Blogi

Kuva

Toissa viikonloppuna tuli käytyä pitkästä aikaa Kouvostoliiton suunnallakin. Jonnilla oli toukotyöt kesken, joten tähtäsinkin vähän siihen, että pääsisin irrottautumaan tästä tietokoneen äärestä ja kyllähän se aika hyvin onnistuikin.

Perjantaina olin kotosalla puoli yhdentoista maissa ja siitä sitten suuntasin pellolle, kun Jonni otti pitkästä aikaa unta. Kuva on otettu siinä vähän yli neljän aikaan aamuyöstä, kun pelto alkoi näyttää jo vähän tasaisemmalta. Joskus yöllä muistin, että kouluhommakin jäi palauttamatta, joten jouduin vielä aamusella avaamaan koneen ennen kuin pääsin seiskankieppeillä saunaan. Jonni vuorostaan silloin paahtoi jo pellolla. Saunan jälkeen otin parin tunnin tirsat ja sitten suuntasin kylvelemään heiniä. Konehan se ei oikein suostunut yhteistyöhön, mutta ketjun lyhennyksen jälkeen, rupesi sekin homma luistamaan ja iltaan mennessä alkoi tulla valmista. Jonni vielä yöllä jyräsi jäljellä olevat pellot, jonka jälkeen ne sessiot olivat siltä erää pulkassa.

Ja kyllä se teki hyvää tehdä välillä ruumiillista työtä! Maanantaiaamuna oli työmotivaatio paljon tavallista korkeammalla, kun viikonloppuna oli saanut vähän raataa.

Lupasin tuosta uusimmasta Kubuntusta kirjoitella jotain mukavaa tai vähemmän mukavaa, joten nyt on sen aika. Sain uuden työkoneen alle ja siihen oli tarkoitus laittaa uusin Kubuntu-versio, vaan eipä oikein onnistunut. Asensin ensin Ubuntun ja siihen KDE:n ja kaikki pelasi varsin hyvin kunnes tökkäsin koneeseen toisen näytön kiinni ja yritin saada sitä konffailtua toimimaan. Ei vaan toiminut ATIn ohjaimella - ei sitten millään. Xineraman käyttö kaatoi järjestelmän heti. Ilmeisesti xrandr korvaa xineramaa ja nyt xinerama-tukea oli tiputettu jo pois. Eipä tuo kyllä xrandr:nkään kanssa ruvennut toimimaan.

No kun ei kerran 9.04 toiminut, niin ajattelin palata 8.04:n pariin joka on toiminut joka koneessa, vaan eipä toiminut sekään. Asennuslevy ei onnistunut käynnistämään installeria. 8.10 Ubuntu hyppäsi lopulta sisään. Tämän jälkeen ongelmana oli saada oikea työpöytä vielä alle. KDE 4.1 oli käyttökelvoton, joten 3.5.10 tai 4.2 olisi ollut hyvä. Jälkimmäinen ei vähällä vaivalla loikannut kyytiin, mutta kolmosen sain toimimaan, joten sittemmin koneella pystyi jo töitä tekemään. ATIn näytönohjaintyökalutkin toimivat oikein hyvin vanhemmalla (K)Ubuntun versiolla, joskaan eivät ne - vielä - nVidian vastaaville pärjää.

KDE:stä sen verrran vielä, että 4.2 rupeaa vähitellen lunastamaan niitä lupauksia, jotka jo 4.0:n kanssa ilmassa pyörivät. Itse en ymmärrä miksi 4.0 piti julkaista edes ulos, se olisi voinut olla ihan hyvin jokin beta ja 4.1 RC-versio ja vasta 4.2 olisi ollut ensimmäinen virallinen julkaisu. Kannettavassa pyörii tällä hetkellä 9.04 Kubuntu ja onhan se kyllä ihan kiva. Langattomalla en päässyt "sekunnissa" nettiin, joten siitä miinusta. Kai sitä pääsisi jotenkin, jos vain huomaisin, että mitä piti painaa. Myöskään K-menun kehitys ei minua vakuuta, mutta ehkäpä sinnekin parannusta vielä tulee...

Aiheet:

Lappeenranta on kyllä nätti kaupunki jo näin alkukesästäkin - jos nyt kesä vielä on. Kyllähän se oikeastaan on, kun kerran shortsikausikin alkoi jo toissa viikolla. No joka tapauksessa kesäliikuntakausi on avattu ja tällä hetkellä takana on jo yli 70 pyöräilykilometriä. Näistä valitettavasti viimeiset kymmenen tuli talutettua, kun takapyörän akseli napsahti poikki Lauritsalassa. Nyt on kuitenkin uutta ehompi akseli ja laakerit, joten ei muuta kuin fillari kasaan ja taas polkemaan.

Seuraavassa postauksessa ruodin sitten enemmänkin uusimman Kubuntun surkeutta...

Torstaina käytiin Maran kanssa Gessleä kattomassa Tavastialla. Matka taittui autolla varsin nopsasti Helsinkiin asti, mutta keskustassa tuli sitten käännyttyä yksi risteys liian aikaseen ja sen jälkeen sompailua kesti puoli tuntia. Kyllä se on vaan ällöttävä kaupunki kaiken kaikkiaan. No kartalla kuitenkin piirrettynä reitti, joka tuli ajeltua (klikkaamalla suurempi ruutu). Siniseen pisteeseen tähtäsin ja vihreään päädyimme...

No, lopulta pääsimme kuitenkin Tavastialle odottelemaan keikan alkua. Näkihän siinä sitten tuttuja samalla. Lämppärinä oli Martinique. Vaikka hän kritiikkiä saikin osakseen, niin kaipa sitä huonompikin ukko olisi voinut lämppärinä olla. Kympiltä Gessle - Ruotsin lahja musiikkimaailmalle - nousi lavalle ja puolitoista tuntinen setti alkoi. Tulihan sitä sitten hypittyä, pompittua ja hoilattua - meno oli mahtavaa. Paras keikka missä olen ikinä ollut. Napsin kännykällä muutaman huonon kuvankin.

Biisivalinnat olivat kyllä hieman liian Roxette-painotteisia ja varsinkin Silly Reallyä jäin kaipaamaan, mutta toisaalta 7Twenty7, Opportuniny Nox ja She Doesn't Live Here Anymore rokkasivat aivan fantastisesti. Olisin varmaan maksanut uuden tiketin pelkästään 7Twenty7:n uusinnasta... Toivottavasti Tukholman keikasta julkaistaan Blu-ray-taltiointi, DVD nyt vähintään.

Oli miten oli, niin reissu oli mahtava! Toivottavasti Roxette herännee ensi vuonna. Sitten sitä vasta täällä kattoon hypitäänkin.

a
a

Näin siinä vain kävi, että tulin ostaneeksi ABBAa. Ihan pirun hyvää joogaa! Eihän ABBA nyt sentään Roxettelle pärjää, mutta kyllä hyvää musaa tuli Ruotsista jo 70-luvulta.

En ole vielä kerennyt kaikkea edes kuunnella, mutta törkeän hyviä ralleja on jo nyt tullut bongattua: King Kong Song ja Hasta Mañana ne vaan jaksaa luupata.

Näillä mennään ja huomenna alkaa pääsiäis"loma".

Aiheet: