Viimeiset 10 vuotta on naureskeltu, olisiko ensi vuosi se, jolloin Linux löisi itsensä lävitse ja sen markkinaosuus kasvaisi nykyisestä noin yhdestä prosentista. Koko ajan on siis unelmoitu, että Linuxin käyttö kasvaisi työpöytäkäytössä, mutta nykyisessä maailmantilassa koko työpöytäkäytön käsite on hämärtynyt ja suhteellinen käyttö lienee vähenemään päin. Sen lisäksi, että työpöytäkäytössä Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien markkinaosuus on yhden-kahden prosentin luokkaa, on Linux-pohjaisuus valttia palvelinkäytössä (markkinaosuus 50-60%), supertietokoneissa (markkinaosuus yli 90%) ja älypuhelimissa sekä tableteissa (markkinaosuus 20-60% riippuen lähteestä). Kaikkiin näihin numeroihin käytin lähteenä Wikipedian listaamia eri tilastopalveluita. Toiset ovat lähellä toisiaan, toiset vähän kauempana.
Vaivihkaa Linux on siis juurtunut monelle alueelle ja Android-puhelimet ovat olleet jo jonkin aikaa myydyimpiä maailmalla. Tänä vuonna Suomessa myös avoin data on vihdoin ja viimein noussut pinnalle ja maanmittauslaitoskin julkaisi karttoja niin pirusti vapaasti käyttöön. Ja lisää avointa dataa on tulossa koko ajan. Pyrimme tarjoamaan sitä itsekin vielä laajemmalti omassa projektissamme.
Viime viikonloppuna Helsingissä tiimi matematiikan osaajia ja ennen kaikkea innokkaita ihmisiä istuutui alas kolmeksi päiväksi, kirjoitti lukion ensimmäisen matematiikan kurssin kurssikirjan ja antoi sen ilmaiseksi tarjolle kaikille maailman ihmisille. Jos jokin Suomen lukio päättää ottaa kirjan käyttöönsä matematiikan opetuksessa, ei opiskelijan tällöin enää tarvitse ostaa kallista kirjaa, vaan hän voi vaikka tabletillaan lueskella sitä vapaasti. Lisää vapaita ja avoimia kirjoja on tulossa niin matematiikkaan kuin muuhunkin.
Eli vaikkei Linux edelleenkään ole työpöytäkäytössä kovinkaan suosittu, on taustalla oleva avoimuuden filosofia - hakkerin etiikka - vallannut ympäriltämme tilaa vaikka kuinka paljon. Kuka meistä enää haluaisi käyttää vaikkapa maksullista Wikipediaa? Jopa elokuvia tehdään pikkuhiljaa täysin avoimilla työkaluilla ja itse elokuvakin tarjotaan eteenpäin täysin avoimella lisenssillä. Tämä oli jotain, mistä Linus Torvalds haaveili julkaistessaan Linuxin ensimmäisen version vuonna 1991. Avoimuus ja vapaus, näitä asioita tulee arvostaa jatkossakin.
Jos tämäkään vuosi ei ole Linuxin, niin on se mielestäni vähintään Linusin ja avoimuuden filosofian.