Lueskelin viikolla taas kerran Roskatieteen koomisia juttuja, kuinka tiedettä häpäistään. Tällä kertaa kyseessä oli Asyra Bioresonassi -laite, jolla voidaan mitata niin “emotionaalisia häiriötä, homeita kuin hammasongelmia”. Tässä vaiheessa tietysti alkaa jo kellot soittamaan, että millainen anaaliluotain tämä oikein mahtaa olla, kun sillä kerran voidaan samalla kertaa selvittää hampaat, tunteet ja (talon) homeongelmat. Härveli kuitenkin vain johtaa hieman sähköä ihmiskehon lävitse ja piirtää tämän jälkeen käppyröitä. Oletettavasti käsienpesu mittausten välissä saattaa siis jo korjata hammasongelmat, kun sähkönjohtavuus muuttuu. Olisi tietysti hienoa, jos tällaisia laitteita olisi, mutta ihmiskunnan tekninen osaaminen ei - vielä - riitä rakentamaan laitetta, jolla terveystietoja voitaisiin mitata näin yksinkertaisesti. Näitä laitteita käyttävät tahot onneksi muistavat mainita, että laite ei oikeasti tee mitään: “Asyra ei mittaa sairauksia eikä anna lääketieteellistä diagnoosia, jos tarvitset sellaisen, ystävällisesti käänny lääkärin puoleen!”. Eli käytännössä laitteen diagnoosi on yhtä tyhjän kanssa ja sillä höynäytetään ihmisiltä ylimääräiset rahat taskusta.
Jäin kuitenkin miettimään, miksi ihmiset hurahtavat tällaiseen huuhaahan? Ensin jollain on munaa rakentaa tuollainen laite ja väittää siitä olevan jotain hyötyä, ja sitten jollakin on pokkaa ruveta myymään laitteella tuotettuja palveluita. Joku sitten vielä ostaa näitä “diagnooseja”. Kyseessä on varmaan suurimmaksi osaksi sivistymättömyyttä, mutta varmasti joku tätä tekee ihan rahan takia. Ihmisiltä on edelleen valitettavan helppoa huijata rahaa.
Vielä syvempää pohtimista vaatisi asia hieman laajemmassa kontekstissa. Miksi tieteen tarjoamat tiedot eivät kelpaa ihmisille, vaan haetaan lohtua homeopatiasta, rokotevastaisuudesta tai muusta huuhaasta? Näin itsekin paljon sairastaneena olen tietysti toivonut, että olisi jokin ihmepilleri, joka veisi lihasongelmat ja paniikkiahdistukset mennessään, muttei tällaista ole. Lääketiede on kuitenkin auttanut minuakin niin lääkkeiden kuin hoitajienkin muodossa. Tässä tulee sitten homeopatian rako. Jos lääkäri toteaa potilaan terveeksi, mutta potilas itse tuntee olevansa sairas ja hakeutuu homeopaatikon kanssa juttelemaan, saa hän juttuseurasta itselleen paremman mielen ja voi kokea, että homeopaatikon tarjoamattomat tehottomat “lääkkeet” antavat paremman olon. Tämä on vähän sama skenaario kuin sähköyliherkkyys ja puhe siitä onko se sairaus vai ei. Fyysisessä mielessä se ei ole sairaus, koska mitään todisteita ei ole löytynyt, että kukaan olisi sähkölle yliherkkä - eli ihminen ei siis pysty aistimaan sähköä. Sähköyliherkkyys on kuitenkin psyykkinen sairaus, koska ihminen kokee olevansa sairas.
Yksi helpoimmista tavoista erottaa huuhaa todellisesta tietämyksestä on toimintatapojen kehitys. Homeopatia ja länsimainen lääketiede olivat 200 vuotta sitten lähtökuopissaan ja siitä meidän käyttämä lääketiede on kehittynyt huimaa vauhtia ja muun muassa todistanut homeopatian tehottomaksi. Tiede ylipäätään on asia, joka kehittyy koko ajan. Lopullisia vastauksia ei tulla koskaan löytämään, ja jos joku sellaista väittää, lienee hän puoskari.
Ehdottomasti lukemisen arvoinen juttu tuli myös löydettyä. Suomen Lääkärilehdessä käsiteltiin 1996 homeopatiaa mielenkiintoisen ja syväluotaavan artikkelin verran. Tästä oppi taas kummasti uutta.