Blogi

Kuva
Marsin kaltaista maisemaa Lähi-idässä

Elon Musk twiittasi taannoin, että SpaceX:n tavoite on edelleen viedä ihminen Marsiin 2024. Nasalla on tavoite päästä kuuhun samana vuonna ja siinä missä Nasa vie kuuhun 3-4 ihmistä, tähtää SpaceX sadan ihmisen viemiseen Marsiin per alus ja aluksia olisi tarkoitus lähettää tuhat kappaletta kerralla.

Tämä on tietysti Muskin aikataulu ja se on vähintäänkin ylioptimistinen, mutta Marsiin ollaan joka tapauksessa menossa ja toivottavasti aikataulu pitää sen verran, että sinne päästää tällä vuosikymmenellä. Mars ja Maa ovat hyvin samankaltaisia tai hyvin erilaisia planeettoja riippuen näkökulmasta. Vaikka ihmisen evoluutio on sopeuttanut meidät elämään varsin hyvin Maassa, kykenemme kuitenkin elämään tulevaisuudessa myös Marsissa, mutta se tulee vaatimaan monenlaisia muutoksia asumistottumuksissa, Marsin ominaisuuksien muokkaamista ja mahdollisesti myös ihmisen geneettistä muokkaamista. Verrataan ensin Maata ja Marsia nykyisen kaltaisina planeettoina.

 

Maa

Mars (prosenttia Maasta)

Keskimääräinen etäisyys auringosta

149 598 261 km

227 920 000 km (152%)

Halkaisija

12 742 km 

6 792 km (53%)

Massa

597 * 1024 kg

64,2 * 1024 kg (10,7%)

Vuorokauden pituus

24h

24h 40min (103%)

Vuoden pituus

365 vuorokautta

687 Maan vuorokautta, 669 Marsin vuorokautta

Akselin kaltevuus

23,44 astetta

25,19 astetta

Painovoima

9,81 m/s²

3,71 m/s² (38%)

Kaasukehän tiheys

100 kPa

0,7–0,9 kPa (0,8%)

Kaasukehän koostumus

Typpi 78%, happi 21%, loput muun muassa vesihöyryä ja hiilidioksidia 

Hiilidioksidi 96%, argon 1,93%, typpi 1,89%, loput muun muassa happea ja vesihöyryä

Magneettikenttä

30 µT - 60 µT 

1,5 µT (3%)

Auringon säteilyn intensiteetti pinnalla

1000 W/m2

586 W/m2 (59%)

Keskilämpötila

+14 °C

-46 °C

Lämpötilanvaihtelut

-89 – +71

-143 – +35

Taulukko antaa osviittaa Marsin ja Maan samankaltaisuuksista ja erilaisuuksista. Molemmat planeetat ovat kiviplaneettoja, ne ovat suht samankokoisia ja kiertävät Aurinkoa samalla elämää mahdollistavalla vyöhykkeellä. Nämä ovat perusedellytyksiä sille, että ihmisen kannattaa edes lähteä Marsia asuttamaan ja mahdollisesti maankaltaistamaan.

Mars on ihmisille siitäkin mukava, että vuorokauden pituus on lähes sama kuin Maassa. 40 minuuttia pidempi vuorokausirytmi olisi unelmaa ihmiselle, joka haluaa nukkua aamulla muutaman ylimääräisen minuutin. Mars kiertää Aurinkoa hitaammin kuin Maa. Tästä johtuu, että Maasta Marsiin matkustaminen onnistuu vain noin kahden vuoden välein, kun planeetat ovat samalla puolen Aurinkoa. Myös planeettojen akselien kaltevuudet ovat lähes samat, joten vuodenaikojen vaihtelut eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla toimivat kuten Maassa.

Sitten ne hieman hankalammat ominaisuudet. Marsin painovoima on vain 38 prosenttia Maassa olevasta, joten Marsissa voisi helposti rikkoa pituushypyn maailmanennätyksen, mutta toisaalta tämä vaikeuttaisi ihmisen elämää, sillä ihmisen luukato on aivan toista luokkaa pienemmässä tai puuttuvassa painovoimassa. Tätä voi kuitenkin ajatella positiivisesti. Siinä missä Kuussa painovoima on vain 17 prosenttia Maahan verrattuna, on se Marsissa kuitenkin huomattavasti enemmän. Vähäisemmän painovoiman negatiivisten ominaisuuksien kompensoiminen on kuitenkin mahdollista. Tämä onnistuu niin ruokavaliolla, lääketieteen keinoin kuin keinopainovoimalla. Tietysti menee jokunen vuosi ennen kuin Marsiin saadaan mahdollisesti rakennettua esimerkiksi maanalainen ympyrää kiertävä juna, joka luo matkustajilleen suuremman painovoiman tunteen. Lieneekö yllätys, että Muskin Boring Company on ensimmäisen tunnelinsa jo porannut Las Vegasissa.

