Pikkujoulukausi on tuonut mukanaan kaikenlaista kulttuurista spektaakkelia. Elämykset alkoivat, kun käytiin katsomassa burleskia Tampere-talolla. En ole koskaan aiemmin näitä esityksiä nähnyt, joten olihan kokemus ihan uusi. Suuri osa esityksistä ei ollut omaan makuun mitenkään ihmeellisiä, mutta pari säväytti oikein kunnolla, joten kyllä siinä rahalle sai vastinetta. Erityisesti pidin siitä, etteivät esiintyjät olleet mitään laihoja. Illan parhaan esityksen tarjosi Lady Laverna. 3/5

Roxette ilmoitti eilen, että livenkonsertointi loppuu välittömästi ja kesän kiertue on peruttu. Marien lääkäri on kehottanut lopettamaan kiertämisen, joten se oli nyt sitten tässä. En itse kerennyt vielä ostaa lippua kesän Suomen keikalle Jyväskylään.

Anssi Kela on vetänyt konserttisalikiertuetta tässä kevään mittaan ja eilen oli vuorossa rundin suurin keikka Tampere-talolla. Päädyin yleisöön. Alkuvuodesta laitoin keikan takaraivoon kategoriaan “todennäköisesti menen”, mutta se jotenkin unohtui sinne. Onnekseni Kela muistutti muutama viikko sitten Facebookissa lippujen alkavan olla jo melkein myyty, jolloin pikaisesti nappasin itselleni ruudun.

Avaruudesta musiikki kantautuu. Anssi Kelalta ilmestyi uusi albumi Nostalgiaa viime viikolla. Olin jo aiemmin päättänyt, etten missään tapauksessa kirjoita levystä samantien. Odotukset olivat niin korkealla, että pettymys oli varma. Näin siis ajattelin.

Kuuntelin levyn läpi välittömästi perjantaiaamuna pariin otteeseen. Pari ensimmäistä biisiä kolahti semisti heti, mutta siihen se sitten jäi. Tuntui, että albumi oli vähän puolivillainen tekele. Ei huono, mutta huippukohdat puuttuivat tyystin.

Törmäsin pari viikkoa sitten Spotifyssa La Rouxin uuteen albumiin. Bändin debyytti vuodelta 2009 antoi itselle ainoastaan Bulletproof-kappaleen, mutta tämä uusin iskee täysillä. Lähdin liikenteeseen Let Me Down Gently -kipaleesta, koska halusin tietään onko se koveri The Arkin vastaavasta rallista. Ei ollut. Tämä on parempi.

Marie julkaisi vuosien tauon jälkeen uuden sooloalbumin. Suurimman osan albumin biiseistä on tehnyt Marien mies Micke, mutta mukana on myös muita ruotsalaisia sanoittajia. Yhden kappaleen Marie on tehnyt itse ja yhden tarjoaa Gessle.

Tuossa laittelin aiemmin Eskilstunan videopäiväkirjan linjoille ja kertoilin reissusta enemmän, mutta pohdinpa tässä nyt näitä jo käytyjä keikkoja. Mikä niistä on ollut paras? Ja tässä käsittelen ainoastaan Rox & related -setit. Muut artistit jääkööt jalkoihin tällä erää.

Gyllene Tider oli 80-luvun alussa käsittämätön ilmiö Ruotsissa. Jos sille etsii jotain vertailukohtaa, niin kotimaassa Dingomania pääsee lähelle ja maailmanmittakaavassa täytyy sitten jo puhua Beatlesistä. En ole suoranaisesti koskaan fanittanut bändiä samalla tavalla kuin Roxettea tai Gesslen soolotuotantoa, mutta kyllähän Gyllene Tiderillä on kasapäin loistavaa materiaalia. Sommartider, När vi två blir en, Flickorna på TV2 ja Gå & fiska! - jos nyt muutaman loistorallin halua nimetä.

Nonnis, Kelan uusin on ulkona. Ajattelin torstai-iltana makoillessani hotellin sängyllä, että kuuntelenpa setin läpi. Ihan vain kokeilumielessä.