Blogi

Roxette ilmoitti eilen, että livenkonsertointi loppuu välittömästi ja kesän kiertue on peruttu. Marien lääkäri on kehottanut lopettamaan kiertämisen, joten se oli nyt sitten tässä. En itse kerennyt vielä ostaa lippua kesän Suomen keikalle Jyväskylään.

Päällimmäinen tunne on onnellisuus näistä kaikista vuosista, joina bändiä on saanut käydä katsomassa livenä. Viime kesän Vaasan keikka eturivissä seisten oli mahtava lopetus tälle putkelle. Olen saanut nauttia hyvästä musiikista ja tutustua muihin faneihin, joten olen ollut etuoikeutetussa asemassa :) Valtava hatunnosto joka tapauksessa Marielle viime vuosien jaksamisesta!

Uusi albumihan Roxettelta tulee kesäkuussa, joten ei tässä tyhjän päälle tipahda. Sitä ei nyt sitten tiedä, onko kymmenes albumi Good Karma myös duon viimeinen. Toivon, että ei ole, mutten myy maitani vaikka näin olisikin.

Sitä paitsi ehkäpä Gyllene Tider heittää kiertueen taas 2019?

Anssi Kela on vetänyt konserttisalikiertuetta tässä kevään mittaan ja eilen oli vuorossa rundin suurin keikka Tampere-talolla. Päädyin yleisöön. Alkuvuodesta laitoin keikan takaraivoon kategoriaan “todennäköisesti menen”, mutta se jotenkin unohtui sinne. Onnekseni Kela muistutti muutama viikko sitten Facebookissa lippujen alkavan olla jo melkein myyty, jolloin pikaisesti nappasin itselleni ruudun.

Löysin Kelan uudestaan 2013, kun artistin nimeään kantava albumi tuli ulos (En kyllä muista Anssia koskaan hukanneenikaan?!?). Olen kaveria kuunnellut Mikan faijan BMW:stä lähtien, joskin Aukio meni aika vahvasti ohi, mutta onneksi Spotify on pelastanut tässä suhteen ja koko tuotanto on helposti kuunneltavissa. Kuudesta studioalbumista alkaa irrota rallia jo sen verran, ettei samoja biisejä ole pakko soittaa koko ajan.

Eilinen ilta alkoi parilla lämmittelybiisillä, ja täytyy todeta, että Kelan versioima Radio Gaga iski kiloampeerin voimalla! Ilta oli valmis alkamaan.

Ensimmäinen tunti mentiin akustisesti ja tauon jälkeen puolitoista tuntia tykitystä sähköisillä laitteilla. Herranjesta, että sai nauttia kaksi ja puoli tuntia mahtavista soundeista! En valita, en todellakaan.

Jotain olisin kuitenkin tehnyt toisin. Ensimmäinen veto oli Miten sydämet toimii? – siis akustisesti. Koska tämä biisi on tällä hetkellä ehkä henkilökohtainen suosikkini, olisin halunnut kokea tämän täydellä sykkeellä vasta aivan viimeisten rallien joukossa. Myös Levyhylly pelastaa olisi ollu kiva lisä soittolistalla. Toinen asia, joka omaan korvaan tärähti, oli loppupuolen ylipitkät sovitukset. Kitarabattlejen ja soolojen sijaan suosisin itse laulua, mutta tämä on ihan makukysymys.

Tampere-talolla tietysti jokaiselle on istumapaikka, mutta konsertin lopussa en nähnyt yhtään ihmistä istumassa, vaan viimeiset 4-5 biisiä jengi tanssi, lauloi ja bailasi täysillä. Ja niin ja mikä jengi? Itse olin sieltä nuoremmasta päästä. Ikähaitari oli teinistä eläkeläiseen. En koskaan kuvitellut olevani Kelan keikalla niin, että edessä istuu vierekkäin meikattu teinityttö ja jo hiuksensa menettänyt vanhempi mies. Mutta mikäs siinä; ei haittaa, kun meno maittaa!

Mikä illassa sitten oli erilaista kuin, jos vaikka Roxettea olen katsomassa? Roxette on todella hyvä livebändi, mutta siltikin, miten Anssi otti yleisönsä oli minulle uutta. Kela on kirjoitellut naamakirjassa paljon siitä, miten arvostaa yleisöä nykyään huomattavasti enemmän kuin soolouransa alkupuolella, kun tähteys tipahti taivaasta (olihan sen eteen tietysti tehty töitä). Nyt lavalta hehkui sellainen yleisölle – ei firman osakkeenomistajille – esiintyminen. Se oli vähintäänkin arvostettavaa, mutta myös koskettavaa. Näin tämä homma todellakin pitää hoitaa!

