On tässä jo tovi pitänyt tarinoida taas aiheesta halpa ja hyvä. Nyt sitten sen verran aikaa, että lässyttelen tästä tovin.
Ostin keväällä pöksyt - itse asiassa kahdet. Tai no, tarkemmin kun miettii niin kolmethan niitä oli. Ensimäiset oli Leviksen 501:t ja seuraavat oli Euromarketin halpispöksyjä (piti ostaa kahdet, kun toiset oli liian isot ja toiset vähän tiukat...). Levikset kustanti Sokoksella 85€ (S-bonus) ja Euromarketin pöksyt oli alennuksessa 20€ kappaleelta. Sivuhuomautuksena todettakoon, että on jonkun verran vaikeaa löytää farkkuja. Kriteereitä oli vain kaksi: mustat ja napeilla. Taas joku ihme muoti-ilmiö, että pitää pöksyjen olla vetoketjulla... Euromarketin pöksyt ei täyttäny kumpaakaan kriteeriä.
No oli miten oli. Kun halpis pöksyjä sovittelin, niin tavoite oli, että jos ne kesän kestää niin hyvä on. Huhtikuun viimosella viikolla otin pöksyt käyttöön. Heinäkuussa niitä paikattiin ensimmäisen kerrran ja nyt alkaa haaroista vetelemään viimosiaan. 4 kuukautta ovatten olleet käytössä. Leviksiä ajattelin käyttää ainakin kolme vuotta.
Lasketaan taas, matikka kun on kivaa. 20€ (oikea hinta oli tosin yli 30...) puolen vuoden välein (pyöristän tätäkin) housuihin vai 85€ kerran kolmessa vuodessa? 120€ vai 85€? Kummallista on tämä maailman meno.
Oli miten oli, niin kyllä näille halpispöksyille sen verran meriittiä täytyy antaa, että pirun hyviä ovat jalassa olleet ja hyvin ovat palvelleet. Harmi vaan, että hajoavat. En kauppojani kuitenkaan kadu.