Ihan vaan tuli mieleen, että kun numerodataa on tarjolla, niin niistä saa kyllä aikaan ihan mitä vain mieleen juolahtaa. Eiliset vaalitkaan eivät menneet persuilta niin vallan hyvin. Voisi suorastaan sanoa, että huonosti.
Kyseessä ei siis ole vertailu alkuvuoden pressanvaaleihin vaan edellisiin ei-henkilövaaleihin, eli eduskuntavaaleihin. Numeroitahan ne vain on.
Ylen Kari Haakana kertoo blogissaan, kuinka Jenkeissä on nyt sallittu tietokoneen ohjaamat autot kahdessa osavaltiossa (Kalifornia ja Nevada). Eli autoa ei enää aja ihminen vaan tietokone. Tämä siis ei ole enää science fictionia, vaan ihan todellista totta. Autoja on vielä tietysti aika vähän, mutta määrä ei varmasti tule ainakaan vähenemään.
Tätä kun peilaan Netflixin ja Spotifyn mukanaan tuomiin elämäntapojen muutoksiin, jään miettimään, että mikä on tulevaisuuden ihmisen statussymboli? Aiemmin musiikkipiireissä arvostusta saattoi saada sillä, että omisti vaikkapa tuhansia levyjä ja joitain oikein harvinaisiakin - tai hyllyssä oli tuhansien elokuvien kokoelma. Samoin on tietysti hienoa sanoa hiekkalaatikolla, että "meidän isälläpäs on mersu ja teillä vain fordi". Onko tilanteessa, jossa tietokone ajaa sitä autoa, merkillä mitään väliä? Saati, että omistaa itse sen auton, eikä se ole vaikka itseajautuva taksi, joka tulee paikalle kättä heilauttamalla. Edes kännissä kaahailulla ei voi enää päteä, kun tietokone noin niinkuin periaatteesta on aina selvinpäin.
"Ostin muuten 80 tuumaisen television" on ihan hyvä pelin avaaja, mutta mitä tapahtuu tilanteessa, jossa paneelin koko ylittää huoneen seinäpinta-alan? 200-300 tuumaisessa paneelissa on jo sovittamista. Mistä se sosilaalinen status sitten haalitaan, jos materiaalilla ei voi enää brassailla? Joskus kauan aikaa sitten ihmisillä ei ollut vielä rahaa käytössään ja arvostusta sai esimerkiksi osaamalla kalastaa tai takomalla hyviä työkaluja. Ihmisen omia taitoja, osaamista ja tietämystä pidettiin arvossaan. Pidetäänhän näitä piirteitä edelleen tietysti arvossa, mutta rinnalla on myös materiaalinenkin arvostus.
Steve Jobsilla oli ilmeisesti jossain vaiheessa elämäänsä asunnossaan vain joogamatto, stereot, lamppu ja teekuppi. Tarviiko sitä mitään muuta? Ehkä Jobs todella oli visionääri ja ymmärsi zen-asioista enemmän kuin moni muu. Kyllä mustakin nyt tuntuu, että täällä on vaikka mitä turhaa roinaa, josta voisi luopua kevyesti. Ehkäpä tässä sittenkin joskus mennään kohti Star Trekissä elettävää maailmaa, jossa omistaminen ei ole se kaikkein tärkein asia. Tai sitten ei. Aika näyttää.
Katsoin äsken Lapsia ja aikuisia -elokuvan ja olihan kyllä hyvä. Yksi parhaimpia suomalaisia, mitä on tullut nähtyä. Elokuvasta välittyi niin elämän vaikeus, parisuhteen hankaluus kuin rakastumisen ihanuuskin. Suosittelen ehdottomasti!
Elokuvan lisäksi uutta oli kanava, jota pitkin sen katselin. Netflix aloitti eilen Suomessa (vihdoin!) ja tulin nyt katsoneeksi ensimmäisen elokuvan palvelusta. Palvelua on nyt mahdollisuus käyttää tovi ilmaiseksi ja tämän jälkeen 7,99€ / kk ja jos vain nyt saan viriteltyä sopivan laitteiston - tai hommaan Netflixiä tukevan telkkarin - niin voisin kuvitella jatkavani tilausta.
Koko jakelumaailma on kyllä murroksessa tällä hetkellä. Olen ollut Spotifyn asiakas kesästä 2009 ja sen jälkeen olen ostanut vain muutaman musiikkialbumin. Lähinnä Roxette-julkaisut. Spotify on niin paljon helpompi. 10 euroa kuussa ja käytössä 18 miljoonaa kappaletta ajasta ja paikasta riippumatta. Netflix ja kumppanit todennäköisesti tekevät nyt saman leffapuolella. Olen keräilijäluonne ja siksi näitä eri sukupolvien hopeakiekkoja on hyllyihin kertynyt satoja ja taas satoja, mutta silti en nyt koe, että minun tarvitsisi omistaa jonkin elokuvan fyysinen kappale. Riittää, että saan katsottua sen erinomaisella laadulla.
