Viime viikko meni työkeikalla Pietarissa vauhdikkaissa ja ei niin vauhdikkaissa merkeissä. Työkaverin kanssa päästiin yliopiston kämpälle ja parin tunnin päästä siellä näytti tältä. Työnteko oli alkanut.
Saavuimme mestoille maanantai-iltana ja katselin ohjelmasta, että tiistaina alkaa spektaakkelit vasta iltapäivästä, joten saa aamulla nukkua pitkään. Kuitenkin 10 aikaan (Suomen aikaa 8:00) oveen koputettiin ja pitikin olla jo menossa. Olin siinä vaiheessa vielä peiton alla, mutta jo viittä minuuttia myöhemmin käveltiin kohti metroa. Ihan perusskenaario siis 
Kyseessä oli siis projektimme talvikoulu ja meiltä LUTilta tuli 4 henkilökunnan edustajaa ja 7 opiskelijaa, jotka viihtyivät oikein hyvin ja ilmeiseti innostuivat paikasta niin, että voisivat vaihtoonkin hakea. Kaikenmaailman heeboa sitä kävi sitten viikon aikana luentoa ja esitystä heittämässä ja osa oli ihan hyviäkin. Enkä koe, että oma esiintyminenkään huonoa olisi ollut. Paljon on vielä parannettavaa, mutta esiintymään oppii vain esiitymällä.
Kaupunki alkaa nyt muutaman reissun jälkeen jo vähitellen hahmottua. Ehkäpä siellä nyt osaisi suunnistella joten kuten. Ruokaakin sai maistella laidasta laitaan, mutta en valita. En kuollut nälkään todellakaan 
Subissa osattiin vielä varsin hyvää englantiakin. Positiivinen yllätys.
Loppuun vielä kuva vanhemmasta "korkeajännitejärjestelmien laitteesta". Sillä sai kuulemma koko yliopiston tärisemään.