Kelan unelma on ollut vetää keikka Hartwall-areenalla. Mitenkään vähättelemättä Cheekkiä, mutta jos kaveri onnistui täyttämään Olympiastadionin, niin miksei Anssin onnistuisi täyttää Jaffa-areenaa tai Ratinan stadionia? Ostaisin lipun välittömästi. Suomen kovin miesartisti vetää tunteella ja ottaa yleisönsä. Olen todella tyytyväinen, että sain nauttia eilisestä spektaakkelista.

Kävellessäni ulos Tampere-talolta takanani olevat kaksi naista kommentoivat iltaa: “musta tuli nyt sitten fani”. Enkä yhtään ihmettele syytä – Kela is b(l)ack!

Homeopatia on ollut taas tällä viikolla tapetilla. Ensin Juha Leinivaara kirjoitti kuinka Australiassa nainen kuoli verenvuotoon synnytyksen jälkeen. Häntä avustanut kätilö hoiti verenvuotoa homeopaattisilla aineilla, eikä nainen päässyt ajoissa oikeaan hoitoon. Tähän on vaikea sanoa mitään positiivista. Ihmisen turha kuolema tuntuu aina niin väärältä.

Viikko toi mukanaan myös muita negatiivisia uutisia homeopaateille. Suomen äänekkäimpiin homeopatian puolesta saarnaaviin ihmisiin kuuluvua Liisa Sulkakoski ilmoitti Facebookissa sairastavansa haimasyöpää. Tämä on tietysti tragedia. Haimasyövästä paranee vain prosentin luokkaa oleva määrä diagnoosin saaneista. Rivien välistä on luettavissa, ettei Sulkakoskella ole paljoa aikaa jäljellä. Sen sijaan, että hän olisi jäänyt Suomeen hoidettavaksi, päätti diplomihomeopaatti suunnata Sveitsiin klinikalle, joka on erikoistunut homeopaattisiin syöpähoitoihin. Facebookissa Sulkakoski ilmoittaa tilinumeronsa ja pyytää avustusta; hoidot maksavat 7000 euroa kuussa.

Tässä vaiheessa ensimmäisenä mieleen tuli jonkun kaapanneen Sulkakosken tilin ja vedättävän ihmisiltä rahaa oikein kunnolla. Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin aivan todellinen tilanne. Sen sijaan, että Suomesta olisi saanut käytännössä ilmaiseksi oikeaa hoitoa, Sulkakoski kerää rahaa seuraajiltaan, jotka sitten valuvat Sveitsiin huuhaahoitoihin. Ei se ole tyhmä, joka pyytää…

Vähän surullisia uutisia nämä tällä erää. Eiköhän kevät tuo mukanaan jotain positiivistakin :)

F1-kausi alkaa viikonloppuna, joten oli aika hommata kanavaa tarjolle. Realistisia vaihtoehtoja oli kolme: suoraan Maikkarilta Katsomon kautta, Elisa Viihde ja kaapeli-tv-maksukanava.

Vaikka teknisesti ottaen kaikki väylät tarjoavat MTV Total Sport -kanavaa hintaan 24,95 / kk Katsomo olisi halvin, koska mitään muuta kustannusta ei menisi. Kaapeli-tv:n kautta tarvitaan kortin vuosimaksua yms ja Elisa Viihde tuo mukanaan omat kuukausimaksunsa.

Katsomon ongelmat ovat, että se taitaa edelleen tarjota palveluita ainakin osin Silverlightin läpi – eli Windowssille. Toimintavarmuus on toinen kysymys. Mikäli palvelu pettää kisaviikonlopun aikana, huutoni on valtaisa.

Elisa Viihde… No, sanotaan niin, että en välitä maksaa ylimääräistä palvelusta, jota en tarvitse, enkä halua yhtään ylimääräistä kaukosäädintä. Ja internet kertoo liikaa Viihteen sopimushelveteistä. Tämä olisi myös aivan puhtaalla matematiikalla kallein vaihtoehto.

Eli päädyin siis kaapeli-tv-kanavapakettiin. Tässä ongelmina voivat olla sähkökatko tai muuten vain lähetyksen hajoaminen. Sonerallakin näitä Lappeenrannassa välillä oli, mutta eivät onneksi pilanneet F1-viikonloppua.

Piipahdin Elisan myymälässä keskiviikkona tilaamassa MTV Total Sport -kanavapaketin ja noutamassa kaapeli-tv-kortin. Otin oman kortinlukijani tiedot (pahvilaatikon) mukaan, jotta kanavakortin ja lukijan saisi paritettua. Kysyessäni myyjältä parituksesta tuli hölmistynyt katse ja toteamus, ettei näitä kyllä tarvitse parittaa. Kuitenkin hän rupesi tietoja syöttämään ja totesi lopulta, että kanavien pitäisi näkyä heti kuin televisio vain saa rekisteröityä oikeudet. Olin vielä tarkistanut, että parittaahan myyjä kortinlukijaa oikealla numerolla, johon hän totesi, että sarjanumero on se, jolla paritetaan. Kuulosti hassulta, kun laitteessa on erillinen paritus-ID, mutta toisaalta, en minä niitä hommia ole ikinä tehny.