Tästä jäin pohtimaan ylipäätään fyysisen tavaran omistamista. Olen ollut aika materialisti, mutta väkisinkin tuli mieleen, että tarviiko olla? Star Trekissä hahmoilla on hyvin vähän omia henkilökohtaisia tavaroita tähtipaatillaan, kaikki sisältö on mahdollista saada "tietokoneelta", joten sille ei ole tarvetta. Ja holokannella voi sitten vaikka rakennella autoja, jos sikseen tulee. Onko tämä tulevaisuutta vai pelkästään scifiä? Ehkä zen-tyyppinen elämäntapa voi olla ihan varteenotettava. Pitää pistää korvan taakse.
Oli miten oli, viihteen ja hyödyllisenkin sisällön nettijakelu on koko ajan kasvamaan päin. Onko Anttilassa enää 10 vuoden päästä myynnissä musiikkia tai elokuvia ollenkaan? Tiedä häntä. Maailma muuttuu joka tapauksessa 
Kesän tavoitteeksi asetin 2000 kilometriä ja tällä hetkellä kasassa on 2007, joten vahvasti näyttää siltä, että B-näytteen puhtauden varmistuessa, voinen todeta onnistuneeni. Varmaan tässä vielä muutama kilsa saattaa tänä syksynäkin tulla, kunhan flunssa vain hellittää.
Helpolla tämä ei nyt kuitenkaan tullut. Pyöräily itsessään kyllä rullasi kesällä oikein mukavasti, eivätkä pitkätkään reissut tuntuneet oikein missään. Imatralla jäi käymättä kyllä tänäkin vuonna, joten se on ensi kesän tavoite #1. Olin kuitenkin elokuussa kaksi viikkoa lähes kokonaan ajamatta, kun hartiakivut olivat sen verran kovat. Sittemmin onneksi pääsin fysioterapeuttiopiskelijoiden lopputyöhön koekaniiniksi, joten jumpaten ovat niskat tulleet paremmiksi. Elokuussa näytti kuitenkin varsin huonolle, mutta todella hyvän syyskuun myötä mittariin tuli tavoitemäärä. Olen tyytyväinen.
Ensi kesän tavoitteena siis Imatralla käynti, yli 100 kilometrin lenkki ja kokonaisajona 2500km, jos niskakipuja ei ole - jos on niin 1500km saa kyllä sitten riittää.
Viimeiset 10 vuotta on naureskeltu, olisiko ensi vuosi se, jolloin Linux löisi itsensä lävitse ja sen markkinaosuus kasvaisi nykyisestä noin yhdestä prosentista. Koko ajan on siis unelmoitu, että Linuxin käyttö kasvaisi työpöytäkäytössä, mutta nykyisessä maailmantilassa koko työpöytäkäytön käsite on hämärtynyt ja suhteellinen käyttö lienee vähenemään päin. Sen lisäksi, että työpöytäkäytössä Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien markkinaosuus on yhden-kahden prosentin luokkaa, on Linux-pohjaisuus valttia palvelinkäytössä (markkinaosuus 50-60%), supertietokoneissa (markkinaosuus yli 90%) ja älypuhelimissa sekä tableteissa (markkinaosuus 20-60% riippuen lähteestä). Kaikkiin näihin numeroihin käytin lähteenä Wikipedian listaamia eri tilastopalveluita. Toiset ovat lähellä toisiaan, toiset vähän kauempana.
Vaivihkaa Linux on siis juurtunut monelle alueelle ja Android-puhelimet ovat olleet jo jonkin aikaa myydyimpiä maailmalla. Tänä vuonna Suomessa myös avoin data on vihdoin ja viimein noussut pinnalle ja maanmittauslaitoskin julkaisi karttoja niin pirusti vapaasti käyttöön. Ja lisää avointa dataa on tulossa koko ajan. Pyrimme tarjoamaan sitä itsekin vielä laajemmalti omassa projektissamme.
Viime viikonloppuna Helsingissä tiimi matematiikan osaajia ja ennen kaikkea innokkaita ihmisiä istuutui alas kolmeksi päiväksi, kirjoitti lukion ensimmäisen matematiikan kurssin kurssikirjan ja antoi sen ilmaiseksi tarjolle kaikille maailman ihmisille. Jos jokin Suomen lukio päättää ottaa kirjan käyttöönsä matematiikan opetuksessa, ei opiskelijan tällöin enää tarvitse ostaa kallista kirjaa, vaan hän voi vaikka tabletillaan lueskella sitä vapaasti. Lisää vapaita ja avoimia kirjoja on tulossa niin matematiikkaan kuin muuhunkin.
Eli vaikkei Linux edelleenkään ole työpöytäkäytössä kovinkaan suosittu, on taustalla oleva avoimuuden filosofia - hakkerin etiikka - vallannut ympäriltämme tilaa vaikka kuinka paljon. Kuka meistä enää haluaisi käyttää vaikkapa maksullista Wikipediaa? Jopa elokuvia tehdään pikkuhiljaa täysin avoimilla työkaluilla ja itse elokuvakin tarjotaan eteenpäin täysin avoimella lisenssillä. Tämä oli jotain, mistä Linus Torvalds haaveili julkaistessaan Linuxin ensimmäisen version vuonna 1991. Avoimuus ja vapaus, näitä asioita tulee arvostaa jatkossakin.
Jos tämäkään vuosi ei ole Linuxin, niin on se mielestäni vähintään Linusin ja avoimuuden filosofian.