipailin parempia käyttöliittymiä. Mielenkiintoista, että semmoinen osin jopa löytyi. Asensin nimittäin uusimman Kubuntun ja siihen Compizin. Asennus ei ollu sieltä helpoimmasta päästä kuitenkaan...

Olen tässä pari vuotta testaillut Kubuntua vähän väliä, mutta kertaakaan se ei ole vielä Windowssia päihittänyt - valitettavasti. Jotenkin tullut osteltua vähän Linux-yhteensopimatonta rautaa, joten asennus on täytynyt aloittaa antamalla asennusohjelmalle "noapic"-lippu, jotta asennuksen saisi edes käyntiin. Tällä kertaa tuo oli vain hieman vaikeampaa, nimittäin i kirjaimen painaminen ei tuottanut mitään merkkiä ruudulle(!). Pikaisen sohlaamisen perusteella kaikki muut napit pelasivat, paitsi i ja 1. Tosin numeronäppäimistön ykkönen toimi ja sain i:n aikaan painamalla alt+105. Heräsi kuitenkin kysymys, että kuinka monen Linux-ensikertalaisen matka olisi jäänyt tähän? Jos ei olisi jo jäänyt noapic-lipun löytämiseen...

Asennuskin jämähti kerran, mutta lopulta työpöytä oli esillä. Nvidian ajurit kehiin, satunnaista klikkailua ja 2 näyttöä toimi! Tämä oli ensimmäinen kerta, joten sitä parani juhlia. Tosin kahden näytön tuki ei toiminut vieläkään aivan niin hyvin kuin Windowssissa. Riittävän hyvin kuitenkin. Toinen pitkään mietityttänyt asia on virkistystaajuudet... En ole mitenkään tahtonut saada 1280x960@85Hz resoa aikaan. Nvidian ajureiden asennuksen jälkeen reso kuitenkin löytyi. Ja tarjolla oli virkistystaajuudet: 54, 56, 60 72 ja 99 hertsiä. Eihän siinä hyvä mieli tullut... Laitoin 99Hz... Näyttö kertoi virkistystaajuuden olevan 60Hz, vaihdon 72Hz, toimi, mutta se oli liian vähän. Kokeilin vielä sitten 60Hz ja sekin pelasi. Harmitti kun 85Hz oli hävinnyt jonnekin matkalle. Rupesin jo miettimään, että pitäisikö xorg.conffia vilasta ja puukotella, mutta syksyllä edellinen asennus oli antanut sen jälkeen kernel panicia, joten jätin sen. Painoin piruuttani vielä 54Hz kehiin ja kappas näyttö olikin 75Hz:ssä tilassa! Kokeilin heti perään 56 hertsiä ja ruudulle kuva piirtyikin 85 kertaa sekunnissa, halleluja! Windowssissa ei ole mitään tällaisia ongelmia ollut, mutta on Linuxikin onneksi kehittynyt, mutta silti.. Oikeesti hei... 85=85 ja 56=56, jooko?

Ajattelin sitten tyypätä Compiziakin. Muutaman tunnin klikkailun ja googlailun jälkeen kuutio pyöri ruudulla. Ja jos minulta kysytään, niin kyllähän oli nätti! Ja sanoisin, että parantaa käytettävyyttäkin. Pidin. Harmi vaan, ettei se toiminut KDE:llä alkuunkaan tarpeeksi hyvin - saati, että kaksi näyttöä olisi enää toiminut niinkuin olisin halunnut. Osa efekteistä vaati myös windows-nappulaa, eikä tässä näppäimistössä semmoista ole, enkä löytänyt mistään vaihtoehtoja, että olisi voinut vaihtaa. No, Compiz on kyllä tulevaisuutta, ihana vekotin <3

Turun serkun kannettavaan tuli myös vuoden tauon jälkeen laitettua uusin Kubuntu. Tällä kertaa näytön resoluutio meni kerralla oikein (Intelin piiri) ja äänenvoimakkuuden säädöt toimivat näppäimistöltä suoraan, joten kehitystä todella oli tapahtunut. Kuitenkin... ensimmäisen buutin jälkeen kirjautumisikkuna näytti tältä (edit. linkki rikki). Ja taas mietin, että tällä ei kyllä nobokäyttäjiä kosiskella... Lopulta kooklasin tarpeeksi, jotta sain kirjaimet kohilleen.

