Digi-tv:n myötä televisiolähetyksiä on alettu lähettää muillakin kuvasuhteilla kuin perinteisellä 4:3:lla. Analogisessa teknologiassa ei tarvinut television tai digiboksin kuvasuhdenappulaa painella koskaan. Kuvasuhde oli aina oikein ja jos se oli väärin, niin vika oli lähetteessä.
Nyt digitaalisella virittimellä varustettuja tv-malleja (ja digibokseja) on ollut markkinoilla jo monia vuosia, mutta silti kuvasuhdeautomatiikka ei vaan tunnu toimivan oikein. Tämän tästä saa lukea esim. Tekniikan Maailman arvosteluista kuinka uusi telkkari levittää kuvan itsekseen kokoruudun kokoiseksi ja käyttäjä joutuu aina käsin säätämään kuvasuhteen kohilleen. Miksei sitä softaa voi alunperin koodata kunnolla? Toiset valmistajat hoitavat homman hyvin, toiset eivät.
Toisaalta, ei vika ole pelkästään laitteissa. Käyttäjän on osattava kertoa digiboksille television kuvasuhde. Olen nähnyt tapauksen, jossa laajakuvatelkkarissa oli kiinni digiboksi, mutta boksi luuli telkkarin olevan 4:3-mallinen. Laajakuvalähetys näkyi ruudun keskellä niin, että mustat palkit olivat joka puolella näkyvissä. Tämä oli sitten korjattu sillä, että television kaukosäätimellä oli säädetty digiboksin antama 4:3-kuva (jossa siis oli mustat palkit ylä- ja alapuolella) kokoruudun levyiseksi... Kyllä, katsoin hyvin kieroon.
Tähän voi vielä lisätä seuraavankin kokemuksen. Luin aikoinaan MuroBBS:n keskustelualueelta kommentin, joka kuului jotenkin seuraavasti: "Mulla on ainakin sellanen Samsungin dvd-soitin, joka osaa skaalata kuvan niin, että 1,85:1-kuvan ylä- ja alapuolelle ei jää mustia palkkeja, vaan kuva täyttää koko ruudun." Tarviiko sitä kuvasuhdeautomatiikkaa sitten olla loppupeleissä ollenkaan...
Liittyen vähän tuohon eiliseen laatukirjoitelmaanikin, niin kyllä sitä soisi, että ihmiset edes vähän osaisivat hifistellä, eikä sitä kuvasuhdetta vääristeltäisi joka käänteessä. Kenties kuvasuhde on kuin parisuhde, huolehminen on turhaa, kun aina voi vaihtaa uuteen?