Gyllene Tider oli 80-luvun alussa käsittämätön ilmiö Ruotsissa. Jos sille etsii jotain vertailukohtaa, niin kotimaassa Dingomania pääsee lähelle ja maailmanmittakaavassa täytyy sitten jo puhua Beatlesistä. En ole suoranaisesti koskaan fanittanut bändiä samalla tavalla kuin Roxettea tai Gesslen soolotuotantoa, mutta kyllähän Gyllene Tiderillä on kasapäin loistavaa materiaalia. Sommartider, När vi två blir en, Flickorna på TV2 ja Gå & fiska! - jos nyt muutaman loistorallin halua nimetä. Gesslen tekemät biisit ovat Gyllene Tiderin muodossa erittäin helposti lähestyttäviä. Ei Sommartiderissä ole kovin salaperäistä sanomaa ole takana. Ihan puhdasta poppia se on.
Sittemmin bändi hajosi 80-luvun puolessa välissä, mutta palasi takaisin eloon kymmenen vuotta myöhemmin Halmstads pärlor -kokoelamalbumin myötä. Albumi on tähän päivään mennessä myynyt yli 600 000 kappaletta. -96 bändi heitti myös Återtåget-kiertueen ja seuraavan kerran bändi aktivoitui 2004 julkaisten uuden albumin Fin 5 fel ja heittäen kiertueen puolelle miljoonalle fanille.
Nyt on taas aika uuden albumin ja kesäisen kiertueen. Dags att tänka på refrängen on Gyllene Tiderin seitsemäs studioalbumi, jos Konstpaus lasketaan mukaan ja se on näistä kaikista paras - jos Konstpausia ei lasketa mukaan. Albumi kuulostaa vahvasti siltä, että se olisi tehty jo 30 vuotta sitten ja tämä on vain positiivinen asia. Se myös kuulostaa nimen omaan Gyllene Tideriltä, eikä Gessleltä, kuten edellinen albumi.
En tiedä kannattaako tässä lähteä biisejä erikseen erittelemään, koska tämä on mielestäni kokonainen albumi, jonka kaikki biisit ovat hyviä. Voisin kuvitella kuulevani niistä ihan minkä tahansa kesällä livenä. Ehkä mainitsen kuitenkin Tiden är en dåre med banjo -kappaleen. En kuitenkaan banjon takia vaan Göran Fritzonin Farfisa sähköurkujen. Käsittämättömän hyvää biittiä! Soittopeli toimii biisissä kuin biisissä jopa paremmin kuin 80-luvulla.
Gyllene Tider ei paljon balladeista panosta, eikä tälläkään levyllä ole niitä kuin yksi, Lyckopiller. Konserteissa en oleta myöskään kuulevani kuin När alla vännerna gått hem -balladin vikana biisinä. Muuten mennään isolla vaihteella, eikä nysväillä!
Dags att tänka på refrängen on hyvä albumi, suosittelen. 4/5.