Brexit toi esiin demokratian nurjan puolen. Vaikka lähes kaikissa länsimaissa on käytössä edustuksellinen demokratia, sallii kansanäänestys ihmisten vaikuttaa suoraan asioihin. Suomessa tällaiseen suoraan vaikuttamiseen on hyvin harvoin mahdollisuutta. Olemme äänestäneet EU-jäsenyydestä yli 20 vuotta sitten. Muuten kansalaisen poliittinen vaikutusvalta rajoittuu äänestämään edustajiaan muun muassa eduskuntaan ja kuntien hallintoelimiin.
Keskustelu Nato-jäsenyydestä on sisältänyt kansanäänestyksen järjestämistä. Meillä on eduskunta, jonka tehtävänä on olla ajan tasalla esimerkiksi Nato-keskustelussa. Heillä on ammattitaito (ainakin pitäisi olla), jolla Suomen Nato-jäsenyydestä voidaan tehdä päätös niin halutessa. Kuinka moni suomalainen voi oikeasti sanoa olevansa asiasta kartalla? Sama koskee EU-jäsenyyttä. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen aloitti kampanjoinnin kansanäänestyksestä Suomen jatkosta EU:ssa. Kansalaisaloite sai hetkessä taakseen puolet vaaditusta allekirjoittajien määrästä. Kuinka moni suomalainen on kartalla EU:n tuomista hyödyistä ja haitoista, jotta pystyisi tekemään rationaalisen äänestyspäätöksen? Äänestys ratkeaisi mielikuviin faktojen sijaan, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassakin kävi.
Populismi haittaa yhteiskunnan kehitystä. Toivoisin itse faktapohjaista politiikkaa ja haluan antaa ääneni edustajalle, joka perustaa ajatuksensa faktoihin mielikuvien sijaan. Mika Niikon ja Oras Tynkkysen eduskuntakeskustelut tasa-arvoisen avioliittolain tiimoilta olivat tästä hyvä esimerkki. Tynkkynen ampui alas järjestään Niikon sanomiset, jotka perustuivat mielikuviin, vääriin tulkintoihin ja tiedon sanomatta jättämisiin. Ihailtavaa jaksamista! (Olisi muuten hienoa nähdä Tynkkynen Vihreiden seuraavan puheenjohtajana!)
Mielikuvilla myydään kaikenlaista huuhaata. On “parantavia” kiviä sekä magneetteja, homeopatiaa ja yksisarvisia. Kaikkea näistä myydään mielikuvilla, mutta yksikään niistä ei kestä faktapohjaista tarkastelua. Ihmiset ovat intuitionsa ja vahvistusvinouman vankeja ja on vaikeaa pystyä tekemään rationaalisia päätöksiä. Jos ihmiset siihen pystyisivät, ei olisi rokotteiden vastustajia tai rasisteja.
Demokratia on hyvä. Parempaa ei ole vielä keksitty. Suomessa moni kokee “eliitin” pyörittävän tätä maata ja ettei itsellä ole vaikutusmahdollisuutta valtakunnan asioihin. Kuitenkin, Suomessa on nykyään kansalaisaloitteen mukanaan tuoma mahdollisuus nostaa tärkeitä asioita eduskunnan keskusteluun. Olettaen tietysti, että aloite saa taakseen tarpeeksi kannatusta. Lienee turha luoda aloitetta vaikkapa Vaasan kaupungin myymisestä Malesialle tai muuta yhtä alytöntä. Olen siis itse tällä erää tyytyväinen demokraattiseen järjestelmään, joka on meillä käytössä. Suomessa on kaiken lisäksi kattava valikoima puolueita toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa tai Brexit-saarilla. Kehitettävää kuitenkin aina löytyy.
Voidaanko tulevaisuudessa päätöksentekoa siirtää tekoälyille, jolloin ihmisen ei tarvi murehtia kauppasuhteista tai sotemalleista? Vai hoitavatko koneet kaiken muun ja ihmiset saavat keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun? Antiikin filosofit valitsisivat jälkimmäisen mallin ja kieltämättä se viehättää minuakin enemmän.