Seuraava suuri ongelma on Marsin kaasukehä. Kaasukehän tiheys on noin prosentin Maan vastaavasta, eikä se juurikaan sisällä happea, joten hengittäminen ei onnistu. Kaasukehä on kuitenkin sen verran tuju, että Nasa on viemässä Marsiin helikopteria, jolla on tarkoitus napsia kuvia. Kuussa tällainen ei olisi mahdollista, koska siellä ei ole minkäänlaista kaasukehää. Marsin asuttamisen kannalta kaasukehää pitäisi saada vahvennettua. Tällä olisi monia positiivisia vaikutuksia: hiilidioksidin lisääminen lämmittäisi Marsia, kunnollinen kaasukehä suojaisi ihmisiä UV-säteilyltä ja lopulta happirikas ilmakehä tarjoaisi ihmisille mahdollisuuden hengittää Marsissa. Tähän on tietysti matkaa vaikka kuinka. Marsissa on kuitenkin paljon vesi- ja hiilihappojäätä (eli jäätä, joka koostu hiilidioksidista). Näiden “keittämisellä” voidaan kaasukehää vahvistaa, joskin määrät eivät ymmärtääkseni ole niin suuret, että niillä päästäisiin Maan lukemiin. Tämän lisäksi kaasukehään tarvitsisi tuoda typpeä, jotta Marsissa toiminen ei olisi herkkää palamiselle, jota suuri hapen määrä aiheuttaisi.

Yksi ihmisen elämän kannalta ongelmallisin ominaisuus Marsissa on olematon magneettikenttä. Maan magneettikenttä on kymmeniä kertoja voimakkaampi ja se suojaa meitä ulkoapäin tulevalta säteilyltä. Magneettikentän rakentaminen planeetalle ei ole yksinkertainen juttu, mutta sekään ei ole mahdotonta ja Nasalla on tähän ajatuksensa.

Koska Marsilla ei ole mitään kunnollista kaasukehää ja se sijaitsee Maata kauempana Auringosta, on siellä viileämpää kuin tutulla Telluksellamme. Auringon säteilyn voimakkuus on vain 43 prosenttia siitä, mitä Maahan asti tulee. Tämäkin on kuitenkin aivan riittävästi, jotta ihminen planeetalla pärjää. Täytyy vain huomioida, etteivät esimerkiksi aurinkopaneelit tuota sähköä yhtä paljon. Nykyisen kaltaisessa Marsissa on kylmempää kuin Maassa, mutta lämpötilat ovat kuitenkin “siedettäviä” ja niitä voidaan kohottaa tihentämällä Marsin kaasukehää tulevaisuudessa, eli siis luomalla Marsiin kasvihuoneilmiötä.

Ihmiskunta on puskenut Maan ilmakehään hiilidioksidia liikaa, mutta Marsissa siitä olisi tällä hetkellä hyötyä. Samoin pilaamme planeettaamme kaivostoiminnalla ja tehomaataloudella. Kumpikaan näistä ei olisi Marsissa pahitteeksi, vaan pikemminkin auttaisivat Marsin maankaltaistamisprosessissa. Ei ole ihan äkkiä nähtävissä, että Marsissa ruvettaisiin lehmiä laiduntamaan, mutta kaivostoiminta varmasti rupeaa olemaan kannattavaa “pian” planeetalle pääsemisen jälkeen. Toivottavasti hinta on kilpailukykyinen Maan kanssa. Tai oikeammin, toivottavasti pystymme hinnoittelemaan nykyisen asuinplaneettamme niin kalliiksi, että kaivosteollisuuden kannattaa mieluummin pyöriä Marsissa ja asteroidivyöhykkeellä.