En tiedä onko eroa kde/gnome-puolella vai missä, mutta 6.06 Ubuntu mounttasi ntfs levyt automaattisesti, mutta mikään muu asennus ei näin ole tehnyt. Sääli. Mitä tästä jäi käteen? Kirjoitan tällä hetkellä Winukassa, mutta vaihdan kohta Linuxin puolelle ja säätelen Compizin pois päältä (toivottavasti onnistuu, eikä mikään hajoa...) ja koitan alkaa tehdä töitä. Paljon on kehitystä tapahtunut, mutta paljon saisi vielä tapahtua. Esimerkiksi: pidän tehtäväpalkkia näytön yläreunassa, mutta KDE heittää sen noin kerran pari viikkoon alareunaan. Voisi olla heittämättä. Tein työpöydälle pikakuvakkeen Konquerorille, joka lataa automaattisesti omat asetukseni (miksi tätä ei voinut tehdä suoraan mistään valikosta?!?), kopioin kuvakkeen tehtäväpalkin pikakäynnistyslueelle ja kappas eihän se toiminutkaan siellä enää. Tästä tulee muuten mieleen, että tahtoisin oikeasti hyvän tiedostoselaimen. Paras mitä tähän mennessä olen käyttänyt on Windows 98:n Explorer. Totteli aika hyvin kättä. Konqueror ei tottele (ja on raskas!), mutta löysin Thunarin, ihanan pieni ja nätti. Harmi vain, että se ei osaa esim. antaa hiiren oikealla korvalla tiedostojen pakkausvaihtoehtoa. Kaipa senkin sinne jotenkin saisi... No ihan hyvällä fiiliksellä tässä mennään kuitenkin - kosketusnäyttöä ja sormiohjausta odotellessa... Ps. voisin vastaavanlaisen valitusvirren kirjoitella Drupalistakin, mutta jääkööt toiseen kertaan.

Juhannusta puskee kohta. Mara on tulossa taas hellimään ja sitähän tässä ootellaan kuin kuuta nousevaa ;) Vaikka sääennusteet eivät ihan parasta keliä olekaan näyttäneet, niin paljon kivoja suunnitelmia on kyllä. Hyvä jussi on tulossa, ihaan varmasti :)

Formularintamalla Kubica näytti, että Bemarin nousu jatkuu, enkä ihmettelisi, vaikka Puolaan menis toinenkin voitto vielä tällä kaudella. Seuraavat kisat sais kyllä mennä Räikköseltäkin hyvin. Radat ei ainakaan ole huonoja Kimille ja Ferrarille, joten innolla odotellaan.

Töitäkin puskee. Kohta pitäs alkaa kandiakin kirjottelemaan ja voipi olla, että syksyllä pääsen harkkapitäjäksi, joten hyvältä näyttää.

Nörttipuolella kaipuussa on kyllä toimiva ja käyttäjän ehdoilla pelaava käyttöliittymä/-järjestelmä. KDE:ssä on paljon parannettavaa... Jos edes saisin tiedostoselaimen, joka olisi edes yhtä mukava kuin Windowssin explorer? Konqueror on lähinnä, mutta ei sekään tunnu oikein omalta. Windows-puolella on paljon sanomista, eikä tarjolla ole tarpeeksi asetuksia säädettäväksi. Linux-puolella ne taas ovat usein liian vaikeasti säädettäviä. Ilman konsolia saisi pärjätä.

Oli miten oli, mutta Voyagerin 2. ja 3. tuotantokausi on kyllä ollu hyviä ja kohta haen postista neljännen. Kaiken lisäksi uudelta Sonyn 40" ruudulta leffaelämyksetkin ovat nouseet uusiin sfääreihin.