Vihreiden Antero Vartia avasi aikamoisen pandoran lippaan kirjoitettuaan hesarissa kärkkäästi maatalouslomituspalvelujen joutavan lopetettavaksi. Tähän tietysti tuli välittömästi äkäistä vastapalautetta mm. Mikko Välttilältä. No, vihasuhdetta tästä ei syntynyt, koska kaverit kirjoittivat yhdessä vielä kolmannen kirjoitelman. Allekirjoitan tämän viimeisen kynäilyn täysin.
Itse jäin pohtimaan tätä tukiasiaa nyt siitä näkökulmasta, että valtiot tukevat huimilla summilla teollisuutta, joka on suurimpia – ellei suurin – ilmastonmuutoksen aiheuttaja. ProAgria kertoo Suomen maatalouden tuottavan noin 8 prosenttia maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Yhdysvaltalainen EPA raportoi vastaavia lukuja; 9% on maatalouden kasvihuonekaasupäästöt uudella mantereella.
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus ja Naturen artikkelissa kerrotaan maatalouden voivan olla vastuussa jopa kolmanneksesta kaikista kasvihuonepäästöistä. Ja tätä toimintaa muutamaa valtiota lukuunottamatta tukevat lähes kaikki (länsi)maat (myös esim. Afrikassa maksetaan tukia).
Lihantuotanto on jäätävän epäekologista, joten on varsin kyseenalainen ajatus, että tätä tuetaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuosittain. Toisaalta niin tuetaan hiilivoimaakin. Kuulostaako fiksulta?
Onneksi energiantuotanto siirtyy paraikaa vauhdilla uusiutuviin vaihtoehtoihin – milloin saman tekee maatalous? Korvataanko pian possua nyhtökauralla (en ole päässyt vielä maistamaan), kebab falafelilla (slurps) tai pekoni pavuilla? Onneksi joku kuitenkin ajattelee muuta kuin tukia: Suomessa tapahtuu hieno ruuantuotannon kehitystä (ja tämän uutisen tarjoaa Maaseuduntulevaisuus! [tässä ei siis ole sarkasmia]). Kasvattamalla perunaa ilman maata on mukulamäärä kymmenkertainen. Ei hullummin!
Ylläolevassa pointtina oli vain maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutosta vastaan taistelu. Oma lukunsa on tietysti onko eettistä tappaa eläin ja syödä se.
Kasvis- ja vegaaniruu’an kulutus on kuitenkin kasvussa. Yle kutsuu tätä trendiksi. Aika näyttää onko kyseessä trendi vai puhutaanko kulttuurievoluutiollisesta muutoksesta, jossa lihansyönti ei ole enää ekologisesti eikä eettisesti suotavaa. Tämän asian selvittämiseen menee kuitenkin vielä vähintään kymmeniä vuosia.