Voi olla, että ihmisiä tulevaisuudessa lähtee Maasta Marsiin ilmastopakolaisina, mutta tässä vaiheessa Elon Muskin kaavailemat tuhannet Starshipit tai vastaava kuljetusmenetelmä täytyy olla jo täydessä käytössä ja Marsin infrastruktuurin kehittynyttä. Ehkä 2050-luvulla?

Kuva
Raamattu

Tähän asti tapahtunutta: 

Sunnuntaina 21.6.2020 12:45 puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö julkaisi Kotimaa24-palvelussa blogipostauksen Vallankumouksen hedelmät kypsyvät, jossa hän kritisoi nykymaailman menoa, eikä ollut tyytyväinen tasa-arvoiseen avioliittolakiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien laajentamiseen. Pian tämän jälkeen Tapio Puolimatka julkaisi saman blogitekstin omilla sivuillaan.

Maanantaina 22.6.2020 päivällä Samuli Suonpää ja monet muut vaikuttajat ihmettelivät kirjoitusta ja hiljalleen se pyöri ympäri somea. Nousi kohu. Iltapäivällä Särkiö poisti alkuperäisen tekstinsä ja muokkasi sen tilalle anteeksipyynnön. Tätä ennen puolustusvoimat oli irtisanoutunut Särkiön ajatuksista ja kirkon vaikuttajat, kuten Espoon ev. lut. hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka olivat rankasti kritisoineet Särkiön ajatuksia. Myöskään arkkipiispa Luoma ei innostunut kirjoituksesta.

Teksti jäi kuitenkin elämään Puolimatkan sivuille Särkiön nimissä julkaistuna. Tässä vaiheessa asia herätti ihmetystä ja lopulta tihkui tietoa, että Puolimatka oli kopioinut tekstin luvatta sivuilleen. Myöhemmin hän poisti tekstin, kun sekä Särkiö että Kotimaa24 sitä pyysivät. (Minua suuresti ihmetyttää, miten yliopiston professori voi tuosta vaan kopioida toisen tekstin omille sivuilleen kysymättä mitään lupaa. Antaa hieman kyseenalaista kuvaa akateemisten perussääntöjen ymmärtämisestä. Sitaattioikeus ja tekijänoikeus kannattaa kerrata ensitilassa.)

Ja sitten nykypäivään.

Eli siis yhteiskunta tuomitsi Särkiön blogauksen tuulahduksena 50-luvulta, eikä sen ajatusmaailma vastaa enää 2020-luvun arvomaailmaa. Edes kirkko tai puolustusvoimat eivät voineet tukea tällaista ideologiaa. Kuitenkin konservatiivisissa piireissä Särkiön ajatuksia pidettiin oikeina ja kannanotto sai suurta kannatusta. Sitä tukivat niin Puolimatka, Päivi Räsänen kuin Pasi Turunenkin.

Särkiön kirjoituksesta jäi kuva heteroavioliiton synnyttävän lapsia ja niitä yhteiskunta nyt tarvitsee. Hän lainasi Veikko Huovisen tekstejä: “Naisen pittää tehä lapsia ja hoitaa ne ja laittaa ruokaa ja ommella. Näin on ollut maalimoitten alusta. Nainen joka ei hoija virkaansa, luuhittelloo joutavan panttina täällä elämän koleikkomailla. Se on jokkaisen naisen ja miehen velvollisuus, että pannaan ... siis tuota-tät-että, se karvakannel soimaan ja tehhään uusia ihmisiä maapallolle hipsimään.” Ei ole siis mikään ihme, että kirjoitusta oli vaikea ottaa tosissaan 2020-luvulla. Särkiö itsekin kirjoitti myöhemmin, että Huovisen tekstit olisi pitänyt jättää lainaamatta.

Räsänen käyttää omassa kommentissaan termejä “sananvapaus”, “totalitarismi” ja “painostus”. Voimakkaita sanoja. Mikäli Särkiö olisi kirjoituksessaan käyttänyt n-sanaa viittaamassa tummaihoiseen ihmiseen, et kukaan ihmettelisi ylilyöntiä, mutta nyt osuttiin konservatiivisuuden ytimeen, joten haloo oli taattu. Räsänen tuntuu tukevan Särkiön ajatusta siitä, että syntyvyyden laskun syynä on, ettei seksiin enää vaadita avioliittoa. Molemmat varmaan ovat sen verran kuitenkin kartalla tieteellisestä tutkimuksesta, että tietävät syntyvyyden laskun yhteyden olevan vahvasti sidonnainen yhteiskunnan kehittymiseen ja naisen aseman parantamiseen. Mitä köyhempi maa, sitä enemmän jälkikasvua turvaamassa tulevaisuutta. Mitä vauraampi yhteiskunta, sitä turvallisempaa ihmisillä on ja kaksi lasta riittää. Kuitenkin vielä 2020-luvulla on tahoja, jotka haluavat rajata seksin kuuluvan vain avioliittoon. Tällainen ajatus on varsin pysäyttävä.