Suuntasin koti, mutta tyyppäsin systeemiä vasta torstaina. Eikä ne kanavat mitään näkyneet. Kokeilin kuitenkin SD-kanaville tarkoitettua kortinlukijaa ja sillähän maksukanavat toimivat välittömästi. HD-kanavat puuttuivat, jote näytti vahvasti siltä, ettei korttia ja kortinlukijaa oltu linkitetty (oikein).

Kanavapaketin myötä pääsin myös kirjautumaan nettipalveluun, jossa kerrottiin, “ettei korttini ole HD-yhteensopiva”. Nämä tiedot mukanani piipahdin perjantaina uudestaan Elisan myymälässä. Toinen myyjä löi käteen uuden kortin ja totesi, ettei linkitystä tarvita.

Kuten arvata saattaa, ei tämäkään kortti toiminut sen paremmin kuin edellinenkään. Soitin lauantaina Elisan asiakaspalveluun, jossa minut ohjattiin tekniseen tukeen ja sieltä kortti paritettiin kortinlukijan kanssa ja aspa lupasi vielä soittaa myöhemmin varmistaakseen, että kaikki pelaa – ja piti lupauksensa.

Ja hommahan toimi. Nyt kortti oli paritettu oikealla numerolla ja F1-kausi oli tekniikan puolesta valmis alkamaan. Elisan myymälästä jäi harvinaisen osaamaton mielikuva, mutta asiakaspalvelu pelasi puhelimen päässä suht nopeasti ja asiantuntevasti. Siitä plussaa.

Viime syksynä alkoi aikamoinen mouhoaminen sosiaalisessa mediassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa maailmalla ja Suomessa. Tuntui jo alkuvuodesta, että ehkä jengi on jo suurimmat paineet päästänyt pellolle, mutta sitten tuli kulman takaa taas sellaista tekstiä, että vaikea oli nähdä, miten sivistynyt ihminen pystyy sellaista kirjoittamaan; jakamaan suoranaisia valheita ja muunneltuja totuuksia vain ajaakseen omaa rasistista agendaansa. Faktoilla ei ole mitään merkitystä, kunhan oman äänensä vain saa kuulumaan mahdollisimman kovaa.

Tämä rasistien rinkirunkkaus kulminoitui pariin kertaa aika säälittävällä tavalla. Oli syntynyt taas keskustelua mitä turvapaikanhakijoille tulisi tehdä. Keskusteluun osallistui puolituttu eläkeläismies asiallisella kommentilla, mutta koska se ei miellyttänyt tämän mouhoajalauman agendaa haukuttiin mies kusipääksi. Samalla tietysti haukuttiin kaikki vihervasemmiston ja suvaitsevaisuuden edustajat. 

Nämä “keskustelut” tuntuvat olevan aika kovatasoisia. On muun muassa todettu, että “ei ole saamelaisetkaan sopeutuneet Suomeen”. Kyllä, keskustelun taso on oikeasti näin pahasti pakkasella (ja monesti vielä huomattavasti enemmänkin).

Näiden rasistien “huoli” on, etteivät turvapaikanhakijat kunnioita suomalaisia arvoja. Samalla itse he haukkuvat toisia kusipäiksi, toivovat “suvakkihuorien” raiskausta ja haluavat upottaa pakolaiset Atlanttiin, jonne “ne apinat” kuuluvat. Näitäkö arvoja turvapaikanhakijan pitäisi kunnioittaa? En minä ainakaan halua. Mieluummin kunnioitan ihmisoikeuksia. Ei suomalaisia tällä hetkellä uhkaa kukaan muu kuin suomalaiset itse.

Ihmisen on joskus vaikea hyväksyä, etteivät kaikki ole samanlaisia oman ajatusmaailman kanssa. Joskus, kun alkaa tuntua, että onkohan oma ajatusmaailma liian kapeakatseinen, kannattaa ruveta etsimään todistusaineistoa tukemaan sitä, että on itse väärässä. Mikäli tällaista löytyy (muualta siis kuin MV-lehden sivuilta), voi olla itsetutkiskelun paikka. Vahvistusvinouma takaa kyllä sen, että omille ajatuksilleen löytää tukevaa materiaalia pilvin pimein, joten kannattaa keskittyä välillä tonkimaan kolikon toista puolta – tarkistaa onko sellaista.

Minä en jaksanut enää katsella tätä rasistien rölläämistä, vaan heivasin jengiä pois FB-kavereistani. Enkä ole ainut näin tehnyt. Olen nukkunut yöni nyt huomattavasti tasaisemmin.