Kouvolan Sanomat uutisoi kaupungin tekevän 22 miljoonan euron tappiollisen tuloksen ja Yle kertoo, että alijäämä kasvaa tänä vuonna 34 miljoonaan. Ei hyvältä näytä. Eikä varsinkaan sen valossa, että Kouvolan Sanomien otsikossa vielä mainitaan palaneen yhteiskoulun vakuutuskorvausten paikanneen kirjanpitoa. Ei todellakaan näytä hyvältä.
Kouvola – kuten niin moni muukin kaupunki/kunta Suomessa – kärsii muuttotappiosta. Kasvukeskukset, eli käytännössä yliopistokaupungit ympäristöineen, vetävät ihmisiä puoleensa maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista. Itse asiassa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 enää 12 kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Tämä on todella pieni luku ja kertoo karua kieltään, kuinka suomalaiset keskittyvät etelän kolmen kasvukeskuksen läheisyyteen.
Väestönkehitys Kouvolan alueella on ollut tappiollista jo 30 vuotta. Viime vuosina on ollut nähtävissä jopa pientä kiihtymistä. Tämä aiheuttaa painetta säästää jostain, kun verotulot pienenevät koko ajan. Vielä huolestuttavampaa on kuitenkin väestörakenne.
Eläkeläisten osuus on kasvanut koko ajan, mutta tahti on vain kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys, vaan “eläkepommista” on puhuttu jo ainakin 20 vuotta. Suomessa syntyvyys laski alle kahden lapsen naista kohden 60-luvun lopussa, joten onhan tätä pedattu jo pitkään. Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun kymmenen vuoden sisään. Ja Kouvolassa on menty alaspäin siis jo 30 vuotta.
Jos vertaan synnyinkaupunkini (joka oli siis oikeasti Anjalankoski) väestörakennetta nykyisen asuinpaikkani Tampereen vastaavaan käppyrään, on helppo huomata, kuinka muuttovoittoinen kaupunki elää vakaammalla pohjalla. Eläkeläisten osuus on täälläkin kasvanut, mutta mitään kriisiä ei asiasta vielä ole tullut.
Kaupunkien väestöllinen huoltosuhde on hyvin erilainen. Kouvola on menossa vahvasti kohti kriisikuntaa.
Koska nykyinen Kouvostoliitto on usean eri kunnan ja kaupungin yhteenliittymä, on kaupungilla erikokoisia taajamia ja keskuksia. Muuttoliikenne maaseutumaisemasta kaupungin keskustaajamiin on jatkunut hiljaisena, mutta tasaisena, koko tarkastelujakson ajan.
Eli Kouvolassa väki vähenee, vanhenee ja muuttaa lähemmäs toisia ihmisiä ja suurempaa palvelukavalkadia. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan Kouvola menettää 17% asukkaistaan seuraavan 20 vuoden aikana. Se on paljon se. Tämä johtaa palveluiden karsimiseen entisestään ja väestön ikääntyessä ensimmäinen karsinnassa oleva palvelu näyttää olevan peruskoulu.
Piirtelin Wikipedian tietojen (näissä voi siis olla hieman heittoa) mukaan kaavion, josta käy ilmi kuinka paljon Kouvola on karsinut kouluverkostoaan. Uusimpien uutisten mukaan sitä karsitaan vielä lisää ja kaupunginjohtaja puhuu tulevaisuudessa vain 12 koulusta kaupungin alueella. Käsite kyläkoulu ei mahdu tähän malliin. En nyt suoranaisesti tiedä onko kyläkouluja enää juurikaan Suomessa.
Ylen haastattelussa mainitaan myös Kouvolan intoa panostaa korkeakoulutukseen. Niinpä niin. Suomessa menestyvät tällä hetkellä lähinnä ne paikkakunnat, joilla on yliopisto. Kouvolassa on ollut sekä Helsingin yliopiston että Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintaa, mutta ilmeisesti arvostus (raha?) näitä kohtaan ei ollut tarpeeksi suuri, koska organisaatiot eivät enää Kouvolassa vaikuta. Tällä erää Kouvolassa toimii enää yksi XAMKin toimipisteistä. Mikäli jossain vaiheessa Kouvolasta lakkaa kokonaan amk-/yliopistotason koulutus, voi kaupunki lyödä välittömästi lapun luukulle ja odottaa hiljaista kuolemaa.
Raha ratkaisee Kouvolassa ja kun rahaa ei ole, niin ei ole ratkaisujakaan. Eihän Kouvolan tilanne nyt mitenkään hyvältä näytä. Ei todellakaan käy kateeksi kaupungin päättäjiä. Itselläni ei ole mitään osaamista tarjota tähän ratkaisuja, enkä osaa täysin sanoa syitäkään. Mitä nyt olen kouvolalaisten tuttujen kanssa jutellut, niin en ole vielä koskaan kehuja kuullut sanottavan Suur-Kouvolan kehityksestä. Mutta kukapa nyt kehuja antaisikaan, kun haukkuakin voi.
Aika näyttää meneekö Kouvola kohti hidasta kuolemaa vai löytyykö jostain mystisiä mustia joutsenia. Epäilen jälkimmäistä vahvasti.
Datat käppyröihin tarjosi Tilastokeskus.