Särkiölle pisteet siitä, että osasi pyytää anteeksi sanomisiaan, ja teki sen vielä ilman “jos joku tästä nyt loukkaantui” klausaalia. Valitettavasti kaikki eivät tuntuneet hyväksyvän tällaista anteeksipyyntöä vaan kokivat, että puolustusvoimat vei sananvapauden, vaikka tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sananvapauden kanssa. Vapaus oli kirjoittaa mitä haluaa, mutta myös vastuu tulee olla valmis kantamaan. Särkiö kantoi sen.

Puolimatka kirjoitti Seurakuntalaisen jatkoblogauksessaan muun muassa: “ [Särkiön b]logi paljastaa, että päiväkodeissa ja kouluissa annettava sukupuoli- ja seksuaalikasvatus murentaa ydinperhettä ja siten vahingoittaa yhteiskuntamme kaikkein hauraimpia jäseniä eli lapsia.” Tällaista kohutietoa blogi ei tietenkään paljastanut. Siinä ei ollut yhtään lähdeviittausta mihinkään tutkimukseen, joka antaisi näyttöä tällaisesta. Eikä tällaista oikein voisikaan olla. Tieteellinen tutkimus on järjestään näyttänyt, etteivät esimerkiksi samaa sukupuolta olevat vanhemmat ole yhtään heterovanhempia huonompia. Lapset kasvavat täysjärkisiksi aivan samalla tavalla kuin heteroperheissäkin. Minun on hyvin vaikea ottaa tosissaan akateemista tutkijaa, joka poimii vain omaa tarkoitusperäänsä tukevat tutkimukset ja kirjoittelee nyky-yhteiskunnan johtavan pedofilian laillistamiseen. Mennään jatkossa faktat edellä jookos?

Särkiön blogaus toi itselle siis taas muistutuksena, kuinka huonoissa kantimissa ovat tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien argumentit. Tieteellinen tutkimus ja ymmärrys etenee koko ajan, mutta valitettavasti se ei vastaa konservatiiviryhmien ideologiaa.

Toinen huomio, joka itselle nousi pintaan on kuinka eri maailmassa ihmiset elävät sen sunteen, mikä on vaikkapa moraalisesti oikein. Tuntuu ihan hirveältä ajatella, että aikuiset ihmiset haluaisivat estää samaa sukupuolta olevien onnen tai kieltää esiaviollisen seksin. Yhteiskunnat todella ovat menneet viimeisen parin sadan vuoden aikana eteenpäin. En myöskään ymmärrä näitä ei-heteroita solvaavia kristittyjen kommentteja siinäkään mielessä, että tuntuu Jeesuksen sanat unohtuneen aikoja sitten: “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Se on ihan hyvin sanottu ja sitä kannattaa kunnioittaa.

Edellinen blogaus Muu kasvijauhiksesta kilvoitti ajatuksia kasviproteiinin hinnoista. Yleisesti ottaen kasviproteiini on ollut kalliimpaa. Tässä tietysti suuruuden ekonomia jyllää. Kasvisproteiinit eivät ole vielä lähelläkään niin käytettyjä kuin bulkki jauheliha. Oman kokemuksen mukaan kasviproteiinit valtaavat kuitenkin kaupoissa hyllytilaa koko ajan enemmän ja enemmän. 

Tein nyt hieman hintavertailua asiasta. Hinnat ovat Turtolan Citymarketista, poislukien tietysti Lidlin Next Level, joka on Lidlistä. En edes tiennyt, että hintoja on tarjolla noin paljon netissä, mutta hyvä huomata sekin nyt.

Kuten ounastelinkin, on Muu Jauhiksen hinta erittäin kilpailukykyinen. Se on jopa halvempaa kuin kanan fileesuikale, mikä tuli itselle yllätyksenä. En myöskään ollut hahmottanut, että LikeMeatit ovat näinkin tyyriitä. Sika-nauta jauhelihan edullisuus ei tule yllätyksenä.

