Kadonnut... symboli?

29. joulukuuta 2011 - 10.14

Eilen alkoi YLEn ehdokastentit ja ensimmäisenä oli vuorossa Kristillisten ehdokas Sari Essayah. Hän selvisi tentistään ihan hyvin kyllä. Tänään homma jatkuu.

Mutta itse asiaan (jos tässä sellaista oli). Luin ennen joulua Dan Brownin (Da Vinci -koodin kirjoittaja) Kadonneen symbolin. Kirja piti otteessaan ja viimeisen lukusession aikana kello läheni jo kahta yöllä, kun sain valmista aikaan. Hyvähän teos oli kyllä ja leffa pitäisi tänä vuonna tulla, joten sitä katsomaan sitten. Da Vinci -koodia en ole lukenut, mutta leffa oli ainakin hyvä (olenkohan sen nyt 4 kertaa nähnyt), joten Brown on kyllä erittäin viihdyttävä tarinan keksijä.

Ei kirjasta oikeastaan sen enempää. Tai no, kirjan loppupuolella tuodaan ilmi paljon kirjailijan ajatuksia uskonnoista. Kuinka nykyiset uskonnot ovat hukanneet sen sanoman, joka niillä oli tuhansia vuosia sitten. Eroakirkosta.fi-palvelu uutisoi ennen joulua, että heidän kauttaan kirkosta on eronnut kaikkiaan 300 000 suomalaista. Missä tämä sitten näkyy? Jos ei muualla niin seurakuntien budjeteissa. Ei hätää, osaahan sitä kirkkokin toimia. Siellä luotiin nimittäin strategia vuonna 2008. Dokkarissa kerrotaan ne perus liirumlaarumit, että keskitytään ydinosaamiseen(!), luodaan visio ja määritetään arvot. Kuulostaako tämä tutulle? Kuulostaa ainakin täällä, koska yliopistomme on käynyt aivan saman kaavan lävitse. Ja aika moni yritys myös. Pointtihan tässä onkin, että yrityksillä on strategia ("tehdään pirun hienoja muovilusikoita, joita jengi ostaa"). Jos kirkko olisi vakuutusyhtiö, sen slogan voisi olla "Kirkko - taivaallista turvaa". Mutta kun se ei ole. Se ei ole vakuutusyhtiö. Ei disco, eikä edes hampurilaisravintola. Se on kirkko. Joten saavutetaanko Elvis-messulla(!) sitä, mitä varten kirkko tähän maailmaan on aikoinaan syntynyt? Eroakirkosta.fi:n statistiikan mukaan näyttää siltä, että ei saavuteta.

Ketä kirkko tällä hetkellä palvelee? Niitä homoseksuaaleja, jotka haluaisivat tukea Jumalasta? En usko. Niitä, jotka haluavat tukeutua Raamatun sanaan yhtään vakavammin? Niitä ei kirkko ole palvellut enää vuosiin. Eli ketä kirkko sitten palvelee? Niitä, joita asia ei kiinnosta ja jotka maksavat kuitenkin kirkollisveronsa? Ehkäpä. Mutta kuinka kauan? Ei kauaa, on oma veikkaukseni. Jos Eroakirkosta.fi-palvelun kautta eroaa vaikkapa seuraavan 10 vuoden aikana puoli miljoonaa ihmistä, niin millä kirkko rahoittaa toimintansa ja ketä se enää silloin palvelee?

Muutama asia on pielessä. Uskonnon ja politiikan sotkeminen keskenään. Ei voi kuin ihmetellä, miten Päivi Räsänen ja kumppanit pystyvät saamaan ihmisiä eroamaan kirkosta (Homoilta) nopeampaa tahtia kuin juhannuksena hukkuu juoppoja. En ymmärrä, miksi uskonto ja politiikka pitää sotkea toisiinsa.

Kirkko ei tällä hetkellä suostu muovautumaan nykyajan liberaalisiin tarpeisiin (homojen oikeudet), mutta toisaalta se ei suostu myöskään noudattamaan Raamattua tarkasti (naispappeuden salliminen), vaan lilluu jossain siellä välillä. "Ollaan tänään tätä mieltä ja huomenna toista." Ketä tässä oikein palvellaan? Tällainen vatvominen ei johda kuin kirkon jäsenmäärän katoon ja toisaalta muiden uskontokuntien kasvamiseen. Ihmiset, jotka haluavat seurata Raamattua, suuntaavat katseensa todennäköisesti sellaista yhteisöä kohtaan, jolle Raamatun sana on totuus (ainahan sitä kyllä joku tulkitsee). Ja toisaalta, jos jokin uskontokunta vihkii homoja, niin varmaan sielläkin saattaa kysyntää olla.

Oli miten oli, niin kirkolla ei mene hyvin. Tässä maallisessa maailmassa kun ei pelkällä Pyhällä hengellä tunnu pärjäävän, niin jotain varmaan kannattaisi tehdä? Strategia on luotu yli 3 vuotta sitten, mutta ei se näytä auttavan ihmisten katoon kirkosta.

Tulipahan vain mieleen tässä aamutuimaan.

Lisää uusi kommentti