Linux VS. Windows

Linuxia mollaavat Windows-käyttäjät sanovat usein, etteivät jaksa säätää Linuxin kanssa. Windows on muka heti valmis ja toimii säätämättä. Aivan täyttä sontaa tällaiset väitteet. Otetaanpa muutama esimerkki viime viikolta.

Ensimmäinen tapaus tulee uusimmasta MikroPC-lehdestä (6-7/2010). Kuumalinja-palstalla ihmiset kysyvät, että missä on vika, kun ei hommat toimi. Vastauksena kertoillaan yhteen ongelmaan mm. seuraavaa: "...Aja regedit... ...poista seuraavat avaimet: HKEY_CURRENT_USER\SOFTWARE\Google HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Google Poista vielä tämä hakemisto... ... C:\Program Files\Google Seuraavaksi aja ohjauspaneelin Ajoitetetut tehtävät ja poista... ... Sitten korjaa varsinanen ongelma... ... Jos ei auta poista myös tämä..." Jaa siis Windowssin kanssa ei tarvi mystisiä skriptejä kikkailla? 

Toinen esimerkki. Tutulla oli käytössä kannettavassa Windows XP. Sattuipa niin, että pieni vesseli päätti kesken äidin surffailujen näpytellä omiaan sekaan. Saldona oli, ettei nettiin päässyt enää. Ei vaikka dns:t putsaili, IP:t haki uusiksi ja palomuurit heitti männikköön. Nettiin ei menty. Miten tämä asia korjattiin? Buutattiin Linuxin puolelle, missä kaikki pelasi hyvin. En usko, että pingviinin puolella tällaista olisi edes päässyt käymään. Jossain vaiheessa oikeudet olisivat loppuneet ja juniorilla kun ei salasanaa ollut, niin järjestelmä olisi pysynyt ehjänä. Kenties jopa Windows seiskassa, mutta ei 10 vuotta vanhassa XP:ssä. Huomautettakoon myös, että Windowssin saaminen siihen tilaan, että selain aukeaa vei noin 5 minuuttia kun vastaava aika pingviini puolella oli 30 sekuntia...

Kolmantena esimerkkinä asensin itse XP:n vähän vanhempaan romuun. Asennuksen jälkeen ei toiminut verkkokortti eikä äänikortti. Eli piti USB-tikulla kuskata verkkokortin ajurit, että pääsi nettiin. No, sitten asensin päivityksiä (valuivat muuten luokattoman hitaasti, kun vertailukohtana pitää Kubuntun vastaavia). SP2:n jälkeen kone buuttasi pyöreästi kymmenennen kerran ja tämän jälkeen näyttö olikin VGA-tilassa kuudellatoista värillä, eikä niitä sitten minnekään muutettu ennen kuin oikeat ajurit löytyivät (Miksi se asennuksen jälkeen toimi? Miksi sen piti hajota?). Kokonaisuudessaan asennukseen meni aikaa noin 5 tuntia. Eräät toiset järjestelmät asentuvat nopeammin. Tämän jälkeenhän käyttöjärjestelmästä puuttui vielä kaikki ohjelmat, kuten tekstinkäsittely tai oikea Internet-selain ja flash-tuki selaimesta, eikä XP:ssä nyt videokoodekkejakaan taida olla. Kyllä, eräissä muissa kaikki tulevat ja päivittyvät ihan suoraan käyttiksen mukana.

No tällaisia kokemuksia tällä kertaa. Oletan, että Windows seiskassa monet näistä ongelmista on jo korjattu. XP on kuitenkin maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, että vaihtakaa nyt ihmeessä parempaan!

No nyt joku nirppanokka sanoo, että Linuxilla ei voi pelailla. No kyllä voi! Kaikki pelit (sekä Windows että Linux), joita olen koittanut, ovat toimineet pingviinissä.

Tämä kirjoitus on sineensä ajankohtainen, että ensi kuussa tulee kaksi vuotta siitä, kun valaistuin ja lopetin Windowssin käyttämisen. Kuten aiemmista blogipostauksista (2008 loppuvuodelta) voi lukea, ei alku ollut helppoa, mutta sittemmin järjestelmät ovat muuttuneet paremmiksi tahdilla, josta Windows-käyttäjä voi vain unelmoida. 

Otan tästä analogian autoteollisuuteen parin kymmenen vuoden taakse. Tuolloin oli autoja, joissa kuljettaja pystyi säätämään mm. ratin korkeutta. Toisissa ratti oli tehtaalla jo valmiiksi asennettu "oikeaan" kohtaan ja kuljettajan täytyi muokata omaa ajoasentoon siihen sopivaksi. Tämä sama asia on nyt Windowsin ja Linuxin välillä. Käytän Linuxia siitä syystä, että se toimii kuten minä haluan, eikä minun tarvitse muuttaa omia toimintatapojani vastaaman käyttöjärjestelmän vajavaisuuksia.

Lisää uusi kommentti