Tuote

Massa (g)

Hinta (€)

Kilohinta (€/kg)

Pouttu Muu Jauhis

280

3,09

11,04

Elovena Muru kaurajauhis

225

3,25

14,44

Valio Mifu jauhis original

250

3,89

15,56

LikeMeat veggie chicken bites

180

3,59

19,94

Next Level Vegejauhis

275

3,49

12,69

Beanit Härkis kypsä härkäpapuvalmiste

250

3,75

15,00

Gold&Green nyhtökaura nude

240

3,95

16,46

Pirkka suomalainen naudan jauheliha 10%

400

3,49

8,73

Tamminen naudanjauheliha luomu 17%

300

3,69

12,30

Snellman Kunnon naudan jauheliha 10%

400

4,59

11,48

Snellman Kunnon sika-nauta jauheliha

400

2,55

6,38

Kariniemen Kananpojan fileesuikale maustamaton

400

3,95

9,88

Atria perhetilan kana fileesuikale naturel

250

2,99

11,96

Kasviproteiinia myydän myös selkeästi pienemmissä paketeissa. Tässä on varmaan osin syynä hinnan painaminen alas pienentämällä tuotekokoa, mutta toisaalta itse koen tämän myös hyvänä siinä mielessä, että 200-300 grammaa riittää vähintäänkin hyvin yhteen ateriaan koko perheelle tai useampaankin ateriaan, jos tekee vaikkapa makaronilaatikkoa.

Ennustan Poutun tuotteelle valoisaa tulevaisuutta!

Kuva
Muu Kasvisjauhista pannulla

Pouttu lanseerasi äskettäin Muu-tuoteperheeseensä Kasvijauhiksen. Jauhelihan korviketta ovat pyrkineet tarjoamaan monet valmistajat; on Huhtahyvät Jonna jauhista, Elovena Muru kaurajauhista ja Lidl Next Leveliä. Hyviä tuotteita kaikki, mutta eivät aivan 100% mieleeni. Nyt kuitenkin Poutun Muu Kasvijauhis osuu häränsilmään. Tämä on todella hyvä tuote ja toimii täysin jauhelihan korvikkeena ja on maultaan jopa esikuvaansa(?) parempaa. Jos jotain negatiivista haluaa hakea, niin makua on tarvinnut tietysti hakea mausteilla/suolalla, mikä ei välttämättä ole optimia.

Omasta puolestani jauhelihan korvikkeen etsiminen päättyi viime viikolla. Pouttu Muu Kasvijauhis on nyt tuote, johon tulen vertaamaan kaikkia muita – mukaan luettuna eläimestä tuotetun jauhelihan.

Olen nyt kerennyt tekemään makaronilaatikkoa ja jauhelihakastiketta Muulla ja molemmat ovat toimineet paremmin kuin hyvin. Maistuu minulle, maistuu Ainolle ja maistuu Felixille. Viisi kautta viisi.

Kasvisjauhis vs. lihajauhis
Kasvijauhis vs. lihajauhis

Kirjoitin 2012, miten käytän pikaviestimiä. Tuolloin Gtalk oli juuri syönyt Microsoftin Messengerin osuuden. MS sössi oman johtoasemansa, mutta firma oli tuolloin aivan eri mentaliteetilla liikenteessä. Sittemmin WhatsAppista tuli de facto tapa kommunkoida Googlen sössittyä Hangoutsinsa kanssa. Toivottavasti tulevaisuudessa avoimen lähdekoodin ratkaisut tulevat päihittämään Facebookin omistamat palikat. Esimerkiksi Matrixilla on potentiaalia. Itseni on vaikea nähdä, että EU suosisi yhdysvaltalaisia kommunikaatiovälineitä tulevaisuudessa. Aika näyttää ja olemme taas kahdeksan vuoden päästä viisaampia.

Kaaviossa näkyvien ohjelmien käyttö on siis täysin vapaa-ajan käyttöä. Slackkiä, sähköpostia ja jopa Teamssiä käytän (vapaaehtois)töissä, mutta ainoastaan Slack on näistä niin hyvä, että se on vallannut tilaa jopa myös vapaa-ajalla.

Pikaviestimien käyttöprosentit
Eri pikaviestimien käyttöprosenttini eri vuosina.