Mouhoajat

Viime syksynä alkoi aikamoinen mouhoaminen sosiaalisessa mediassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa maailmalla ja Suomessa. Tuntui jo alkuvuodesta, että ehkä jengi on jo suurimmat paineet päästänyt pellolle, mutta sitten tuli kulman takaa taas sellaista tekstiä, että vaikea oli nähdä, miten sivistynyt ihminen pystyy sellaista kirjoittamaan; jakamaan suoranaisia valheita ja muunneltuja totuuksia vain ajaakseen omaa rasistista agendaansa. Faktoilla ei ole mitään merkitystä, kunhan oman äänensä vain saa kuulumaan mahdollisimman kovaa.

Tämä rasistien rinkirunkkaus kulminoitui pariin kertaa aika säälittävällä tavalla. Oli syntynyt taas keskustelua mitä turvapaikanhakijoille tulisi tehdä. Keskusteluun osallistui puolituttu eläkeläismies asiallisella kommentilla, mutta koska se ei miellyttänyt tämän mouhoajalauman agendaa haukuttiin mies kusipääksi. Samalla tietysti haukuttiin kaikki vihervasemmiston ja suvaitsevaisuuden edustajat. 

Nämä “keskustelut” tuntuvat olevan aika kovatasoisia. On muun muassa todettu, että “ei ole saamelaisetkaan sopeutuneet Suomeen”. Kyllä, keskustelun taso on oikeasti näin pahasti pakkasella (ja monesti vielä huomattavasti enemmänkin).

Näiden rasistien “huoli” on, etteivät turvapaikanhakijat kunnioita suomalaisia arvoja. Samalla itse he haukkuvat toisia kusipäiksi, toivovat “suvakkihuorien” raiskausta ja haluavat upottaa pakolaiset Atlanttiin, jonne “ne apinat” kuuluvat. Näitäkö arvoja turvapaikanhakijan pitäisi kunnioittaa? En minä ainakaan halua. Mieluummin kunnioitan ihmisoikeuksia. Ei suomalaisia tällä hetkellä uhkaa kukaan muu kuin suomalaiset itse.

Ihmisen on joskus vaikea hyväksyä, etteivät kaikki ole samanlaisia oman ajatusmaailman kanssa. Joskus, kun alkaa tuntua, että onkohan oma ajatusmaailma liian kapeakatseinen, kannattaa ruveta etsimään todistusaineistoa tukemaan sitä, että on itse väärässä. Mikäli tällaista löytyy (muualta siis kuin MV-lehden sivuilta), voi olla itsetutkiskelun paikka. Vahvistusvinouma takaa kyllä sen, että omille ajatuksilleen löytää tukevaa materiaalia pilvin pimein, joten kannattaa keskittyä välillä tonkimaan kolikon toista puolta – tarkistaa onko sellaista.

Minä en jaksanut enää katsella tätä rasistien rölläämistä, vaan heivasin jengiä pois FB-kavereistani. Enkä ole ainut näin tehnyt. Olen nukkunut yöni nyt huomattavasti tasaisemmin.